Infliksimabin hoitoteho läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa

Yhdysvalloissa ja Euroopassa toteutettuun faasin III kaksoissokkoutettuun EXPRESS-monikeskustutkimukseen «Reich K, Nestle FO, Papp K ym. Infliximab induction and maintenance therapy for moderate-to-severe psoriasis: a phase III, multicentre, double-blind trial. Lancet 2005;366:1367-74 »1 osallistui 378 psoriaasipotilasta, joiden PASIn tuli olla vähintään 12 ja BSA:n vähintään 10 ja jotka soveltuivat valo- tai systeemihoitoon. PASI oli aloitusvaiheessa keskimäärin 22,9. Potilaat satunnaistettiin suhteessa 4:1 saamaan infliksimabia (5 mg/kg) tai lumetta. Infliksimabihoitoa annettiin ensin viikoilla 0, 2 ja 6 ja sitten 8 viikon välein. Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli PASI-75-vaste viikolla 10, mutta seurantaa ja hoitoa jatkettiin viikkoon 50 asti.

PASI-75-vasteen saavutti viikolla 10 infliksimabiryhmässä 80 % potilaista, viikolla 24 82 % potilaista ja viikolla 50 61 % potilaista. Vastaavat luvut lumeryhmässä olivat 3 % ja 4 % (lumeryhmän potilaat siirtyivät saamaan infliksimabia viikolla 24). Analyyseissä käytettiin ITT-analyysiä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa ja Euroopassa toteutettuun satunnaistettuun, kaksoissokkoutettuun monikeskustutkimukseen «Menter A, Feldman SR, Weinstein GD ym. A randomized comparison of continuous vs. intermittent infliximab maintenance regimens over 1 year in the treatment of moderate-to-severe plaque psoriasis. J Am »2 osallistui 835 psoriaasipotilasta, joiden PASIn tuli olla vähintään 12 ja BSA:n vähintään 10 ja jotka olivat soveltuvia valo- ja systeemihoitoihin. Keskimääräinen PASI oli aloitusvaiheessa noin 20. Potilaat satunnaistettiin saamaan alussa lumetta (208 potilasta), infliksimabia 3 mg/kg (313 potilasta) tai infliksimabia 5 mg/kg (314 potilasta). Infliksimabia annettiin viikoilla 0, 2 ja 6. Viikolla 14 infliksimabia saaneet potilaat satunnaistettiin jatkamaan infliksimabia samalla annoksella säännöllisesti 8 viikon välein tai saamaan infliksimabia tarvittaessa (intermittoivan hoidon ryhmä), kun PASI-75-vaste menetettiin. Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli PASI-75-vaste viikolla 10. Hoitoa ja seuranta jatkettiin 50 viikon ajan.

Infliksimabin ylläpitohoitoryhmässä (infliksimabi-infuusiot 8 viikon välein) PASI-75-vasteen viikolla 10 saavutti 70,3 % (3 mg/kg) ja 75,5 % (5 mg/kg) potilaista. Viikolla 26 vastaavat luvut olivat 64,5 % ja 78,0 % potilaista ja 43,8 % ja 54,5 % potilaista viikolla 50.

Intermittoivan infliksimabihoidon ryhmässä (infliksimabi-infuusiot tarvittaessa) PASI-75-vasteen viikolla 26 saavutti 42,0 % (3 mg/kg) ja 57,6 % (5 mg/kg) potilaista. Vastaavat luvut viikolla 50 olivat 25,4 % ja 38,1 % potilaista. Infuusioreaktioita ja infliksimabivasta-aineita esiintyi enemmän intermittoivan hoidon ryhmässä verrattuna ylläpitohoidon ryhmään.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Monikansalliseen, faasin IIIb, avoimeen, aktiivilääkekontrolloituun RESTORE1-tutkimukseen «Barker J, Hoffmann M, Wozel G ym. Efficacy and safety of infliximab vs. methotrexate in patients with moderate-to-severe plaque psoriasis: results of an open-label, active-controlled, randomized trial»3 osallistui 868 potilasta, joiden PASI-indeksin tuli olla vähintään 12, BSA:n vähintään 10 % ja jotka olivat soveltuvia valo- ja systeemihoitoihin. Ehtona oli myös, ettei potilas ollut aikaisemmin saanut metotreksaattihoitoa. Potilaiden keskimääräinen PASI oli lähtötilanteessa 21.

Potilaat satunnaistettiin suhteessa 3:1 saamaan infliksimabi 5 mg/kg viikoilla 0, 2, 4, 6, 14 ja 22 tai metotreksaattia 15 mg/viikko. Metotreksaattiannosta nostettiin 20 mg:aan viikolla 6, jos PASI-arvo ei ollut laskenut 25 %:a. Jos potilas ei ollut saavuttanut PASI-50-vastetta viikolla 16 tai hoitoon liittyi haittoja, potilas saattoi vaihtaa hoitoryhmää. Tutkimuksen kesto oli 26 viikkoa, ja ensisijainen päätemuuttuja oli PASI-75-vaste viikolla 16.

Viikolla 16 PASI-75-vasteen oli saavuttanut 78 % infliksimabipotilaista ja 42 % metotreksaattipotilaista. Viikolla 26 vastaavat luvut olivat 77 % ja 31 %.

Kokonaisuudessaan haittoja esiintyi infliksimabihoidon aikana useammin kuin metotreksaattihoidon aikana (12 vs 4 %). Infliksimabipotilaista 4 %:lla esiintyi infuusioreaktioita.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tanskalaisessa, kansalliseen psoriaasirekisteriin (DERMBIO) perustuvassa tutkimuksessa «Gniadecki R, Kragballe K, Dam TN ym. Comparison of drug survival rates for adalimumab, etanercept and infliximab in patients with psoriasis vulgaris. Br J Dermatol 2011;164:1091-6 »4 seurattiin 474 potilasta, jotka käyttivät TNF:n estäjähoitoa 4 vuoden ajan.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki tanskalaiset biologisia hoitoja saavat psoriaasipotilaat, koska rekisteriin kirjautuminen on Tanskassa edellytys biologiselle lääkitykselle. Lääkevalinnan oli tehnyt hoitava lääkäri. Adalimumabia oli saanut 46 % potilaista, etanerseptia 36 % ja infliksimabia 17 % kaikista rekisteripotilaista. Keskimääräinen PASI oli hoidon alussa 1,3 ja nivelpsoriaasi oli 39 %:lla potilaista.

Kun analysoitiin aiemmin TNF:n estäjähoitoa saamattomia potilaita, infliksimabia saaneet potilaat pysyivät parhaiten samassa aloittamassaan hoidossa verrattuna muita TNF:n estäjiä saaneisiin potilaisiin. Infliksimabia saaneista potilaista 70 % jatkoi samalla hoidolla 4 vuoden seuranta-ajan, kun adalimumabia ja etanerseptiä saaneista potilaista noin 40 % oli jatkanut samalla hoidolla. Kun analysoitiin potilaita, jotka olivat aiemmin saaneet huonon hoitovasteen jollekin (yhdelle tai useammalle) TNF:n estäjälle, ei eroja lääkkeiden välillä todettu. Näistä potilaista käytännössä kaikki olivat seuranta-aikana lopettaneet hoidon.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä