CPAP-hoidon vaikutus uniapneaa sairastavan potilaan eteisvärinän uusiutumiseen

Meta-analyysissä «Qureshi WT, Nasir UB, Alqalyoobi S ym. Meta-Analysis of Continuous Positive Airway Pressure as a Therapy of Atrial Fibrillation in Obstructive Sleep Apnea. Am J Cardiol 2015;116:1767-73 »1 käytiin läpi tutkimuksia, joissa arvioitiin CPAP-hoidon vaikutusta eteisvärinän uusiutumiseen katetriablaation tai rytminsiirron jälkeen (1 tutkimus) uniapneaa sairastavilla potilailla. Kirjallisuushaun perusteella löytyneistä 122 tutkimuksesta analyysiin valikoitui 8 kriteerit täyttävää tutkimusta vuosilta 2003–2013. Osatutkimuksista 1 oli satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, muut kohorttitutkimuksia. Yhteensä tutkimusasetelma käsitti 698 CPAP-hoidossa olevaa ja 549 uniapneaa sairastavaa potilasta, joilla ei ollut käytössä CPAP-hoitoa. Satunnaistetussa tutkimuksessa oli 43 terapeuttisella tasolla CPAP-hoitoa käyttävää potilasta ja kontrollina 40 subterapeuttisella tasolla hoitoa saanutta potilasta. Kaikkien potilaiden uniapnea oli todettu polysomnografiassa, ja diagnostisena kriteerinä oli apneaindeksi > 4. Sentraalista uniapneaa sairastavat oli suljettu pois meta-analyysistä.

Tutkimusten analyysissä CPAP-hoidossa olevilla potilailla oli 42 % pienempi riski saada eteisvärinä verrattuna niihin potilaisiin, joilla ei ollut CPAP-hoitoa (pooled risk ratio 0,58; 95 % luottamusväli 0,47–0,70; p < 0,001). Regressioanalyysissä CPAP-hoidon hyöty oli suurempi nuorilla, ylipainoisilla ja miehillä (p < 0,05). Tutkimukseen sisälletyssä yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa ei tullut tilastollisesti merkitsevää eroa CPAP-hoitoon liittyen (RR 0,66; 95 % luottamusväli 0,41–1,06).

Tutkimuksen perusteella uniapnean mahdollisuutta kannattaa selvittää eteisvärinäpotilaiden riskitekijänä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Laajassa, yli 10 132 potilasta käsittävässä yhdysvaltalaisessa, rekisteritietoihin (ORBIT-FA, The Outcomes Registry for Better Informed Treatment of Atrial Fibrillation) perustuvassa 2 vuoden seurantatutkimuksessa «Holmqvist F, Guan N, Zhu Z ym. Impact of obstructive sleep apnea and continuous positive airway pressure therapy on outcomes in patients with atrial fibrillation-Results from the Outcomes Registry for»2 selvitettiin eteisvärinäpotilailla esiintyvän uniapnean osuutta eteisvärinän vaikeusasteeseen ja myöhempiin sydäntapahtumiin. Aineiston potilaista 1 841 (18 %) sairasti eteisvärinän lisäksi uniapneaa. CPAP-hoidon vaikutusta voitiin arvioida 1 763 potilaan aineistossa. Aineisto perustui rekisteritietoihin ja uniapnean esiintyvyys aineistossa aiemmin potilailla tiedossa olevaan uniapneaan. Uniapnean vaikeusasteesta ei ollut tietoa.

Uniapneapotilaiden eteisvärinä oli tilastollisesti vaikeampaa (22 vs. 16 %, p < 0,0001), heillä oli useammin säännöllinen rytmihäiriölääkitys (35 vs. 31 %; p = 0,0037) ja suurempi riski joutua sairaalahoitoon (HR 1,12; 95 % luottamusväli 1,03–1,22; p = 0,0078). Yhteyttä lisääntyneeseen kuolleisuuteen tai vaikeisiin sydänongelmiin ei todettu uniapneaa sairastavilla eteisvärinäpotilailla.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

CPAP-hoidon vaikutusta eteisvärinän esiintymiseen katetriablaation jälkeen selvitettiin meta-analyysissä «Li L, Wang ZW, Li J ym. Efficacy of catheter ablation of atrial fibrillation in patients with obstructive sleep apnoea with and without continuous positive airway pressure treatment: a meta-analysis o»3, jossa oli yhteensä 5 havainnoivaa tutkimusta. Potilaita analyysissä oli yhteensä 3 743. Uniapnean vaikeusasteesta tai CPAP-hoidon onnistumisesta ei ollut tietoa.

Meta-analyysin perusteella uniapneapotilailla oli 31 % suurempi riski eteisvärinän uusiutumiseen kuin ei uniapneaa sairastavilla (RR (relative ratio) 1,31, 95 % luottamusväli 1,16–1,48; p = 0,00. Riski oli 57 %, kun huomioitiin uniapneaa sairastavat, jotka eivät olleet CPAP-hoidossa (RR 1,57, 95 % luottamusväli 1,36–1,81; p = 0,00), mutta hoidossa olevien riski oli vastaava kuin uniapneaa sairastamattomilla (RR 1,25, 95 % luottamusväli 0,77–2,03; p = 0,37).

Tutkimuksen perusteella uniapneaan liittyy lisääntynyt riski saada uusiutunut eteisvärinä katetriablaation jälkeen, mutta CPAP-hoidon aikana ei riski ollut todettavissa.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksen kysymyksenasettelu oli mielekäs, mutta meta-analyysin tutkimukset eivät olleet satunnaistettuja. Valtaosa tutkittavista oli miehiä. Yksittäisen osatutkimuksen potilasmäärä oli merkittävästi suurempi kuin muiden yhteensä, millä on mahdollisesti ollut vaikutusta tulokseen. Uniapnean vaikeusasteen ja CPAP-hoidon toteutumisen korrelaatio ei käynyt tutkimuksesta ilmi.

Avoimessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Traaen GM, Aakerøy L, Hunt TE ym. Effect of Continuous Positive Airway Pressure on Arrhythmia in Atrial Fibrillation and Sleep Apnea: A Randomized Controlled Trial. Am J Respir Crit Care Med 2021;204:»4 selvitettiin keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa (AHI > 15) sairastavilla potilailla eteisvärinäepisodien keston esiintyvyyttä 5 kuukauden hoidon aikana implantoidulla rekisteröintilaitteella. Potilaita oli yhteensä 108 (CPAP N = 55, verrokit N = 54), ja heillä oli tiedossa eteisvärinäparoksysmejä. CPAP-hoidon toteutumisesta ei ollut tietoa, mutta satunnaistaminen tehtiin vasta potilaille, joilla CPAP-hoito oli jo onnistunut. Keskimääräinen aika, jolloin eteisvärinää esiintyi, laski CPAP-ryhmässä lähtötilanteen 5,6 %:sta 4,1 %:iin viimeisimmän 3 kuukauden hoitojakson aikana ja seurantaryhmässä 5,0 %:sta 4,3 %:iin. Tutkimuksen perusteella CPAP-hoito ei vähentänyt eteisvärinäepisodien kestoa.

Kommentti:

Tutkimuksen kysymyksenasettelu oli mielekäs ja tutkimus oli hyvin suunniteltu, mutta potilasmäärä oli melko pieni. Tulos on kuitenkin merkittävä ajatellen potilasryhmää, jolla eteisvärinä esiintyy paroksysmaalisena.

Yleinen kommentti

CPAP-hoidon vaikutusta on selvitetty pääasiassa ei-satunnaistetuissa seurantatutkimuksissa, merkittäviä satunnaistettuja tutkimuksia ei ole käytettävissä. Tutkimukset ovat tuloksiltaan kuitenkin samansuuntaisia. CPAP-hoito estänee eteisvärinän uusiutumista uniapneasta ja toistuvasta eteisvärinästä kärsivillä potilailla.