Potilaan esitiedot ja sepelvaltimotaudin lyhyen ja pitkän aikavälin riskiä lisäävät tekijät

• Sepelvaltimotautikohtauksen johtava oire on rintakipu.
• Se on yleensä luonteeltaan samanlainen kuin rasitusanginassa, mutta ilmenee levossa tai pienessä rasituksessa. Vaste nitroon voi olla huono.
• Aiempi rasitusangina voi vaikeutua muutaman vuorokauden aikana «J Airaksinen, K Aalto-Setälä, J Hartikainen, H Huikuri, M Laine, J Lommi, P Raatikainen, A Saraste (toim.). Kardiologia. Helsinki: Duodecim 2016»1.
• Braunwaldin epästabiilin angina pectoriksen luokittelussa
  • luokka I:n (uusi vaikea angina tai vaikeutunut angina ilman lepokipuja) ja
  • II:n (lepoangina edeltävän kuukauden aikana, mutta ei edeltävinä 48 tuntina) sairaalavaiheen kuolleisuus ja sydäninfarktiriski oli 4 % «Braunwald E. Unstable angina. A classification. Circulation 1989;80:410-4 »2.
  • Luokka III:n (lepokipuja edeltävinä 48 tuntina) sairaalakuolleisuus oli 11 %.
• Taustatekijöistä ilmeneviä potilaan pitkän aikavälin riskiä lisääviä tekijöitä ovat
  • ikä
  • naissukupuoli
  • tiedossa oleva sepelvaltimotauti
  • aikaisempi sydäninfarkti
  • pallolaajennus tai ohitusleikkaus
  • diabetes
  • munuaisten vajaatoiminta
  • kohonnut verenpaine
  • krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus
  • tupakointi.
• Nämä tekijät huonontavat erityisesti pitkän ajan ennustetta «Savonitto S, Fusco R, Granger CB ym. Clinical, electrocardiographic, and biochemical data for immediate risk stratification in acute coronary syndromes. Ann Noninvasive Electrocardiol 2001;6:64-77 »3, «Lee KL, Woodlief LH, Topol EJ ym. Predictors of 30-day mortality in the era of reperfusion for acute myocardial infarction. Results from an international trial of 41,021 patients. GUSTO-I Investigator»4, «Braunwald E, Jones RH, Mark DB ym. Diagnosing and managing unstable angina. Agency for Health Care Policy and Research. Circulation 1994;90:613-22 »5, «Task Force for Diagnosis and Treatment of Non-ST-Segment Elevation Acute Coronary Syndromes of European Society of Cardiology., Bassand JP, Hamm CW ym. Guidelines for the diagnosis and treatment of no»6.
• Pitkän aikavälin vaara kasvaa iän karttuessa «White HD, Barbash GI, Califf RM ym. Age and outcome with contemporary thrombolytic therapy. Results from the GUSTO-I trial. Global Utilization of Streptokinase and TPA for Occluded coronary arteries t»8, «Anderson JL, Adams CD, Antman EM ym. ACC/AHA 2007 guidelines for the management of patients with unstable angina/non ST-elevation myocardial infarction: a report of the American College of Cardiology/»9.
  • Riski kasvaa selvimmin yli 70 vuoden iästä lähtien.
  • Vanhemmilla potilailla on varjoainekuvauksessa keskimäärin vaikeampiasteinen sepelvaltimotauti ja enemmän liitännäissairauksia.
  • Gerastenia heikentää ennustetta merkittävästi ja on ennustetekijänä ikää tärkeämpi «Dou Q, Wang W, Wang H ym. Prognostic value of frailty in elderly patients with acute coronary syndrome: a systematic review and meta-analysis. BMC Geriatr 2019;19:222 »17.
