Motivoiva haastattelu ja nuorten alkoholiongelmat

Meta-analyysiin «Foxcroft DR, Coombes L, Wood S ym. Motivational interviewing for alcohol misuse in young adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;8:CD007025 »1, valittiin satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset, joissa oli tutkittu motivoivan haastattelun tuloksellisuutta alle 25-vuotiailla nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Kontrolliryhmänä saattoi olla jokin toinen interventio tai ei interventioita lainkaan. Kaikkiaan 66 tutkimusta (n = 17 901) valikoitui meta-analyysiin. Meta-analyysi tehtiin yli neljä kuukautta kestäneen seurannan tuloksista.

Motivoivaa haastattelua saaneet joivat seurannassa keskimäärin 1,5 alkoholiannosta viikossa vähemmän kuin vertailuryhmä (12,2 vs 13,7 alkoholiannosta/viikko; SMD (standardized mean difference) -0,14; 95 % luottamusväli -0,20 – -0,08; n = 6 442), joka vastaa 6 % kohentumista. Motivoivaa haastattelua saaneet myös käyttivät kontrolleihin verrattuna alkoholia harvemmin (2,74 vs 2,57 vrk/vko; SMD -0,11; 95 % luottamusväli 0,19 – -0,03), joka vastaa 4 % kohentumista. Humalahakuisen juomisen suhteen motivoiva haastattelu ei ollut kontrolliryhmää tehokkaampaa, kun interventiosta oli kulunut yli neljä kuukautta. Sen sijaan veren huippualkoholipitoisuus laski enemmän interventio- kuin kontrolliryhmässä (1,44 ‰ vs 1,29 ‰, SMD -0,14; 95 % luottamusväli 0,23 – -0,05).

Motivoiva haastattelu vähensi myös alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia, mutta ero kontrolliryhmään oli niukka (SMD -0,08; 95 % luottamusväli -0,15–0,00); RAPI-mittarilla (Rutger's Alcohol Problem Index) arvioituna ero oli 8,91 vs 8,18. Motivoivalla haastattelulla ei ollut tehoa humalassa ajamiseen tai muuhun riskikäyttäytymiseen. Selvää yhteyttä ei löytynyt intervention keston ja hoitotuloksen väliltä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä