Kirurginen laihdutushoito ja uniapnea

Vuonna 2020 julkaistu systemaattinen katsaus «Kent D, Stanley J, Aurora RN ym. Referral of adults with obstructive sleep apnea for surgical consultation: an American Academy of Sleep Medicine systematic review, meta-analysis, and GRADE assessment»1 kokosi tiedot kahdesta satunnaistetusta ja kontrolloidusta hoitotutkimuksesta (RCT) sekä 28 havainnoivasta tutkimuksesta. RCT-tutkimuksissa vaikeaa uniapneaa sairastavat potilaat (ikä 18–65 vuotta, BMI > 35 kg/m²) satunnaistettiin joko laparoskooppisen mahapantaleikkauksen tai ruokavaliohoidon ryhmään. Potilaita seurattiin 2–3 vuoden ajan.

Havainnoivissa tutkimuksissa vertailut tehtiin ennen ja jälkeen laihdutusleikkauksen (mahalaukun ohitusleikkaus, mahalaukun kavennusleikkaus tai mahapannan asennus). Potilaat olivat 20–66-vuotiaita, sairastivat lievää–vaikeaa uniapneaa, ja heitä seurattiin 6 kuukautta – 5 vuotta leikkauksen jälkeen. Aineistosta tehtiin useita meta-analyyseja laihdutusleikkauksen hoitovasteesta.

RCT-tutkimusten meta-analyysissa mahapantaleikkauksen jälkeen AHI laski keskimäärin 12,5/h (95 % luottamusväli 2,0–23,0) ruokavaliohoitoon verrattuna. Havainnoivien tutkimusten (n = 20) meta-analyysissa AHI laski keskimäärin 23,1/h (95 % luottamusväli 17,2–29,0) leikkaushoidon jälkeen.

Potilaiden uneliaisuus väheni laihdutusleikkauksen jälkeen ESS-kyselyllä (Epworth Sleepiness Scale) mitattuna 5,6 pistettä (95 % luottamusväli 3,9–7,3). Meta-analyysissa oli mukana 9 havainnoivaa tutkimusta.

Pienin unenaikainen happikyllästeisyys nousi keskimäärin 7,8 % (95 % luottamusväli 6,0–9,6) mahapantaleikkauksen tai mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen. Meta-analyysissa oli mukana 9 havainnoivaa tutkimusta.

Potilaiden systolinen verenpaine laski laihdutusleikkauksen jälkeen keskimäärin 9,3 mmHg (95 % luottamusväli 4,2–14,3) ja diastolinen 6,9 mmHg (95 % luottamusväli 3,6–10,2). Meta-analyysissa oli mukana 5 havainnoivaa tutkimusta.

Potilaiden painoindeksi laski keskimäärin 12,8 kg/m² (95 % luottamusväli 11,4–14,3) laihdutusleikkauksen jälkeen. Meta-analyysissa oli mukana 25 havainnoivaa tutkimusta.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Meta-analyysien tutkimuksissa potilaat oli valikoitu lihavuusleikkaukseen soveltuvista potilaista, eivätkä tulokset siten ole yleistettävissä kaikkiin lihaviin uniapneapotilaisiin. Molemmissa RCT-tutkimuksissa leikkausmenetelmänä oli mahapannan asennus, mitä hoitomuotoa Suomessa ei juurikaan enää käytetä.

Vuonna 2021 julkaistiin alaryhmäanalyysi «Furlan SF, Drager LF, Santos RN ym. Three-year effects of bariatric surgery on obstructive sleep apnea in patients with obesity grade 1 and 2: a sub-analysis of the GATEWAY trial. Int J Obes (Lond) 20»2 GATEWAY-tutkimuksesta, joka oli suunniteltu arvioimaan lihavuusleikkauksen vaikutusta verenpainetautia sairastavien potilaiden hoitotasapainoon. Tutkimuksessa 37 brasilialaista potilasta (naisia 84 %, BMI 30,0–39,9 kg/m²) satunnaistettiin tavanomaiseen hoitoon (ruokavalio- ja liikuntahoito) (n = 13) tai mahalaukun ohitusleikkaukseen (Roux-en-Y, RYGB) ja tavanomaiseen hoitoon (n = 24). Potilaista 89 % sairasti lähtötilanteessa uniapneaa (AHI ≥ 5/h). Kolmen vuoden seurannassa lihavuusleikattujen potilaiden BMI laski keskimäärin 10,6 kg/m² (95 % luottamusväli 9,2–12,7), AHI keskimäärin 13,2/h (95 % luottamusväli 7,0–22,7), vaikean uniapnean esiintyvyys väheni 21 %:sta 0 %:iin ja keskivaikean uniapnean esiintyvyys 42 %:sta 8 %:iin. Tavanomaisen hoidon ryhmässä potilaiden BMI nousi keskimäärin 1,7 kg/m² (95 % luottamusväli -1,9–2,7), AHI nousi keskimäärin 5/h (95 % luottamusväli -4,2–12,7) ja keskivaikeaa uniapneaa sairastavien osuus lisääntyi 15 %:sta 46 %:iin.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Lihavuusleikkauksen vaikutus uniapnean hoitoon oli tämän pienehkön tutkimuksen toissijainen päätetapahtuma.

Kirjallisuutta

1. Kent D, Stanley J, Aurora RN ym. Referral of adults with obstructive sleep apnea for surgical consultation: an American Academy of Sleep Medicine systematic review, meta-analysis, and GRADE assessment. J Clin Sleep Med 2021;17:2507-2531 «PMID: 34351849»PubMed
2. Furlan SF, Drager LF, Santos RN ym. Three-year effects of bariatric surgery on obstructive sleep apnea in patients with obesity grade 1 and 2: a sub-analysis of the GATEWAY trial. Int J Obes (Lond) 2021;45:914-917 «PMID: 33589771»PubMed