  • Iän kasvaessa kuolleisuus suurenee. Tutkimuksessa, jossa selvitettiin iän vaikutusta ennusteeseen PCI:llä hoidetun sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen, kuolleisuus lisääntyi 1 vuoden kohdalla ikäryhmittäin seuraavasti «Kim DW, Her SH, Park HW ym. Incremental age-related one-year MACCE after acute myocardial infarction in the drug-eluting stent era (from KAMIR-NIH registry). J Geriatr Cardiol 2018;15:574-584 »7:
    • < 60-vuotiaat 1,8 %
    • 60–70-vuotiaat 4,3 %
    • 70–80-vuotiaat 8,4 %
    • > 80-vuotiaat 17,7 %
• Naissukupuoli on suuremman sairaalakuolleisuuden riskitekijä. Siihen liittyy myös huonompi pitkäaikaisennuste erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä naispuolisilla sepelvaltimotautikohtauspotilailla «Liakos M, Parikh PB. Gender Disparities in Presentation, Management, and Outcomes of Acute Myocardial Infarction. Curr Cardiol Rep 2018;20:64 »10, «Haider A, Bengs S, Luu J, ym. Sex and gender in cardiovascular medicine: presentation and outcomes of acute coronary syndrome. Eur Heart J 2020;41(13):1328-1336 »11.
  • Sukupuoliero selittyy todennäköisesti sairastuneiden naisten korkeammalla iällä, liitännäissairauksilla ja kohtauksen kliinisillä piirteillä.
  • Naisilla, joiden työdiagnoosi on sepelvaltimotautikohtaus, on miehiä harvemmin lopullisena diagnoosina sepelvaltimotauti «Hochman JS, Tamis JE, Thompson TD ym. Sex, clinical presentation, and outcome in patients with acute coronary syndromes. Global Use of Strategies to Open Occluded Coronary Arteries in Acute Coronary S»12.
• Klassisista sepelvaltimotaudin riskitekijöistä perinnöllinen alttius, rasva-aineenvaihdunnan häiriö ja tupakointi lisäävät rintakipupotilaan sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä ja huonontavat pitkän aikavälin ennustetta, mutta eivät juurikaan lisää lyhyen aikavälin riskiä «Selker HP, Griffith JL, D'Agostino RB. A tool for judging coronary care unit admission appropriateness, valid for both real-time and retrospective use. A time-insensitive predictive instrument (TIPI) »13, «Jayes RL Jr, Beshansky JR, D'Agostino RB ym. Do patients' coronary risk factor reports predict acute cardiac ischemia in the emergency department? A multicenter study. J Clin Epidemiol 1992;45:621-6 »14.
• Pitkän aikavälin kuolleisuutta lisäävät diabetes, tiedossa oleva sepelvaltimotauti, aikaisempi sydäninfarkti, ohitusleikkaus tai sydämen vajaatoiminta ja vaikea krooninen ahtauttava keuhkosairaus «Armstrong PW, Fu Y, Chang WC ym. Acute coronary syndromes in the GUSTO-IIb trial: prognostic insights and impact of recurrent ischemia. The GUSTO-IIb Investigators. Circulation 1998;98:1860-8 »15.
  • Diabeteksen vaikutusta ennusteeseen sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen selvittäneessä tutkimuksessa «Kim HL, Kang SH, Yoon CH ym. Differential prognostic impacts of diabetes over time course after acute myocardial infarction. J Korean Med Sci 2013;28:1749-55 »16 diabetesta sairastavien riski kuolla ensimmäisen vuoden aikana oli 10,6 % ja muiden 6,7 % (HR 1,60, 95 % luottamusväli 1,45–1,76).

