Beetasalpaajat diastolisen sydämen vajaatoiminnan lääkehoidossa

Beetasalpaajilla on tehty vain 2 satunnaistettua pienehköä tutkimusta potilailla, joilla oli HFpEF: J-DHF (karvediloli, 245 potilasta) ja SENIORS (nebivololi, 752 potilasta).

Näissä tutkimuksissa «Liu F, Chen Y, Feng X ym. Effects of beta-blockers on heart failure with preserved ejection fraction: a meta-analysis. PLoS One 2014;9:e90555 »1 beetasalpaajahoidolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta sydänkuolemiin (OR 0,92; luottamusväli 0,55–1,49) tai sairaalahoitojaksoihin sydämen vajaatoiminnan vuoksi (OR 0,81; luottamusväli 0,63–1,04).

Meta-analyysissä, jossa nämä satunnaistetut tutkimukset yhdistettiin 10 kohorttitutkimukseen, (yhteensä 21 206 potilasta), beetasalpaajahoitoa saavilla potilailla oli 9 % pienempi kokonaiskuolleisuus kuin potilailla, jotka eivät saaneet beetasalpaajahoitoa (95 % luottamusväli 0,87–0,95; P < 0,001).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Beetasalpaajilla on vain vähäinen vaikutus sydämen diastolisen vajaatoiminnan ennusteeseen. Cochrane-katsaus vuodelta 2021 päätyi vastaavaan päätelmään «Martin N, Manoharan K, Davies C, ym. Beta-blockers and inhibitors of the renin-angiotensin aldosterone system for chronic heart failure with preserved ejection fraction. Cochrane Database Syst Rev 202»2.