Keuhkoahtaumataudin varhainen tunnistaminen

Kahdessa satunnaistetussa tutkimuksessa tutkittiin hengitystieoireisen tai yleislääkärin potilaan keuhkoahtaumataudin tunnistamista kyselylomakkeella. Päätemuuttujalla oli vaikutusta hoitoon, neuvontaan, vähentyneeseen terveyspalveluiden käyttöön tai ennusteeseen. Hengitystieoireisiin potilaisiin kohdennettu seulontakysely on herkkä obstruktiivisen sairauden toteamisessa. Mikrospirometria on seulonnassa hieman kyselylomaketta tarkempi meta-analyysin perusteella.

Hengitystieoireiseen väestöön kohdennetussa tutkimuksessa «Huynh C, Whitmore GA, Vandemheen KL, ym. Derivation and validation of the UCAP-Q case-finding questionnaire to detect undiagnosed asthma and COPD. Eur Respir J 2022;60(3): »1 testattiin 13 kysymystä sisältävää UCAP-kyselyä (Undiagnosed COPD and Asthma Population Questionnaire) aiemmin diagnostisoimattoman astman tai keuhkoahtaumataudin toteamisessa. Kyselyn riskipisteiden raja asetettiin siten, että astma tai keuhkoahtaumatauti pystyttiin osoittamaan spirometrian ja bronkodilataatiotutkimuksen perusteella yhteensä 6 %:lla seulotuista.

Tässä tarkastellaan tutkimustuloksia keuhkoahtaumataudin toteamisessa. Tutkimusotoksessa (n = 1 615) kyselyn herkkyys oli 97 % keuhkoahtaumataudin toteamisessa ja spesifisyys 17 % ja AUC 0,82 (95 % luottamusväli 0,78–0,86). Itsenäisessä prospektiivisessa validaatioaineistossa (n = 471) kyselyn herkkyys keuhkoahtaumataudin toteamisessa oli 97 % ja spesifisyys 19 %. AUCs oli 0,81 (95 % luottamusväli 0,74–0,87). AUC oli hieman suurempi UCAP-Q-kyselyissä kuin aiemmin suositelluissa obstruktiivisen keuhkosairauden kohdennetun seulonnan kyselyissä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä
• Kommentti: UCAP-kysely on herkkä, mutta epäspesifinen keuhkoahtaumataudin toteamisessa sellaisessa aikuisväestössä, jossa ei ole aiemmin todettua keuhkosairautta, mutta on hengitysteiden oireita.

Satunnaistettuun kaltaistettuun väestötutkimukseen «Aaron SD, Vandemheen KL, Whitmore GA, ym. Early Diagnosis and Treatment of COPD and Asthma - A Randomized, Controlled Trial. N Engl J Med 2024;390(22):2061-2073 »2 osallistui hengitystieoireisia potilaita, joilla ei ollut aiemmin todettu kroonista hengityselinsairautta. Jos UCAP-oirekyselyn pisteiden perusteella tehdyssä spirometriassa oli astma- tai keuhkoahtaumatautilöydös, tutkittavat satunnaistettiin interventio- tai tavanomaisen hoidon ryhmiin. Interventioryhmässä potilaat kävivät keuhkolääkärin vastaanotolla ja saivat ohjausta astmaan ja keuhkoahtaumatautiin perehtyneeltä ammattilaiselta. Vertailuryhmän potilaita hoidettiin tavanomaisen käytännön mukaisesti perusterveydenhuollossa.

Yhteensä 38 353 haastatellusta potilaasta 595 tutkittavalla oli diagnostisoimaton keuhkoahtaumatauti tai astma. 253 tutkittavaa satunnaistettiin interventioryhmään ja 255 tutkittavaa tavanomaiseen hoitoon. Ensisijaisena vastemuuttujana oli terveyspalveluiden käyttö vuoden aikana. Toissijaisena muuttujana FEV₁-arvon ja elämänlaatukyselyiden (SGRQ ja CAT) muutos. Interventioryhmässä raportoitiin tavanomaisen hoidon ryhmää vähemmän terveyspalveluiden käyttöä (0,53 vs. 1,12 tapahtumaa henkilövuotta kohden; ilmaantuvuuden riskisuhde oli 0,48; 95 % luottamusväli 0,36–0,63). Hengitystiespesifisen SGRQ-elämänlaatukyselyn kyselyn tulos oli 12 kuukauden kuluttua 10,2 pistettä pienempi interventioryhmässä ja 6,8 pistettä pienempi tavanomaisen hoidon ryhmässä (ero -3,5 pistettä; 95 % luottamusväli -6,0 – -0,9). CAT-kyselyn pisteet pienenivät 3,8 ja 2,6 pistettä, ero -1,3 pistettä; 95 % luottamusväli -2,4 – -0,1). Interventioryhmässä FEV₁ suureni 119 ml ja tavanomaisen hoidon ryhmässä 22 ml vuoden seuranta-aikana.

