Selegiliinin vaikutus levodopan pitkäaikaiskomplikaatioiden ilmaantumiseen

Cochrane-katsauksessa «Macleod AD, Counsell CE, Ives N ym. Monoamine oxidase B inhibitors for early Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD004898 »1 arvioitiin 9 satunnaistettua kaksoissokkotutkimusta, jossa selegiliiniä verrattiin lumelääkkeeseen varhaisvaiheen Parkinson-potilailla. Potilaiden määrä vaihteli eri tutkimuksissa 30 ja 800:n välillä, kaikkiaan tutkimuksissa oli mukana 2 175 potilasta. Useimmissa tutkimuksissa käytettiin UPDRS-asteikkoa Parkinsonin taudin vaikeusasteen määrittämiseen.

Viidessä tutkimuksessa potilaita (n = 1 319) seurattiin levodopahoidon aloittamisen jälkeen 1–5 vuotta (keskimääräinen seuranta-aika 3,4 vuotta). Kaikissa tutkimuksissa levodopan annos oli pienempi selegiliinia käyttäneillä kontrolliryhmään verrattuna ja ero kasvoi seuranta-ajan myötä (ero eri tutkimuksissa vaihteli 30–185 mg/vrk). Riski motoristen tilanvaihteluiden kehittymiselle oli pienempi selegiliiniryhmässä (OR 0,75; 95 % CI 0,59–0,94). Dyskinesioiden ilmaantumista oli tutkittu 4 tutkimuksessa (1 228 potilasta). Ero selegiliini- ja verrokkiryhmän välillä ei todettu (OR 0,98; 95 % CI 0,76–1,26).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä