Kaksoispaine- tai C-flex-laite ja uniapneapotilaan hoitoon sitoutuminen

Kaksoispaineventilaattorihoidosta uniapneapotilailla on julkaistu vuonna 2009 Cochrane-katsaus «Smith I, Lasserson TJ. Pressure modification for improving usage of continuous positive airway pressure machines in adults with obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD003531 »1. Arvioon löytyi 6 tutkimusta (Ballard 2007; Gay 2003; Gonzalez-Moro 2005; Jarvis 2006; Muir 1998; Reeves-Hoche 1995), joissa verrattiin vakio- ja kaksoispainehoitoa. Näistä 4 oli rinnakkaistutkimusta, joissa oli yhteensä 225 potilasta. Merkitsevää eroa ei todettu CPAP-hoidon käyttötunneissa (keskimääräinen ero: 0,06 tuntia/yö (95 % luottamusväli -0,31–0,43). Keskeyttäneiden määrä kaksoispaineryhmissä (7/114) oli hieman, mutta ei tilastollisesti (OR 0,58 (95 % luottamusväli 0,22–1,54)) matalampi kuin vakiopaineryhmässä (17/135). ESS-pisteissä ei tutkimuksissa tullut eroja (keskimääräinen ero 0,22 (95 % luottamusväli -1,27–1,72)). 2 vaihtovuoroisessa tutkimuksessa ei myöskään todettu merkitsevää eroa käyttötunneissa eri laitemoodien välillä.

Katsauksen 6 tutkimuksessa (Dolan 2008; Gfüllner 2007; Loube 2004; Marshall 2008; Modrak 2007; Nilius 2006) verrattiin vakiopainelaitetta CPAP-laitteeseen, jossa on uloshengityspaineen alennustoiminto (C-flexTM). Käyttötunneissa ei ollut merkittävää eroa. 2 rinnakkaistutkimuksessa (203 potilasta) keskimääräinen ero käyttötunneissa oli 0,2 tunti/yö; (95 % luottamusväli -0,09–0,49); ja 3 vaihtovuoroisessa tutkimuksessa (64 potilasta) 0,17 tuntia/yö (95 % luottamusväli -0,26–0,60). Keskeyttäneiden määristä ei ollut tietoa. ESS-pisteissä ei ollut merkitseviä eroja ryhmien välillä (keskimääräinen ero 0,74 (95 % luottamusväli -1,69–3,18)).

Dolanin 2008 rinnakkaistutkimuksessa kyselyn perusteella potilaat kokivat, että C-flexTM oli siedettävämpi (P < 0,05) ja miellyttävämpi (P < 0,05).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa vaihtovuoroisessa 28 huonosti korkean paineen takia CPAP-hoitoon sitoutuneen uniapneapotilaan kohortissa «Gulati A, Oscroft N, Chadwick R ym. The impact of changing people with sleep apnea using CPAP less than 4 h per night to a Bi-level device. Respir Med 2015;109:778-83 »2 verrattiin CPAP-hoitoa uudella koneella tai kaksoispaineventilaattorilla. Kumpikin hoitojakso kesti 4 viikkoa, ja välissä oli 2 viikon ns. washout-jakso. Käyttötunnit lisääntyivät keskimääräisestä kestosta 1,49 h/yö kestoon 2,23 h/yö uudella CPAP-laitteella (p = 0,006) ja kaksoispaineventilaattorilla kestoon 2,73 h/yö (p < 0,001), mutta eroa ei ollut uuden CPAP-laitteen ja kaksoispaineventilaattorin välillä (p = 0,059). Eron puuttumista saattaa selittää pieni otoskoko (tyypin 2 virhe). Eroja ei havaittu myöskään subjektiivisessa (ESS-kysely) tai objektiivisessa uneliaisuudessa (Oslerin testi).

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yleinen kommentti

Eron puuttumista saattaa selittää pieni otoskoko (tyypin 2 virhe) ainakin Gulatin «Gulati A, Oscroft N, Chadwick R ym. The impact of changing people with sleep apnea using CPAP less than 4 h per night to a Bi-level device. Respir Med 2015;109:778-83 »2 tutkimuksessa. Tutkimusten perusteella laitteen vaihto toisentyyppiseksi uloshengityspaineen keventämiseksi ei näyttäisi olevan perusteltua, joskaan tämä ei sulje pois mahdollisuutta, että yksittäistapauksissa siitä saattaisi olla hyötyä.