Kohdennettu seulonta kohdistui kaikkiin hengitystieoireisiin potilaisiin, joilla ei ollut aiempaa astmaa tai keuhkoahtaumatautia ja tutkimuksessa seulottiin molempia.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä
• Kommentti: Hengitystieoireinen aikuisväestö, jolla ei ole aiempaa pitkäaikaisen keuhkosairauden diagnoosia.

Satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa «Martinez FJ, Yawn BP, Angulo D, ym. Impact of the CAPTURE Chronic Obstructive Pulmonary Disease Screening Tool in U.S. Primary Care: A Cluster-Randomized Trial. Am J Respir Crit Care Med 2025;211(5):7»3 verrattiin viiden kysymyksen CAPTURE-seulontatyökalua ja ohjausta (CAPTURE+) tavanomaiseen hoitoon (CAPTURE-) keuhkoahtaumataudin diagnostiikan ja hoidon parantamiseksi.

Ensisijaisena päätetapahtumana oli 1) spirometrialähete tai tehty spirometria 2) uusi keuhkoahtaumatautidiagnoosi, 3) uusi resepti pitkävaikutteisesti keuhkoputkia avaavasta lääkkeestä, 4) lähete keuhkolääkärille tai 5) toteutunut keuhkokuntoutus tai lähete kuntoutukseen. Toissijaisina päätetapahtumina arvioitiin KAT (CAT = COPD Assesment Tool) -testituloksen muuttuminen, hengitystietulehdusten ilmaantuvuus ja hengityselinsairauksista johtuvat sairaanhoidot. Yhteensä 49 perusterveydenhuollon vastaanotolla tutkittaville annettiin tavanomainen keuhkoahtaumatautiohjaus ja 51 vastaanotolla CAPTURE-interventio, joka sisälsi pisteytetyn seulontakyselyn ja keuhkoahtaumatautiohjauksen. Sairauskertomustiedot tarkastettiin 12 kuukauden ajalta, jos spirometria oli poikkeava tai seulontakyselyn pistemäärä oli korkea. Yhteensä 387:llä CAPTURE + -tutkittavista ensisijaiset päätetapahtumat eivät toteutuneet tavanomaista ohjausta saaneita useammin (45,9 % vs 41,9 % (+4,0 %; 95 % luottamusväli -6,9–15,0, p = 0,47). Yksittäisistä päätetapahtumista ainoastaan spirometria tehtiin merkitsevästi useammin verrattuna tavanomaiseen ohjaukseen (+10 %, 95 luottamusväli 0,1–0,0465). Toissijaisissa päätetapahtumissa ei todettu merkitsevää eroa.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä
• Kommentti: tutkimus on sovellettavissa yleislääkärin vastaanoton potilaisiin.

Väestötutkimuksessa «Preteroti M, Whitmore GA, Vandemheen KL, ym. Population-based case-finding to identify subjects with undiagnosed asthma or COPD. Eur Respir J 2020;55(6): »4 puhelinhaastattelun perusteella valittiin potilaat, joilla oli ollut hengitysteiden oireita. Tutkittavat vastasivat kyselyihin ASQ (Asthma Screen questionnaire), COPD-DQ ja CAT (COPD Assessment Test). 12 117 henkilöä haastateltiin puhelimitse. Tutkimuksesta suljettiin pois potilaat, joilla oli ennestään astma- tai keuhkoahtaumatautidiagnoosi (n = 2 936) tai liian pieni pistemäärä elämänlaatukyselyssä. Yhteensä 910 oireisella potilaalle (72 %) tehtiin spirometria ja bronkodilataatiotesti. Yhteensä 20 %:lla (184) osallistuneista todettiin obstruktiivinen keuhkosairaus. Yhteensä 73 potilaalla todettiin astma ja 111 potilaalla keuhkoahtaumatauti. Tutkittavat, joilla oli diagnostisoimaton astma tai keuhkoahtaumatauti, oli huonompi elämänlaatu verrattuna niihin, joilla ei ollut ilmateiden obstruktiota. COPD-DQ-kyselyn sensitiivisyys keuhkoahtaumataudin toteamisessa oli 89 %, ja spesifisyys 34 %, kun pistemäärä oli vähintään 20. CAT-testin herkkyys keuhkoahtaumataudin toteamisessa oli 92 % ja sensitiivisyys 15 %, kun pistemäärä oli vähintään 10. COPD-DQ ja CAT-kyselyiden ROC-käyrien AUC keuhkoahtaumataudin toteamisessa olivat 0,71 ja 0,58. Ikä, BMI, sukupuoli ja askivuodet ennustivat jonkin verran kyselyä paremmin diagnostisoitua obstruktiivista sairautta (AUC-arvo 0,68). Tulosten perusteella kehitettiin 8-kohtainen kysely sisältäen mainitut ennustavat muuttujat ja 4 oirekysymystä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Tulosten luotettavuus: CAT ja COPD-DQ toimivat diagnostisoimattoman keuhkoahtaumataudin toteamisessa. Iän, BMI:n, sukupuolen ja askivuosien huomioon ottaminen parantaa kyselyn toimivuutta.
• Sovellettavuus: hyvä
• Kommentti: Tulokset ovat sovellettavissa hengitystieoireiseen potilaaseen, jolla on keuhkoahtaumataudin riskitekijöitä.

Tutkimus on meta-analyysi «Schnieders E, Ünal E, Winkler V, ym. Performance of alternative COPD case-finding tools: a systematic review and meta-analysis. Eur Respir Rev 2021;30(160): »5, johon otettiin mukaan 17 tutkimusta, joissa oli arvioitu keuhkoahtaumataudin seulontatutkimusten tarkkuutta verrattuna spirometrian ja bronkodilataatiotestin tulokseen. Tutkittavat olivat tupakoineet ja heillä oli hengitystieoireita, mutta ei aiempaa keuhkosairauden diagnoosia. Seulontatutkimuksena tehtiin joko kohdennettu oirekysely tai mikrospirometria obstruktion toteamiseksi. Mikrospirometriassa mitattavat suureet olivat vähintään FEV₁, FVC ja FEV₁/FVC. Diagnoosi varmennettiin tekemällä spirometria ja bronkodilataatiotesti tavanomaisella spirometrilla, ja keuhkoahtaumatauti diagnostisoitiin GOLD-kriteerein. Keuhkoahtaumataudin diagnostinen kysely (CDQ) ja COPD-väestöseulontakysely (COPD-PS) olivat keskenään yhtä tehokkaita keuhkoahtaumataudin tunnistamisessa. Mikrospirometriatutkimuksen AUC oli suurempi (0,84; 95 % luottamusväli 0,63–0,85) kuin CDQ:n (0,72; 95 % luottamusväli 0,64–0,78 ja COPD-PS:n (0,77; 95 % luottamusväli 0,64–0,78). Mikrospirometria on keuhkoahtaumatautia epäiltäessä hieman oirekyselyä tarkempi seulontatutkimus.

Vain erittäin pieni osa tutkimuksista soveltui meta-analyysiin. Meta-analyysin tutkittavien määrä vaihteli välillä 10–1 047. Mikrospirometriin oli useimmin käytetty COPD-6- tai Piko-6-mittaria, ja obstruktion raja-arvo oli pienempi tai yhtä suuri kuin FEV₁/FEV6 0,69–0,78. Yhdessä tutkimuksessa mikrospirometria-arvot tulkittiin poikkeavaksi, jos FEV₁/FVC oli < 0,7 tai FEV₁ tai FVC tai PEF-arvo olivat < 80 % normaalista. Kyselytutkimuksissa poikkeavaksi katsotut pistemäärät vaihtelivat vähän.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: tutkimus puoltaa mikrospirometrian avulla tehtävää keuhkoahtaumataudin seulontaa hengitystieoireisella potilaalla, jolla on tupakoinihistoriaa eikä aiempaa keuhkosairauden diagnoosia.

Kirjallisuutta

1. Huynh C, Whitmore GA, Vandemheen KL, ym. Derivation and validation of the UCAP-Q case-finding questionnaire to detect undiagnosed asthma and COPD. Eur Respir J 2022;60(3): «PMID: 35332067»PubMed
2. Aaron SD, Vandemheen KL, Whitmore GA, ym. Early Diagnosis and Treatment of COPD and Asthma - A Randomized, Controlled Trial. N Engl J Med 2024;390(22):2061-2073 «PMID: 38767248»PubMed
3. Martinez FJ, Yawn BP, Angulo D, ym. Impact of the CAPTURE Chronic Obstructive Pulmonary Disease Screening Tool in U.S. Primary Care: A Cluster-Randomized Trial. Am J Respir Crit Care Med 2025;211(5):789-802 «PMID: 39715575»PubMed
4. Preteroti M, Whitmore GA, Vandemheen KL, ym. Population-based case-finding to identify subjects with undiagnosed asthma or COPD. Eur Respir J 2020;55(6): «PMID: 32299864»PubMed
5. Schnieders E, Ünal E, Winkler V, ym. Performance of alternative COPD case-finding tools: a systematic review and meta-analysis. Eur Respir Rev 2021;30(160): «PMID: 34039672»PubMed