Kirjallisuutta

1. J Airaksinen, K Aalto-Setälä, J Hartikainen, H Huikuri, M Laine, J Lommi, P Raatikainen, A Saraste (toim.). Kardiologia. Helsinki: Duodecim 2016
2. Braunwald E. Unstable angina. A classification. Circulation 1989;80:410-4 «PMID: 2752565»PubMed
3. Savonitto S, Fusco R, Granger CB ym. Clinical, electrocardiographic, and biochemical data for immediate risk stratification in acute coronary syndromes. Ann Noninvasive Electrocardiol 2001;6:64-77 «PMID: 11174865»PubMed
4. Lee KL, Woodlief LH, Topol EJ ym. Predictors of 30-day mortality in the era of reperfusion for acute myocardial infarction. Results from an international trial of 41,021 patients. GUSTO-I Investigators. Circulation 1995;91:1659-68 «PMID: 7882472»PubMed
5. Braunwald E, Jones RH, Mark DB ym. Diagnosing and managing unstable angina. Agency for Health Care Policy and Research. Circulation 1994;90:613-22 «PMID: 8026048»PubMed
6. Task Force for Diagnosis and Treatment of Non-ST-Segment Elevation Acute Coronary Syndromes of European Society of Cardiology., Bassand JP, Hamm CW ym. Guidelines for the diagnosis and treatment of non-ST-segment elevation acute coronary syndromes. Eur Heart J 2007;28:1598-660 «PMID: 17569677»PubMed
7. Kim DW, Her SH, Park HW ym. Incremental age-related one-year MACCE after acute myocardial infarction in the drug-eluting stent era (from KAMIR-NIH registry). J Geriatr Cardiol 2018;15:574-584 «PMID: 30344541»PubMed
8. White HD, Barbash GI, Califf RM ym. Age and outcome with contemporary thrombolytic therapy. Results from the GUSTO-I trial. Global Utilization of Streptokinase and TPA for Occluded coronary arteries trial. Circulation 1996;94:1826-33 «PMID: 8873656»PubMed
9. Anderson JL, Adams CD, Antman EM ym. ACC/AHA 2007 guidelines for the management of patients with unstable angina/non ST-elevation myocardial infarction: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines (Writing Committee to Revise the 2002 Guidelines for the Management of Patients With Unstable Angina/Non ST-Elevation Myocardial Infarction): developed in collaboration with the American College of Emergency Physicians, the Society for Cardiovascular Angiography and Interventions, and the Society of Thoracic Surgeons: endorsed by the American Association of Cardiovascular and Pulmonary Rehabilitation and the Society for Academic Emergency Medicine. Circulation 2007;116:e148-304 «PMID: 17679616»PubMed
10. Liakos M, Parikh PB. Gender Disparities in Presentation, Management, and Outcomes of Acute Myocardial Infarction. Curr Cardiol Rep 2018;20:64 «PMID: 29909444»PubMed
11. Haider A, Bengs S, Luu J, ym. Sex and gender in cardiovascular medicine: presentation and outcomes of acute coronary syndrome. Eur Heart J 2020;41(13):1328-1336 «PMID: 31876924»PubMed
12. Hochman JS, Tamis JE, Thompson TD ym. Sex, clinical presentation, and outcome in patients with acute coronary syndromes. Global Use of Strategies to Open Occluded Coronary Arteries in Acute Coronary Syndromes IIb Investigators. N Engl J Med 1999;341:226-32 «PMID: 10413734»PubMed
13. Selker HP, Griffith JL, D'Agostino RB. A tool for judging coronary care unit admission appropriateness, valid for both real-time and retrospective use. A time-insensitive predictive instrument (TIPI) for acute cardiac ischemia: a multicenter study. Med Care 1991;29:610-27 «PMID: 2072767»PubMed
14. Jayes RL Jr, Beshansky JR, D'Agostino RB ym. Do patients' coronary risk factor reports predict acute cardiac ischemia in the emergency department? A multicenter study. J Clin Epidemiol 1992;45:621-6 «PMID: 1607901»PubMed
15. Armstrong PW, Fu Y, Chang WC ym. Acute coronary syndromes in the GUSTO-IIb trial: prognostic insights and impact of recurrent ischemia. The GUSTO-IIb Investigators. Circulation 1998;98:1860-8 «PMID: 9799205»PubMed
16. Kim HL, Kang SH, Yoon CH ym. Differential prognostic impacts of diabetes over time course after acute myocardial infarction. J Korean Med Sci 2013;28:1749-55 «PMID: 24339704»PubMed
17. Dou Q, Wang W, Wang H ym. Prognostic value of frailty in elderly patients with acute coronary syndrome: a systematic review and meta-analysis. BMC Geriatr 2019;19:222 «PMID: 31416442»PubMed