Kahden psykoosilääkkeen samanaikainen käyttö

Systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissa Galling ja työtoverit «Galling B, Roldán A, Hagi K ym. Antipsychotic augmentation vs. monotherapy in schizophrenia: systematic review, meta-analysis and meta-regression analysis. World Psychiatry 2017;16:77-89 »1 tarkastelivat toisella psykoosilääkkeellä toteutetun augmentaation tehoa psykoosilääkemonoterapiaan. Tulosmittareina toimivat oikeiden vähenemisen kokonaismäärä ja tutkimuksessa määritellyn hoitovasteen toteutuminen. Mukaan otetuissa tutkimuksissa oli vähintään 20 potilasta, joilla oli joko skitsofrenia tai skitso-affektiivinen psykoosi. Mukaan ei otettu tutkimuksia, joissa hoito aloitettiin yhtä aikaa 2 psykoosilääkkeellä tai joissa pidempään käytössä ollutta psykoosilääkettä vaihdettiin.

Psykoosilääkityksen augmentaatio toisella psykoosilääkkeellä oli monoterapiaa tehokkaampi psykoosioireiden kokonaismäärän vähentäjänä (16 tutkimusta, N = 694, SMD = 10,53; 95 % luottamusväli -0,87 – -0,19; p = 0,002). Kyseinen tehoero oli kuitenkin todettavissa vain avoimissa ja heikkotasoisissa tutkimuksissa (molempien suhteen p < 0,001), mutta ei kaksoissokkoutetuissa ja hyvälaatuisissa tutkimuksissa (p = 0,120 ja p = 0,226). Tutkimuksissa määritellyn hoitovasteen saavuttamisessa ei ollut eroja monoterapian ja 2 psykoosilääkkeen samanaikaisen käytön välillä (14 tutkimusta, N = 938, RR 1,19; 95 % luottamusväli 0,99–1,42, p = 0,061). Ero oli tilastollisesti ei-merkitsevä erityisesti kaksoissokkoutetuissa ja korkealaatuisissa tutkimuksissa (molemmissa p = 0,990). Hoidon keskeytyksissä ei ollut eroja edellä mainittujen hoitomuotojen suhteen, ei myöskään vaikutuksessa positiivisiin, depressiivisiin tai yleisoireisiin eikä kliiniseen vaikutelmaan (CGI). Negatiiviset oireet lievittyivät enemmän 2 samanaikaisen psykoosilääkkeen käyttäjillä (18 tutkimusta, N = 931, SMD = -0,38; 95 % luottamusväli -0,63 – -0,13). Negatiivisten oireiden lievittyminen tuli esille kuitenkin vain aripipratsolilla tehdyissä tutkimuksissa (8 tutkimusta, N = 532, SMD = -0,41; 95 % luottamusväli -0,79 – -0,03; p = 0,036). Aripipratsoli-augmentaatioryhmässä prolaktiinitasot olivat alhaisempia (p < 0,001), samoin paino (p = 0,030).

Tutkijoiden mukaan aripipratsolilisälääkitys on tehokas negatiivisiin oireisiin mutta muuten tutkimusnäyttö ei tue toisen psykoosilääkkeen lisäämistä potilaan lääkitykseen paremman tehon saamiseksi.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä

Havainnoivassa rekisteritutkimuksessaan Tiihonen ja työtoverit «Tiihonen J, Taipale H, Mehtälä J ym. Association of Antipsychotic Polypharmacy vs Monotherapy With Psychiatric Rehospitalization Among Adults With Schizophrenia. JAMA Psychiatry 2019;76:499-507 »2 tarkastelivat psykoosilääkepolyfarmasian vaikutusta uusien psykiatristen sairaalahoitojaksojen määrään. Tutkimusjoukko koostui 62 250 suomalaisesta skitsofreniapotilaasta, joiden seuranta-aika oli vuoden 1996 alusta vuoden 2015 loppuun; keskimääräinen seuranta-aika oli 14,1 vuotta ja enimmillään 20 vuotta. Potilaiden lääkitys koostui joko 1 psykoosilääkkeestä tai psykoosilääkeyhdistelmistä, joita oli 29 erilaista. Uuden sairaalahoidon riskiä tarkasteltiin potilaskohtaisesti joko monoterapian tai lääkeyhdistelmien käytön aikana. Uusia sairaalajaksoja edellä mainittuna seuranta-aikana kertyi 58 %:lle. Psykoosilääkeyhdistelmää käytti koko tutkimusjoukosta jossain hoidon vaiheessa 67 %.

Potilaista 31 257 (50,2 %) oli miehiä, potilaiden keski-ikä oli 45,6 vuotta (34,6–59,7 vuotta). Klotsapiini-aripipratsoliyhdistelmään liittyi pienin uudelle sairaalajaksolle joutumisen riski verrattuna parhaiten menestyneeseen monoterapiaan, joka oli klotsapiini (HR 0,82; 95 % luottamusväli 0,75–0,89; p < 0,001). Minkä tahansa polyfarmasian aikana uuden sairaalahoidon riski oli 7–13 % pienempi kuin minkä tahansa monoterapian aikainen riski (HR-arvot 0,87–0,93). Somaattiseen sairaalahoitoon joutumisen riski oli pienempi polyfarmasiaryhmässä. Mistä tahansa syystä johtuvia kuolemia oli vähintään 50 % vähemmän missä tahansa lääkehoitoryhmässä verrattuna psykoosilääkitystä käyttämättömiin.

Tutkijoiden mukaan ainakin osa psykoosilääkeyhdistelmistä voi olla monoterapiaa tehokkaampia uusien sairaalahoitojen ja psykoosien uusiutumisjaksojen ehkäisyssä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä