Sosiaalisten tilanteiden pelon pitkäaikaishoito eri masennuslääkkeillä: sertraliini, fluvoksamiini ja venlafaksiini

Blomhoff ym. satunnaistivat «Blomhoff S, Haug TT, Hellström K ym. Randomised controlled general practice trial of sertraline, exposure therapy and combined treatment in generalised social phobia. Br J Psychiatry 2001;179:23-30 »1 387 perusterveydenhuollon yleistyneestä sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivää potilasta saamaan sertraliinia (50–150 mg/vrk) tai lumetta (24 viikkoa). Potilaat satunnaistettiin saamaan myös altistushoitoa tai normaalia huolenpitoa. Eettisistä syistä potilaat (n = 44), jotka eivät olleet saaneet lainkaan vastetta viikolla 16, suljettiin tässä vaiheessa pois tutkimuksesta. Potilaat, joiden CGI-S oli < 3 tai CGI-I < 2 (ensisijainen vastemuuttuja), katsottiin hoitoon vastanneeksi. Tulosta mitattiin myös asteikolla Brief Social Phobia Scale (BSPS).

Potilaat saavuttivat responderistatuksen seuraavasti: sertraliini + altistus 45,5 %, sertraliini 40,2 %, altistus + lume 33 %, lume 23,9 %. Sertraliiniryhmät vs. ei-sertaliiniryhmät: χ2 = 12,53, p < 0,001, OR 0,534; 95 % luottamusväli 0,37–0,835. Altistus- ja ei-altistus-ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Parivertailussa sertraliini + altistus vs. lume (χ2 = 12,32, p < 0,001) ja sertraliini vs. lume (χ2 =10,13, p = 0,002) olivat tilastollisesti merkitseviä. Osioissa BSPS:n pelko, välttely tai fysiologiset oireet hoitoryhmät eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Pahoinvointi, heikotus ja seksuaalisten toimintojen häiriöt olivat yleisempiä sertraliini- kuin lumeryhmissä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Asakura ym. «Asakura S, Tajima O, Koyama T. Fluvoxamine treatment of generalized social anxiety disorder in Japan: a randomized double-blind, placebo-controlled study. Int J Neuropsychopharmacol 2007;10:263-74 »2 suorittivat lumekontrolloidun 10 viikon fluvoksamiinitutkimuksen jälkeen potilaille avoimen 52 viikon seurannan. Potilaat (71), jotka olivat hyötyneet akuuttivaiheessa ainakin hieman (CGI-I < 3) ja joilla ei ollut merkittäviä haittavaikutuksia, saivat jatkaa seurantaan.

LSAS-pisteet laskivat vuoden seurannassa 54,5 + 23,1 – 33,3 + 18,8. Responderistatuksen seurannan lopussa (CGI-I 1,2) saavutti 64,8 % potilaista. Seurannan lopussa fluvoksamiiniannos oli 185,5 mg/vrk.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Stein MB ym. julkaisivat 28 viikon tutkimukset «Stein MB, Pollack MH, Bystritsky A ym. Efficacy of low and higher dose extended-release venlafaxine in generalized social anxiety disorder: a 6-month randomized controlled trial. Psychopharmacology (B»3, joissa verrattiin venlafaksiinia 75 mg/vrk, venlafaksiinia 150–225mg/vrk ja lumetta 386 potilaalla. LSAS oli ensisijainen vastemuuttuja ja CGI-I (1 tai 2) toissijainen. Toteutuneet lääkeannokset viikolla 28 olivat 72,2 mg/vrk + 8,1 ja 213,7 mg/vrk + 22,5. Lähtötilanne LSAS oli lumeryhmässä 89,3 + 21,8 pistettä, venlafaksiini 75 mg/vrk -ryhmässä 91,8 + 22,6, venlafaksiini 150–225 mg 86,2 + 20,6 ja oireiden vähenemä vastaavasti -23,5 (SE = 3,08), -38,1 (SE = 3,16) ja -37,6 (SE = 3,05), molemmat lääkeryhmät vs. lume p < 0,001.

Hoitovasteen saavutti 33 % lumeella ja 58 % venlafaksiinilla hoidetuista (p < 0,001). Venlafaksiinin annosryhmien välillä ei ollut eroa hoitovasteen saaneiden määrässä. Koska venlafaksiinin eri annostasoilla ei ollut tehoeroa, tutkijat päättelivät, että noradrenergisellä vaikutuksilla ei saata olla merkitystä sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

NICE neuvoo «NICE. Social anxiety disorder: Recognition, assessment and treatment. National Clinical Guideline Number 159. https://www.nice.org.uk/guidance/cg159/evidence/full-guideline-189895069»4 (Internet «https://www.nice.org.uk/guidance/cg159/evidence/full-guideline-189895069»1) jatkamaan lääkehoitoa vielä ainakin 6 kuukautta, mikäli potilas on vastannut hyvin ensimmäisen 3 kuukauden lääkehoidolle. Lääkehoito tulisi lopettaa asteittain ja palauttaa entiselle tasolle, mikäli oireet ilmenevät uudestaan.

Jatkettu lääkehoito akuuttihoidon jälkeen näyttää lisäävän respondoivien potilaiden osuutta (RR = 1,41; 95 % luottamusväli 1,07–1,87, n = 441, 5 tutkimusta) «Ipser JC, Kariuki CM, Stein DJ. Pharmacotherapy for social anxiety disorder: a systematic review. Expert Rev Neurother 2008;8:235-57 »5 ja lääkehoidon keskeyttäminen johtaa relapsiriskin kasvamiseen (RR = 0,39; 95 % luottamusväli 0,39–0,51, n = 807, 6 tutkimusta). Lääkehoito vähentää oireita (LSAS:n perusteella) enemmän kuin lume ylläpitovaiheessa (WDM -10,53; 95 % luottamusväli -18,44 – -2,63, n = 141, 2 tutkimusta).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Donovan ym. «Donovan MR, Glue P, Kolluri S ym. Comparative efficacy of antidepressants in preventing relapse in anxiety disorders - a meta-analysis. J Affect Disord 2010;123:9-16 »6 laskivat 4 SSRI-tutkimuksesta (2 paroksetiini, 1 essitalopraami, 1 sertraliini, kesto keskimäärin 6 kuukautta) riskisuhteen relapsille (CGI-nousu > 2 pistettä tai CGI > 4, LSAS-nousu > 10 pistettä), lääkehoito vs. lume: OR 0,25 (0,18–0,35), RR 0,39 (0,30–0,49), RD -0,28 (-0,34 – -0,21), NNT 3,57 (2,94–4,76).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Cochrane-katsauksessa «Stein DJ, Ipser JC, van Balkom AJ. Pharmacotherapy for social anxiety disorder. Cochrane 2009»7 laskettiin ylläpitohoidossa "nonresponssin" riski 4 tutkimuksesta (1 feneltsiini, 1 moklobemidi, 1 fluvoksetiini, 1 sertraliini, n hoito 265, n lume 188): RR 0,62 (0,50–0,77).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä