ADHD-oireiden diagnostista arviointia varten koottavia tietoja
Lisätietoa aiheesta
19.5.2025
- Seuraavista tiedoista on hyötyä ADHD:n mahdollisuutta arvioitaessa ja ne auttavat myös erotusdiagnostista arviointia. Mikään yksittäinen tieto ei kuitenkaan ole ehdottoman välttämätön, eikä tiedon puuttuminen estä diagnostista arviota.
- Esitietoja selvitetään lapselta, nuorelta tai aikuiselta itseltään (mahdollisuuksien mukaan ilman vanhempia), läheisiltä ja päivähoidon, koulun tai opiskelupaikan henkilökunnalta [R1], [R2]. Tarvittaessa voidaan pyytää lisätietoja myös muilta lapsen kanssa tiiviisti tekemisissä olevilta aikuisilta tai aikuisen kohdalla arvio työnteon sujumisesta.
- Haastattelulla selvitetään mahdollisuuksien mukaan «National Institute for Health and Clinical Excellence (2018). Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management: update. Department of Health»1, «Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA) 2022. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). https://adhdguideline.aadpa.com.au»2, «Kooij SJ, Bejerot S, Blackwell A, ym. European consensus statement on diagnosis and treatment of adult ADHD: The European Network Adult ADHD. BMC Psychiatry 2010;10():67 »3, «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents: bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group (EAGG). Eur Child Ado»4, «Stöd till barn, ungdomar och vuxna med adhd. Ett kunskapsstöd. Socialstyrelsen 2014»5, «Reed G, Ritchie P, Maercker A. A Psychological Approach to Diagnosis Using the ICD-11 as a Framework. American Psychological Association 2024»6:
- Lapsuusaikainen kehityshistoria:
- raskausajan kulku ja kesto
- äidin raskaudenaikaiset sairaudet ja lääkitykset, tupakan, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö
- synnytyksen kulku, komplikaatiot, Apgarin pisteet
- motorinen, kielellinen ja psyykkinen kehitys, kasvu
- aiemmat sairaudet tai huoli kehityksestä
- päähän kohdistuneet iskut (mahdolliset aivovammatapahtumat)
- tapaturma-alttius.
- Nykyiset oireet:
- alku, nykytila, oirekuvan muutokset, oireiden kesto
- oireiden esiintyvyys ja haittaavuus eri tilanteissa, eri vuorokaudenaikoina
- oireita voimistavat tai lievittävät tekijät ja tilanteet
- mahdolliset muut ongelmat (psyykkiset oireet, oppimisvaikeudet, univaikeudet, päihteiden käyttö, kohtaukselliset oireet)
- oireita mahdollisesti selittävät seikat (univelka, stressi, kofeiinin runsas saanti esimerkiksi energiajuomista, lääkkeet ja niiden haittavaikutukset, päihteiden käyttö).
- Tämänhetkinen ja aiempi toimintakyky:
- keskittyminen, impulsiivisuus ja yliaktiivisuus
- oppimiskyky ja kielelliset taidot
- kyky ohjata omaa toimintaa, organisoida tekemisiä (esim. kokeisiin lukeminen, läksyjen teko, työtehtävistä suoriutuminen)
- sosiaaliset taidot (lapsilla arvioitava sekä toisten lasten että aikuisten kanssa)
- raha-asioista huolehtiminen
- työstä selviytyminen
- ajanhallinta
- arkiaskareista selviytyminen (siivoaminen, pyykkihuolto jne.)
- osallistuminen ikätasoisiin toimintoihin ja harrastuksiin.
- Päivittäistoimien sujuvuus:
- aamutoimet (herääminen, pukeutuminen, kotoa lähteminen)
- ruokailutilanteet, ruokailutottumukset (ruokailujen säännöllisyys, ravitsemuksellinen tasapaino)
- iltatoimet ja nukkumaanmeno
- unen laatu ja määrä
- hygieniasta huolehtiminen.
- Aiemmat tutkimukset ja hoidot perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa:
- aiemmat ja nykyiset tukitoimet tai hoidot sekä niiden vaikutus oireisiin.
- Lähisukulaisten psykiatriset ja neurologiset sairaudet (ADHD, mielialahäiriöt, muut häiriöt) ja oppimisvaikeudet.
- Perhetilanne:
- koettu tuki läheisiltä, ristiriidat, perhetilanteen muutokset
- lapsilla: vanhempien käyttämät kasvatusmenetelmät
- perheenjäsenten jaksaminen ja tuen tarve
- parisuhteen tilanne.
- Stressiä lisäävät seikat (elämänmuutokset, menetykset, traumaattiset tapahtumat, koulu- tai muu kiusaaminen, kaltoinkohtelu, laiminlyönti, parisuhdeongelmat) sekä oireiden ja muiden seikkojen ajallinen järjestys.
- Henkilön voimavarat ja selviytymiskeinot sekä koettu elämänlaatu.
- Lapsuusaikainen kehityshistoria:
Kirjallisuutta
- National Institute for Health and Clinical Excellence (2018). Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management: update. Department of Health
- Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA) 2022. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). https://adhdguideline.aadpa.com.au
- Kooij SJ, Bejerot S, Blackwell A, ym. European consensus statement on diagnosis and treatment of adult ADHD: The European Network Adult ADHD. BMC Psychiatry 2010;10():67 «PMID: 20815868»PubMed
- Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents: bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group (EAGG). Eur Child Adolesc Psychiatry 2023;32(8):1337-1361 «PMID: 34677682»PubMed
- Stöd till barn, ungdomar och vuxna med adhd. Ett kunskapsstöd. Socialstyrelsen 2014
- Reed G, Ritchie P, Maercker A. A Psychological Approach to Diagnosis Using the ICD-11 as a Framework. American Psychological Association 2024