Hyväksymis- ja omistautumisterapia lievien ja keskivaikeiden depressioiden hoidossa

Satunnaistetussa kliinisessä kokeessa «A-Tjak JGL, Morina N, Topper M ym. A Randomized Controlled Trial in Routine Clinical Practice Comparing Acceptance and Commitment Therapy with Cognitive Behavioral Therapy for the Treatment of Major D»1 (N = 99) verrattiin hyväksymis- ja omistautumisterapian (ACT) vaikuttavuutta kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan (CBT) masennustilasta kärsivien potilaiden hoidossa. Yleisimmin potilaiden masennuksen vaikeusaste oli keskivaikea (HDRS-keskiarvo 18,5). Kummankin yksilöterapian toteutuksesta vastasivat koulutetut psykoterapeutit, jotka saivat työnohjausta hoitojen aikana; käyntikertoja oli 16–20.

Hoitojen loputtua ei havaittu eroa ACT:n ja CBT:n välillä; masennusoireet lieventyivät 8,3 ja 9,8 HDRS-pistettä (erotuksen efektikoko d = 0,25). Depression diagnostiset kriteerit (SCID-I) täyttäneiden välillä ei ollut merkitsevää eroa (ACT vs. CBT riskisuhde RR = 0,93; 95 % luottamusväli 0,74–1,18). Merkitsevää eroa ei havaittu myöskään masennuksen itsearviointi- (QIDS) eikä elämänlaatuasteikoilla (EUROHIS).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «Hunot V, Moore TH, Caldwell DM ym. 'Third wave' cognitive and behavioural therapies versus other psychological therapies for depression. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD008704 »2 tutkittiin "kolmannen aallon" kognitiivis-behavioraalisten terapioiden vaikuttavuutta masennuksen hoidossa verrattuna muihin psykoterapioihin. 2 satunnaistetussa tutkimuksessa (N = 56, 100 % naisia) verrattiin hyväksymis- ja omistautumisterapian (ACT) varhaiseen versioon perustuvia 12–24 käyntikerran yksilö- ja ryhmähoitomalleja tavanomaiseen kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan (CBT). Kliinisen masennuksen kriteerinä potilasvalinnassa oli BDI-pistearvo ≥ 20 tai HDRS ≥ 14.

Hoitojen päättyessä ja 2 kuukauden seurannassa masennusoireiden kliinisesti merkittävässä lievenemisessä (HDRS tai BDI) ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa ACT:n ja CBT:n välillä. Depressio-oireiden lievenemisessä ACT osoittautui 2 kuukauden seurannassa vertailuhoitoja vaikuttavammaksi (SMD -4,51; 95 % luottamusväli -7,49 – -1,55).

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: heikko

Systemaattisessa katsauksessa «Hacker T, Stone P, MacBeth A. Acceptance and commitment therapy - Do we know enough? Cumulative and sequential meta-analyses of randomized controlled trials. J Affect Disord 2016;190:551-565 »3 arvioitiin ACT-terapian vaikutuksia masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Masennuksen kohdistuvia satunnaistettuja tutkimuksia oli mukana kaikkiaan 8, joista 5 kohdistui aikuispotilaisiin. Yhtä lukuun ottamatta tutkimukset olivat pieniä (N < 30), vertailuryhmänä olivat hoitoa odottavat. Terapian käyntikertoja oli 4–10. Efektikokoja ei raportoitu erikseen vain aikuisväestöön kohdistuvista tutkimuksista.

