Sydän- ja verisuonitaudit parodontiittipotilailla
Näytön aste: B
Parodontiittipotilailla ilmeisesti esiintyy enemmän sydän- ja verisuonitauteja, kuten sepelvaltimotautia ja aivoinfarkteja, kuin parodontaalisesti terveillä.
Systemaattista kirjallisuuskatsausta ja meta-analyysiä «Larvin H, Kang J, Aggarwal VR, ym. Risk of incident cardiovascular disease in people with periodontal disease: A systematic review and meta-analysis. Clin Exp Dent Res 2021;7(1):109-122 »1 varten tehtiin sähköinen tiedonhaku Medline-, EMBASE- ja Cochrane-tietokannoista lokakuuhun 2019 asti. Kirjallisuuskatsauksella haluttiin selvittää sydän- ja verisuonitautien riskiä parodontiittipotilailla verrattuna parodontaalisesti terveisiin. Sisällyttämiskriteereinä tutkimuksille oli pitkittäinen (takautuva tai etenevä) kohorttitutkimusasetelma tai RCT-tutkimus. Lisäksi kriteereinä oli, että parodontiittia sairastavien tuli olla muutoin terveitä lähtötilanteessa, vähintään vuoden seuranta-aika, kliinisesti diagnosoitu tai itse ilmoitettu parodontiitti, selkeä määritelmä sydän- ja verisuonitaudille ja se, että artikkelit olivat vertaisarvioituja ja englanninkielisiä. Tutkimusten harhan riskiä arvioitiin the Risk of Bias in Non-Randomised Studies of Interventions (ROBINS-I) -menetelmällä. Kokonaisuutena kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin 32 tutkimusta, joista 22 oli eteneviä kohorttititutkimuksia, 9 takautuvia kohorttitutkimuksia ja 1 RCT-tutkimus. Parodontiitti oli määritetty kliinisesti 21 tutkimuksessa. ROBINS-I-arvioinnin perusteella harhan riski oli kriittinen 21 tutkimuksessa ja vakava 11 tutkimuksessa. Suppiloanalyysin ja Eggerin testin perusteella todettiin julkaisuharhaa. Meta-analyysiin sisällytettiin 30 tutkimusta; meta-analyysi tehtiin kokonaisuutena sydän- ja verisuonitautien osalta ja yksittäisten sydän- ja verisuonitautimuuttujien osalta, jos tutkimuksia oli vähintään viisi.
Kokonaisuutena parodontiittia sairastavilla havaittiin lievästi suurentunut sydän- ja verisuonitautien riski (30 tutkimusta, RR 1,20; 95 % luottamusväli 1,14–1,26, I2 = 97,3 %). Yksittäisistä sydän- ja verisuonitaudeista riski oli suurentunut aivoinfarktin (18 tutkimusta, RR 1,24; 95 % luottamusväli 1,12–1,38, I2 = 95,5 %) ja sepelvaltimotaudin osalta (13 tutkimusta, RR 1,14; 95 % luottamusväli 1,08–1,21, I2 = 68,4 %). Sydäninfarktin osalta ei saavutettu tilastollisesti merkitsevää tulosta (kuusi tutkimusta, RR 1,12; 95 % luottamusväli 0,96–1,30, I2 = 82,9 %). Sydän- ja verisuonitautien riskin osalta havaittiin altistusvasteinen yhteys; lieväasteinen parodontiitti RR 1,09 (95 % luottamusväli 1,05–1,14, 12 tutkimusta, I2 = 80 %), keskivaikea parodontiitti RR 1,23 (95 % luottamusväli 1,14–1,32, 15 tutkimusta, I2 = 70,6 %) ja vaikea parodontiitti RR 1,25 (95 % luottamusväli 1,15–1,35, 18 tutkimusta, I2 = 71,6 %). Lisäksi metaregressioanalyysin perusteella sydän- ja verisuonitautien riski oli suurempi vaikeaa parodontiittia sairastavilla verrattuna lieväasteista parodontiittia sairastaviin (RR 1,11; 95 % luottamusväli 1,00–1,22). Sukupuolten välillä ei ollut eroa sydän- ja verisuonisairausriskissä metaregressioanalyysin perusteella. Herkkyysanalyysi tehtiin sulkemalla pois viisi tutkimusta, joissa ei ollut vakiointia tupakoinnin suhteen, ja yhteys parodontiitin ja sydän- ja verisuonitautien välillä todettiin siitä huolimatta (26 tutkimusta, RR 1,20; 95 % luottamusväli 1,14–1,28, I2 = 98,1 %).
- Tutkimuksen laatu: tasokas
- Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
Ateroskleroottisten sydän- ja verisuonitautien esiintymistä parodontiittia sairastavilla verrattuna parodontaalisesti terveisiin on tarkasteltu systemaattisessa katsauksessa «Dietrich T, Sharma P, Walter C, ym. The epidemiological evidence behind the association between periodontitis and incident atherosclerotic cardiovascular disease. J Clin Periodontol 2013;40 Suppl 14()»2, joka koostuu ei-kokeellisista tapaus-verrokkitutkimuksista ja kohorttitutkimuksista, jotka on julkaistu englannin tai saksan kielellä. Katsaus sisältää 12 tutkimusta, joista 6:ssa oli vasteena sepelvaltimotauti (n = 5 257), 3:ssa aivoverenkiertosairaus (n = 2 387), 2:ssa sekä sepelvaltimotautikuolleisuus että kuolleisuus aivoverenkiertosairauteen (n = 17 376) ja 1:ssä perifeerinen valtimosairaus (n = 1 100). Lukuun ottamatta yhtä tutkimusta, jossa vasteena oli kuolleisuus sepelvaltimotautiin, tutkijat raportoivat, että parodontaalisairautta sairastavilla on suurentunut sydän- ja verisuonitautien riski tai lisääntynyt kuolleisuus verrattuna parodontaalisesti terveisiin.
- Tutkimuksen laatu: tasokas
- Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
Parodontaalisairauden yhteyttä aivoinfarktiin tarkasteltiin vuonna 2014 julkaistussa meta-analyysissa «Lafon A, Pereira B, Dufour T, ym. Periodontal disease and stroke: a meta-analysis of cohort studies. Eur J Neurol 2014;21(9):1155-61, e66-7 »3. Meta-analyysi koostuu 9 kohorttitutkimuksesta, joista 8 oli eteneviä ja 1 takautuva. Metaregressioanalyysin mukaan parodontiittipotilailla oli lisääntynyt riski saada aivoinfarkti (RR 1,63; 95 % luottamusväli 1,25–2,00). Myös hampaiden menetys yhdistyi aivoinfarktin ilmaantumiseen (RR 1,39; 95 % luottamusväli 1,13–1,65). Gingiviitin yhteys aivoinfarktin ilmaantumiseen oli heikompi (RR 1,10; 95 % luottamusväli 0,77–1,43).
- Tutkimuksen laatu: tasokas
- Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
Vuonna 2003 julkaistuun meta-analyysiin «Janket SJ, Baird AE, Chuang SK, ym. Meta-analysis of periodontal disease and risk of coronary heart disease and stroke. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2003;95(5):559-69 »4 hyväksyttiin 9 kohorttitutkimusta, (n = 107 011), joista 8 oli eteneviä ja 1 takautuva. Meta-analyysissa todettiin parodontiittia sairastavilla suurentunut sydäntapahtumien riski (RR 1,19; 95 % luottamusväli 1,08–1,32). Alle 66-vuotialla RR oli 1,44 (95 % luottamusväli 1,20–1,73). Samassa meta-analyysissä aivoinfarktin riski parodontiittia sairastavilla oli 2,85-kertainen verrattuna parodontaalisesti terveisiin (RR 2,85; 95 % luottamusväli 1,78–4,56).
- Tutkimuksen laatu: tasokas
- Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
Kirjallisuutta
- Larvin H, Kang J, Aggarwal VR, ym. Risk of incident cardiovascular disease in people with periodontal disease: A systematic review and meta-analysis. Clin Exp Dent Res 2021;7(1):109-122 «PMID: 33124761»PubMed
- Dietrich T, Sharma P, Walter C, ym. The epidemiological evidence behind the association between periodontitis and incident atherosclerotic cardiovascular disease. J Clin Periodontol 2013;40 Suppl 14():S70-84 «PMID: 23627335»PubMed
- Lafon A, Pereira B, Dufour T, ym. Periodontal disease and stroke: a meta-analysis of cohort studies. Eur J Neurol 2014;21(9):1155-61, e66-7 «PMID: 24712659»PubMed
- Janket SJ, Baird AE, Chuang SK, ym. Meta-analysis of periodontal disease and risk of coronary heart disease and stroke. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2003;95(5):559-69 «PMID: 12738947»PubMed
