ADHD Rating Scale IV -kyselylomakkeen käyttäminen
Lisätietoa aiheesta
19.5.2025
- ADHD-RS-IV-kysely on diagnostiseen oirekartoitukseen tarkoitettu kysely, jossa lapsen käyttäytymistä koskevat 18 väittämää perustuvat DSM-IV-tautiluokituksen mukaisiin oirekriteereihin «DuPaul G, Power T, Anastopoulos A, Reid R. ADHD Rating Scale-IV: Checklists, norms, and clinical interpretation. New York, NY, US: Guilford Press, 1998»1. Oirekriteerit ovat samat myös uudemmassa DSM-5-luokituksessa.
- Kyselyä voi käyttää osana kokonaisdiagnostista arviota. Diagnoosi ei kuitenkaan voi perustua vain kyselyn pistemääriin.
- Kysely tunnistaa herkästi ADHD-oireet, mutta sen kyky erottaa muut samankaltaisia oireita aiheuttavat häiriöt ei ole riittävä diagnostiseen arvioon. Katkaisupistemäärän ylittäneille tulee tehdä tarkentava erotusdiagnostinen arvio.
- Kyselylomakkeesta on alkuperäisversiossa olemassa rinnakkaiset identtiset versiot vanhemmille ja opettajalle. Kunkin väittämän sopivuutta lapsen tai nuoren käyttäytymiseen arvioidaan 4-portaisella asteikolla: harvoin tai ei koskaan (0), joskus (1), usein (2), hyvin usein (3). Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuus-impulsiivisuuskysymykset ovat kyselyssä vuorotellen. Käyttäytymistä arvioidaan viimeisten 6 kuukauden perusteella.
- Kyselyssä on 2 osa-asteikkoa: tarkkaamattomuusasteikko, jonka muodostavat järjestysnumeroltaan parittomat väittämät ja yliaktiivisuus-impulsiivisuusasteikko, jonka puolestaan muodostavat järjestysnumeroltaan parilliset väittämät.
- Kyselystä lasketaan kokonaispistemäärä, jonka maksimi on 54. Lisäksi voidaan laskea pisteet erikseen molempien osa-asteikkojen osalta (maksimi 27 pistettä). Raakapisteet muutetaan persentiileiksi erillisen taulukon avulla.
- ADHD on todennäköinen, jos pisteet ylittävät 93 persentiilin rajan (ks. taulukot «Pisteytystaulukko tytöille (Huom! Ei validoitu Suomessa) »1 ja «Pisteytystaulukko pojille (Huom! Ei validoitu Suomessa) »2).
- ADHD ei ole todennäköinen, jos pisteet jäävät alle 85 persentiilin rajan.
- Kliinisessä käytössä arvioidaan yleensä sitä, esiintyykö diagnoosikriteerien mukaisesti tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuus-impulsiivisuusoireita. Esimerkiksi arvioitaessa hoidon tehoa voidaan seurata pistemäärien muutosta.
- Kyselyssä ei ole otettu huomioon ikää tai sukupuolta, mutta ne voi olla hyvä ottaa huomioon pistemäärän merkitystä arvioitaessa.
- Iän myötä yliaktiivisuus-impulsiivisuuspisteet pienenevät «Döpfner M, Steinhausen HC, Coghill D ym. Cross-cultural reliability and validity of ADHD assessed by the ADHD Rating Scale in a pan-European study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15 Suppl 1:I46-55 »2.
- Pojilla esiintyy enemmän sekä yliaktiivisuus-impulsiivisuus- että tarkkaavuusoireita kuin tytöillä sekä erillisillä asteikoilla että kokonaispisteasteikolla arvioitaessa.
- Sovellettaessa samaa katkaisupistemäärää molemmilla sukupuolilla ei tyttöjen oireilua välttämättä tunnisteta oikein. Toisaalta käytettäessä raja-arvoja, jotka on laskettu vain tyttöjen aineistosta, katkaisuraja muodostuu niin alhaiseksi, että se on ristiriidassa diagnoosikriteerien vaatimusten kanssa «Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P, Hokkanen L. ADHD:n oireiden arviointi opettajan täyttämän kyselylomakkeen avulla. Psykologia 2015;50:324-41»3.
- Suomalaisessa aineistossa opettajien arvioimana parhaiten ADHD-diagnoosin saaneita terveistä erotteleva katkaisupisteraja kokonaispisteissä oli pojilla 16,5 ja tytöillä 8,5 «Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P, Hokkanen L. ADHD:n oireiden arviointi opettajan täyttämän kyselylomakkeen avulla. Psykologia 2015;50:324-41»3.
| Persentiili | Oirepisteet ikäryhmittäin | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| T 5–7 | T 8–10 | T 11–13 | T 14–18 | YI 5–7 | YI 8–10 | YI 11–13 | YI 14–18 | YHT 5–7 | YHT 8–10 | YHT 11–13 | YHT 14–18 | |
| 93 | 12 | 12 | 13 | 12 | 13 | 9 | 9 | 10 | 24 | 20 | 20 | 22 |
| 85 | 8 | 8 | 10 | 9 | 9 | 7 | 6 | 6 | 18 | 14 | 16 | 14 |
| Lukuohje-esimerkit:
T 5–7 = tarkkaamattomuusoirepistemäärä 5–7-vuotiailla YI 5–7 = yliaktiivisuus-impulsiivisuuspistemäärä 5–7-vuotiailla YHT pisteet = yhteensä 5–7-vuotiailla | ||||||||||||
| Persentiili | Oirepisteet ikäryhmittäin | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| T 5–7 | T 8–10 | T 11–13 | T 14–18 | YI 5–7 | YI 8–10 | YI 11–13 | YI 14–18 | YHT 5–7 | YHT 8–10 | YHT 11–13 | YHT 14–18 | |
| 93 | 15 | 15 | 18 | 15 | 17 | 15 | 16 | 11 | 30 | 27 | 34 | 27 |
| 85 | 11 | 12 | 14 | 11 | 12 | 10 | 10 | 8 | 22 | 22 | 23 | 19 |
| Lukuohje-esimerkit:
T 5–7 = tarkkaamattomuusoirepistemäärä 5–7-vuotiailla YI 5–7 = yliaktiivisuus-impulsiivisuuspistemäärä 5–7-vuotiailla YHT pisteet = yhteensä 5–7-vuotiailla | ||||||||||||
- ADHD-RS-oirekysely «»1
Kirjallisuutta
- DuPaul G, Power T, Anastopoulos A, Reid R. ADHD Rating Scale-IV: Checklists, norms, and clinical interpretation. New York, NY, US: Guilford Press, 1998
- Döpfner M, Steinhausen HC, Coghill D ym. Cross-cultural reliability and validity of ADHD assessed by the ADHD Rating Scale in a pan-European study. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15 Suppl 1:I46-55 «PMID: 17177016»PubMed
- Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P, Hokkanen L. ADHD:n oireiden arviointi opettajan täyttämän kyselylomakkeen avulla. Psykologia 2015;50:324-41
