Lisähapen käyttö, kun pitkäaikaisen happihoidon kriteerit eivät täyty

Katsaukseen «Ahmadi Z, Currow DC, Ekström M. Palliative oxygen for chronic breathlessness: what new evidence? Curr Opin Support Palliat Care 2017;11:159-164 »1 oli kerätty 44 RCT-tutkimusta, joissa COPD-potilaat, joiden hypoksemia pysyvästi ei alittanut arvoa 7,3 kPa, saivat käyttöönsä joko happilaitteen tai vastaavan laitteen, joka annosteli ilmaa. Havaittiin, että kovemmassa rasituksessa happilisä vähensi jonkin verran subjektiivista hengenahdistustuntemusta, mikä tuli esiin lähinnä suorituskykyä testattaessa laboratorio-olosuhteissa.

Osittain samojen tekijöiden laatima toinen katsaus «Ekström M, Ahmadi Z, Bornefalk-Hermansson A ym. Oxygen for breathlessness in patients with chronic obstructive pulmonary disease who do not qualify for home oxygen therapy. Cochrane Database Syst Rev »2 laajensi näkökulmaa elämänlaatuun. Happilisä ei vähentänyt päivittäisissä toiminnoissa koettua hengenahdistusta ilmaan verrattuna tai parantanut elämänlaatua pidemmällä aikavälilläkään. Hengenahdistuksen voimakkuutta arkitoimissa oli mitattu numeerisella skaalalla yhteensä 865 potilaalta 32 eri tutkimuksessa, jolloin muunnettuna asteikolle 0–10 ero hengenahdistuksessa happilisän kanssa oli keskimäärin vain 0,31 yksikköä vähemmän.

Katsauksen perusteella ei ole perusteltua tarjota ns. rasitushappea niiden COPD-potilaiden käyttöön, joilla on rasitushypoksemia, mutta pysyvän happihoidon kriteerit eivät täyty.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä