D-vitamiini reumapotilailla

D-vitamiinilla tiedetään olevan runsaasti vaikutusta immuniteettiin ja luuston hyvinvointiin. Solumalleissa D-vitamiini estää B-solujen jakaantumista, erilaistumista ja immunoglobuliinien erityistä, ohjaa CD4+-solujen erilaistumista, supressoi synoviosyyttien jakaantumista ja vähentää pro-inflammatoristen sytokiinien tuottoa.

Italialaisessa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Bellan M, Andreoli L, Nerviani A, ym. Is cholecalciferol a potential disease-modifying anti-rheumatic drug for the management of rheumatoid arthritis? Clin Exp Rheumatol 2020;38(2):343-349 »1 selvitettiin vuonna 2020 D-vitamiinin käyttöä nivelreuman tulehdusaktiivisuutta muovaavana lääkkeenä. Analyysiin valikoitui sekä prospektiivisia että retrospektiivisiä kohorttitutkimuksia, tapaus-verrokkitutkimuksia ja satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Yhteensä 11 tutkimuksessa käytettiin eri päätetapahtumia, muun muassa tulehdusarvoja, tautiaktiivisuutta, pahenemisvaiheiden määrää ja kipua. D-vitamiinin puutteen korjaaminen vähensi kipua ja tautiaktiivisuutta sekä pahenemisvaiheiden määrää.

D-vitamiinin vaikutus tulehduksen merkkiaineisiin ja tautiaktiivisuuteen vaihteli eri tutkimuksissa. D-vitamiinilla vaikuttaisi kuitenkin olevan positiivista vaikutusta sekä potilaan oireisiin että tautiaktiivisuusmittareihin. Tutkimusten potilasmäärät olivat pieniä, mikä heikentää tulosten luotettavuutta.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: kohtalainen
• Kommentti: D-vitamiinihoidon toteutuksessa paljon vaihtelua, tutkimukset pieniä.

Tanskalaisessa meta-analyysissä «Al-Saoodi H, Kolahdooz F, Andersen JR, ym. Effect of vitamin D on inflammatory and clinical outcomes in patients with rheumatoid arthritis: a systematic review and dose-response meta-analysis of rando»2 selviteltiin vuonna 2024 D-vitamiinilisän vaikutusta nivelreuman aktiivisuuteen. Tutkimuksissa (suurelta osin samat alkuperäistutkimukset kuin taulukossa 1) D-vitamiini-interventiota verrattiin lumeeseen ja analysoitiin myös D-vitamiiniannoksen ja tautiaktiivisuuden vaikutusta tuloksiin. D-vitamiinilla ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta La-, CRP- ja DAS28-arvoihin. Kuitenkin suuret annokset vaikuttivat tehokkaammilta kuin pienemmät.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: kohtalainen

Italiassa vuonna 2024 tehdyn kirjallisuuskatsauksen «Hysa E, Gotelli E, Campitiello R, ym. Vitamin D and Muscle Status in Inflammatory and Autoimmune Rheumatic Diseases: An Update. Nutrients 2024;16(14): »3 perustella D-vitamiinin puute on yleistä reumaattisissa sairauksissa. Nivelreumassa se yhdistyy erityisesti iäkkäillä naisilla lihaskatoon sekä huonompaan lihaskuntoon.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: kohtalainen

Yhdysvalloissa tehdyssä 5,3 vuoden kaksoissokkotutkimuksessa «Costenbader KH, Cook NR, Lee IM, ym. Vitamin D and Marine n-3 Fatty Acids for Autoimmune Disease Prevention: Outcomes Two Years After Completion of a Double-Blind, Placebo-Controlled Trial. Arthritis »4 D-vitamiinilisä vähensi riskiä sairastua autoimmuunisairauteen. Kalaöljyjen sairastumisriskiä vähentävä vaikutus ei ollut tilastollisesti merkittävä. Potilasaineistoon kuului yli 25 000 tervettä keski-ikäistä henkilöä, ja päätetapahtumana oli potilaiden itse ilmoittama, lääkärin toteama autoimmuunitauti (muun muassa nivelreuma, psoriaasi, autoimmuunityreoidiitti, IBD).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä

Italialaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa «Di Franco M, Barchetta I, Iannuccelli C, ym. Hypovitaminosis D in recent onset rheumatoid arthritis is predictive of reduced response to treatment and increased disease activity: a 12 month follow-up »5 todettiin, että D-vitamiinin puute (alle 50 nmol/l) diagnoosihetkellä yhdistyi pienempään todennäköisyyteen saavuttaa remissio 12 kuukauden seurannassa. Tutkimusaineisto oli pieni ja potilaiden hoito oli rajattu metotreksaattiin ja pieneen kortisoniannokseen.

Kommentti: D-vitamiinin luustohyödyt ovat kiistattomat: D-vitamiinin puutteen korjaaminen reumapotilailla kannattaa. Näyttö D-vitamiinin hyödystä tulehdusaktiivisuuden hoidossa jää vielä niukaksi.