Rasagiliini ja tilanvaihtelut Parkinsonin taudissa

Motorisia tilanvaihteluita (päivittäisen ”off”-ajan kesto vähintään 2,5 tuntia) potevia Parkinson-potilaita satunnaistettiin yhdysvaltalaistutkimuksessa «Parkinson Study Group. A randomized placebo-controlled trial of rasagiline in levodopa-treated patients with Parkinson disease and motor fluctuations: the PRESTO study. Arch Neurol 2005;62:241-8 »1 saamaan joko rasagiliiniä (1,0 mg/vrk, n = 119 tai 0,5 mg/vrk, n = 125) tai lumelääkettä (n = 115) ennestään käytössä olleen levodopan ja mahdollisesti tarvittujen muiden dopaminergisten lääkkeiden lisäksi. Tutkimushoitojakso kesti 26 viikkoa. Ensisijainen arviointiperuste oli potilaspäiväkirjoista määritetty päivittäisen ”off”-ajan keston muutos lähtötilanteeseen verrattuna. Lumelääkitykseen verrattuna ”off”-aika lyheni rasagiliiniannoksella 0,5 mg/vrk 0,49 tuntia (95 % CI 0,08–0,91; p < 0,02) ja rasagiliiniannoksella 1,0 mg/vrk 0,94 tuntia (95 % CI 0,51–1,36; p < 0,001). Rasagiliini osoittautui hyvin siedetyksi.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kaksoissokkoutetussa 18 viikon kestoisessa eurooppalaisessa hoitotutkimuksessa «Rascol O, Brooks DJ, Melamed E ym. Rasagiline as an adjunct to levodopa in patients with Parkinson's disease and motor fluctuations (LARGO, Lasting effect in Adjunct therapy with Rasagiline Given Once»2 levodopalla lääkittyjä ja motorisista tilanvaihteluista kärsiviä potilaita (n = 687) satunnaistettiin käyttämään joko rasagiliiniä (n = 231, 1 mg x 1 / vrk), entakaponia (n = 227, 200 mg aina levodopa-annoksen yhteydessä) tai lumelääkettä (n = 229). Hoitotuloksen ensisijainen päätepistetapahtuma oli päivittäisen ”off”-ajan muutos lähtötilanteeseen verrattuna, muina arviointiperusteina käytettiin CGI-pistemäärää (clinical global improvement) ja UPDRS:n pistemäärää. Rasagiliini ja entakaponi vähensivät päivittäistä ”off”-aikaa keskimäärin runsaalla tunnilla (1,18 t, p = 0,0001 ja 1,2 t, p < 0,0001, vastaavasti) ja lumelääke 0,4 tunnilla, eron lumelääkkeeseen ollessa molemmilla tilastollisesti merkitsevä. Molemmat lääkkeet pidensivät lumelääkkeeseen verrattuna merkitsevästi dyskinesiavapaata ”on”-aikaa (0,85 tuntia, lumelääke 0,03 tuntia). Molemmilla lääkkeillä myös CGI-pisteet ja UPDRS:n päivittäisten toimintojen ja ”on”-vaiheen motorisen osion pisteet korjautuivat merkitsevästi. Haittatapahtumissa ei ollut mainittavia eroja lääkitysryhmien välillä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä