Lihaskato laihdutuksen aikana

Systemaattisessa katsauksessa «Chaston TB, Dixon JB, O'Brien PE. Changes in fat-free mass during significant weight loss: a systematic review. Int J Obes (Lond) 2007;31:743-50 »1 tarkasteltiin lihaskadon määrää laihdutuksen aikana. Katsauksessa tehtiin Medline-haku vuosilta 1966–2006 tutkimuksista, joissa oli arvioitu rasvan ja rasvattoman kudoksen muutoksia laihdutuksen aikana. Löydetyistä 958 viitteestä hyväksyttiin mukaan 16 interventiotutkimusta ruokavalio- ja käyttäytymismuutoksista, 3 satunnaistettua tutkimusta (RCT) liikunnan vaikutuksista ja 17 tutkimusta kirurgisesta laihdutuksesta.

Rasvattoman kudoksen (karkeasti lihaksen) kato oli suurempi, kun energiarajoitus oli suurempi ja laihtuminen täten nopeampaa ja mikäli laihdutusohjelmassa ei ollut liikuntaa. Konservatiivisissa laihdutustutkimuksissa, joissa ei ollut liikuntaa, lihaskato oli 4,3–37,4 %. Aerobista liikuntaa harjoittavien laihduttajien lihaskato oli 8,7–17,5 % ja voimaharjoittelijoilla 13,0–20,6 %.

Lihavuusleikkauksissa leikkaustekniikan valinta vaikuttaa lihaskatoon. Suomessa yleisimmin käytetyssä mahalaukun ohitusleikkauksessa lihaskato oli 21,2–36,3 % kokonaispainonlaskusta.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: kohtalainen
• Kommentti: Tutkimuksissa käytetyt kehonkoostumuksen mittausmenetelmät vaihtelivat, mikä vaikeuttaa tutkimusten vertailua. Kaikissa mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa kehon koostumuksen mittausmenetelmät olivat luotettavia (vedenalaispunnitus, DEXA, TBW, pletysmografia). Esimerkiksi bioimpedanssitutkimuksia ei hyväksytty katsaukseen, eikä niiden validius ole kliinisessäkään käytössä aina luotettava. Laihtumisajankohta vaikuttaa kehon koostumukseen. Mukana oli myös hyvin lyhytkestoisia tutkimuksia, esim. ENEDin jälkeistä kehon koostumusta tutkittiin useammassa tutkimuksessa 6–9 viikon kohdalla. Satunnaistetut liikuntatutkimukset olivat 16 viikon mittaisia. Pisimmät seuranta-ajat olivat kirurgisilla tutkimuksilla (ad 104 viikkoa). Kehon koostumusta pitkällä tähtäimellä ja painonhallintavaiheessa ei useimpien näiden tutkimusten kohdalla ole mahdollista arvioida, mikä heikentää pitkäaikaisnäytön tasoa.