Veri- ja yskösviljely keuhkokuumeen aiheuttajan tunnistamisessa

Pienessä osassa pneumonioista aiheuttaja voidaan tunnistaa veriviljelyn avulla; arviolta 25 % pneumokokkipneumonioista on baktereemisia «Said MA, Johnson HL, Nonyane BA, ym. Estimating the burden of pneumococcal pneumonia among adults: a systematic review and meta-analysis of diagnostic techniques. PLoS One 2013;8(4):e60273 »1, H. influenzaen aiheuttamat vielä harvemmin «Said MA, Johnson HL, Nonyane BA, ym. Estimating the burden of pneumococcal pneumonia among adults: a systematic review and meta-analysis of diagnostic techniques. PLoS One 2013;8(4):e60273 »1, «Shoar S, Musher DM. Etiology of community-acquired pneumonia in adults: a systematic review. Pneumonia (Nathan) 2020;12():11 »2.

Kotisyntyisen keuhkokuumeen etiologiaa koskevissa tutkimuksissa yli puolet tapauksista jää yleensä vaille varmistettua etiologiaa, mikä useimmiten johtuu edustavan yskös- tai muun alahengitystienäytteen puutteesta tai siitä, että näyte saadaan vasta mikrobilääkehoidon aloittamisen jälkeen.

Mikäli hyvälaatuinen (> 25 neutrofiiliä ja < 10 epiteelisolua per näkökenttä 100 x suurennoksella) yskösnäyte saadaan, gramvärjäys ja bakteeriviljely ovat mahdollisia keinoja keuhkokuumeen bakteerietiologian määrittämiseen, joskin niiden hoitoa ohjaava arvo on rajallinen. 20 havainnoivaa tutkimusta kattaneessa meta-analyysissä ysköksestä tehdyn gramvärjäyksen herkkyys oli pneumokokin aiheuttamassa pneumoniassa 59 %, H. influenzaen aiheuttamassa pneumoniassa 78 %, S. aureuksen aiheuttamassa pneumoniassa 72 % ja gramnegatiivisten sauvojen aiheuttamassa pneumoniassa 64 %. Spesifisyys oli pneumokokkipneumoniassa 87 % ja muissa yli 95 % «Del Rio-Pertuz G, Gutiérrez JF, Triana AJ, ym. Usefulness of sputum gram stain for etiologic diagnosis in community-acquired pneumonia: a systematic review and meta-analysis. BMC Infect Dis 2019;19(1)»3.

Veriviljelyllä verifioiduista pneumokokkipneumonioista vain vajaassa puolessa (40–50 %) pneumokokki onnistutaan eristämään käyttäen tavanomaista ysköksen bakteeriviljelyä «Bartlett JG, Dowell SF, Mandell LA, ym. Practice guidelines for the management of community-acquired pneumonia in adults. Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 2000;31(2):347-82 »4. Yksittäisissä tapauksissa ja bakteerien lääkeresistenssin yleistyessä saattaa ysköksen bakteeriviljelystä olla hyötyä «Bartlett JG, Dowell SF, Mandell LA, ym. Practice guidelines for the management of community-acquired pneumonia in adults. Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 2000;31(2):347-82 »4. Jos alueella esiintyy avohoitopotilailla MRSA-kantoja (ns. community-acquired MRSA -kannat), vaikuttaa kotisyntyisen pneumonian yhteydessä yskösviljelystä löytynyt MRSA hoidon valintaan. Tällaiset MRSA-kannat ovat kuitenkin Suomessa pysyneet harvinaisina.