Koko aineistossa ACT tuotti vertailuryhmää suuremman efektin masentuneisuuden lievenemisessä (d = 0,73), mutta muuhun aktiiviseen hoitoon (useimmiten CBT) verrattuna merkittävää eroa ei havaittu.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: heikko

Satunnaistetussa kliinisessä kokeessa «Bohlmeijer ET, Fledderus M, Rokx TA ym. Efficacy of an early intervention based on acceptance and commitment therapy for adults with depressive symptomatology: Evaluation in a randomized controlled tr»4 verrattiin hyväksymis- ja omistautumisterapian vaikuttavuutta hoitoa odottavien potilaiden ryhmään (N = 93). Kahdella kolmasosalla potilaista oli kliinisesti merkittäviä masennus- ja ahdistuneisuusoireita, pääosin lievää ja kohtalaista masennusta (CES-D (Center for Epidemiologic Studies Depression Scale) ≥ 16). Hoito koostui 8 ryhmämuotoisesta 2 tunnin istunnosta, joiden toteutuksesta vastasivat koulutetut psykologit.

Hoitoryhmän efektikoko verrattuna hoitoa odottaviin oli kohtalainen (Cohenin d = 0,63) ja säilyi 3 kuukauden seurannan ajan.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä

Satunnaistetussa suomalaisessa tutkimuksessa «Kohtala A, Lappalainen R, Savonen L ym. A four-session acceptance and commitment therapy based intervention for depressive symptoms delivered by masters degree level psychology students: a preliminary»5 verrattiin psykologian opiskelijoiden toteuttamien 4 hyväksymis- ja omistautumisterapian käyntikerran vaikutuksia masennusoireisiin hoitoa odottavien ryhmän (N = 57) oiremuutoksiin.

Hoitoryhmässä masennusoireet vähenivät 47 %, kun vastaavana aikana hoitoa odottavilla vähenemä oli 4 %. Suotuisampi vaikutus säilyi 6 kuukauden seurannan ajan.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä

Satunnaistetussa kliinisessä kokeessa «Forman EM, Herbert JD, Moitra E ym. A randomized controlled effectiveness trial of acceptance and commitment therapy and cognitive therapy for anxiety and depression. Behav Modif 2007;31:772-99 »6 verrattiin hyväksymis- ja omistautumisterapian ja kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikuttavuutta ahdistuneisuus- tai masennusoireista kärsivien opiskelijaterveydenhuollon potilaiden hoidossa (N = 101, terapioiden käyntimäärät 15 ja 16). Alkutilanteessa potilailla oli kliinisesti merkittävästi ahdistuneisuus- tai masennusoireita (BAI, Beck Anxiety Inventory tai BDI, Beck Depression Inventory ≥ 9).

Kummassakin hoitoryhmässä masennusoireet vähenivät hoidon loppuun mennessä merkittävästi eikä hoitoryhmien välillä ilmennyt eroa. Kato loppumittauksesta ja hoidosta olivat kohtalaisen suuria sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian ryhmässä että vertailuryhmässä (43 % ja 34 %).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä

Edellä mainitun tutkimuksen laajennetussa aineistossa ja 1,5 vuoden seurannassa «Forman EM, Shaw JA, Goetter EM ym. Long-term follow-up of a randomized controlled trial comparing acceptance and commitment therapy and standard cognitive behavior therapy for anxiety and depression. »7 verrattiin hyväksymis- ja omistautumisterapian ja kognitiivisen terapian vaikuttavuutta ahdistuneisuus- ja masennusoireista kärsivien potilaiden (N = 132) hoidossa. Kaikkiaan potilaista 37 %:lla oli diagnosoitu masentuneisuus- ja 49 %:lla ahdistuneisuushäiriö.

kognitiivis-behavioraalinen terapia osoittautui tuloksellisemmaksi kuin hyväksymis- ja omistautumisterapia pitkäaikaisessa seurannassa masennusoireiden vähentämisessä (p = 0,02) ja toipuneiden määrässä (BDI-toipumiskriteerin perusteella 82 % ja 61 %).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä

Kommentti: Vain uusimmassa satunnaistetussa tutkimuksessa kaikilla potilailla oli masennustila, muut tutkimukset olivat aineistoiltaan pieniä ja vain pienellä osalla potilaista masennustilan arviointi perustui selkeästi määriteltyihin diagnostisiin kriteereihin.