Hoitoresistentin sosiaalisten tilanteiden pelon hoito

Stein MB ym. julkaisivat tutkimuksen «Stein MB, Sareen J, Hami S ym. Pindolol potentiation of paroxetine for generalized social phobia: a double-blind, placebo-controlled, crossover study. Am J Psychiatry 2001;158:1725-7 »1, jossa 14 potilasta, jotka eivät olleet saaneet erinomaista (CGI-I 1) vastetta avoimesta paroksetiinihoidosta (avoimen vaiheen lopussa keskiannos 46,4 mg/vrk (8,4) 10 viikon aikana), satunnaistettiin saaman lisäksi pindololia 5 mg x 3/vrk tai lumetta. Kontrolloituun vaiheeseen mukaan tulleiden potilaiden LSAS oli avoimen paroksetiinihoidon aikana laskenut 79,7 (23,9) – 53,8 (16,9). Potilaat satunnaistettiin ensin saamaan pindololia tai lumetta 4 viikon ajaksi, jonka jälkeen seurasi 2 viikon lääkityksen alasajovaihe, jonka jälkeen ryhmät vaihdettiin seuraavan 4 viikon ajaksi, jota seurasi vielä 2 viikon lopetusvaihe.

Millään periodilla (F = 1,75, df = 1, 11, p > 0,24) tai hoidolla (F = 1,75, df = 1, 11, p > 0,21) ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta LSAS-pisteisiin. Vain 1 potilas saavutti tutkimuksen aikana "erinomaisen responderin" (CGI-I 1) statuksen, hänkin olleessaan lumeryhmässä. Tutkijat totesivat, että pindololi augmentaatio ei näytä tehostavan SSRI:n vaikutusta ja että tutkimustulos on linjassa niiden tulosten kanssa, jotka viittaavat beetasalpaajien tehottomuuteen yleistyneen sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Van Ameringen ym. julkaisivat 8 viikon avoimen sarjan «Van Ameringen M, Mancini C, Wilson C. Buspirone augmentation of selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) in social phobia. J Affect Disord 1996;39:115-21 »2, jossa buspironia (30–60 mg/vrk, keskiarvo 45,0 + 10,8) oli annettu 10 SSRI:llä (hoitoaika 5–32 kuukautta, keskiarvo 15,1 + 7,9: sertraliini n = 5, fluoksetiini n = 3, paroksetiini n = 2) hoidetulle potilaalle, joiden vaste oli ollut vain osittainen. Kaikki potilaat suorittivat tutkimuksen loppuun.

Muutos ennen vs. jälkeen buspironin liittämisen, CGI-S: 4,0 + 0,0 – 2,1 + 1,2, p < 0,001. 7/10 potilasta todettiin respondereiksi (kohtalainen paraneminen n = 3, merkittävä paraneminen n = 4). Vasteen ilmaantuminen kesti 6,3 + 2,1 viikkoa. 3 potilasta valitti voimattomuutta, 1 pahoinvointia, 1 sumuista oloa ja 1 tärinää.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Simon ym. julkaisivat 10 potilaan (9 miestä) sarjan «Simon NM, Korbly NB, Worthington JJ ym. Citalopram for social anxiety disorder: an open-label pilot study in refractory and nonrefractory patients. CNS Spectr 2002;7:655-7 »3, jossa yleistyneestä sosiaalisten tilanteiden pelosta (ensisijainen diagnoosi) kärsiviä potilaita hoidettiin 10 viikon ajan sitalopraamilla (alkuannos 20 mg/vrk, keskiarvo 55 mg/vrk + 12,7). 6/10 potilasta ei ollut vastannut tai sietänyt aiempaa hoitoa (ei yksityiskohtaista kuvausta). Hoitoon tulon vaiheessa LSAS oli > 50 pistettä. Hoitovastetta arvioitiin LSAS-asteikolla sekä GCI-I:n ja CGI-S:n perusteella.

LSAS laski hoitojakson aikana 89,3 + 26,1 – 52,5 + 22,3, p < 0,01 ja CGI-S 5,3 + 1,2 – 3,8 + 1,3; p < 0,005. 7/10 täytti respoderikriteerin (CGI-I 1 tai 2) sisältäen 4/6 hoitoresistenttiä potilasta. 1 potilas keskeytti hoidon haittavaikutusten (unettomuus) takia 4 viikon kohdalla.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Pallanti ym. raportoivat 12 viikon avoimen sarjan «Pallanti S, Quercioli L. Resistant social anxiety disorder response to Escitalopram. Clin Pract Epidemiol Ment Health 2006;2:35 »4, jossa 29 potilaalle, joka eivät olleet hyötyneet aiemmasta paroksetiinihoidosta (LSAS 62,4 + 10,6, CGI-S 4,8 + 1,1), aloitettiin essitalopraami aluksi annoksella 10 mg/vrk. 24 potilasta suoritti hoidon loppuun saakka. Keskimääräinen essitalopraamiannos hoidon lopussa oli 16,22 mg/vrk + 4,21. LSAS laski keskimäärin -23,2 + 8,3 pistettä (vaihtelu +6 – -52), eli 37,18 % + 12,9. CGI-S muuttui: 4,8 + 1,1 – 2,2 + 1,3 (F9,37, df: 1,28, p < 0,01). CGI-muutos saavutti tilastollisen merkitsevyyden 6 viikosta eteenpäin.

Tutkijat päättelivät, että essitalopraami voisi olla tehokas potilailla, jotka eivät siedä muita SSRI-lääkkeitä tai hyödy niistä.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Altamura ym. raportoivat 15-viikon avoimen 12 potilaan sarjan «Altamura AC, Pioli R, Vitto M ym. Venlafaxine in social phobia: a study in selective serotonin reuptake inhibitor non-responders. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:239-45 »5 sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä potilaita (osalla esiintynyt myös persoonallisuushäiriö), jotka eivät olleet hyötyneet SSRI-lääkkeistä (fluoksetiini, paroksetiini). Heitä hoidettiin venlafaksiinilla 112,5–187,5 mg/ vrk.

Oireet vähenivät hoidon aikana LSAS-asteikolla mitattuna tilastollisesti merkitsevästi (pelko: 56,8–22,5, p < 0,05; välttämiskäyttäytyminen: 57,25–22,7, p < 0,05). Haittavaikutuksina ilmeni pahoinvointia ja päänsärkyä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentti:

Tutkimukset ovat olleet kooltaan pieniä ja osittain avoimia. Hoitoresistentin sosiaalisten tilanteiden pelolle ja hoitovasteelle käytetyt kriteerit vaihtelivat. SSRI-lääkkeiden, venlafaksiinin tai buspironin tehosta aiemmalle lääkehoidolle reagoimattoman sosiaalisten tilanteiden pelon oireistoon ei ole näyttöä.