Lisätietoa aiheesta

Pistiäiset ja pistiäismyrkyt

Lisätietoa aiheesta
14.8.2019
Johannes Savolainen, Leena Koulu ja Kaija Lammintausta

Myrkkypistiäiset

  • Ampiaiset (Vespidae) ja mesipistiäiset (Apoidea), kuten mehiläiset, kuuluvat pistiäisten (Hymenoptera) lahkoon, tarkemmin ”ampiaisvyötäröisiin” myrkkypistiäisiin (Aculeata). Taulukossa «»1 on lueteltu Suomessa tavattavia ampiaisia ja mesipistiäisiä.
  • Myrkkypistiäisillä naaraan munanasetin on muuttunut myrkkypistimeksi, jota käytetään puolustautumiseen ja saaliin lamauttamiseen. Ampiaiset ovat petoja, jotka ruokkivat toukkia hyönteisravinnolla, vaikka aikuiset yksilöt juovatkin myös mettä ja muita makeita nesteitä. Mesipistiäiset käyttävät ravinnokseen pelkästään kasvien mettä ja siitepölyä. Mehiläisten karvainen ruumis on hyödyksi siitepölyn keräämisessä.
  • Suomessa ampiaiset sekä mesipistiäisistä kesymehiläiset ja kimalaiset elävät yhteiskunnissa. Niihin kuuluu 1 hedelmällinen naaras eli kuningatar ja joukko steriilejä naaraita eli työläisiä. Keskikesän jälkeen yhteiskunnat tuottavat koiraita ja uusia kuningattaria. Kesymehiläisten yhteiskunnat ovat monivuotisia, mutta ampiaisista ja kimalaisista vain uudet kuningattaret talvehtivat ja perustavat kukin uuden yhteiskunnan (pesän) seuraavana kesänä. Ensimmäisinä kevätpäivinä voi mehiläisiä siten olla jo runsaasti liikkeellä, mutta harvoista ampiais- ja kimalaiskuningattarista ei juuri ole vaaraa verrattuna loppukesän ”kiukkuisiin” työläisiin.
Ampiaiset (Vespidae)
Yleinen ampiainen
  • Vespula vulgaris, pesä maakolossa tai rakennuksessa
Puna-ampiainen
  • Vespula rufa, pesii maassa
Pensasampiainen
  • Dolichovespula media, pesä puiden ja pensaiden oksilla tai rakennusten seinämillä
Räystäsampiainen
  • Dolichovespula saxonica, pesä riippuu rakennusten katossa tai räystään alla
Norjanampiainen
  • Dolichovespulanorvegica, pesä pensaiden tai puiden oksilla
Herhiläinen
  • Vespa crabro, kookkain ampiaislajimme, tavataan Suomessa vain satunnaisesti, pesii puiden ja rakennusten koloissa
Mesipistiäiset (Apoidea)
Kesymehiläinen
  • Apis mellifera, hyötyeläimiä, eivät kestä Suomen talvea ilman ihmisten apua
Kimalaiset
  • Bombus, pesä heinistä ja sammalista rakennettu pallo esimerkiksi lakastuneiden heinien alla tai linnunpöntössä
Maamehiläiset
  • Andrenidae, elää erakkona

Mikä pisti?

  • Mikäli hyönteisen piikki ja myrkkypussi jäävät ihoon, on kyseessä mehiläisen pisto. Kimalaisten ja ampiaisten myrkkypistin ei yleensä jää ihoon. Keväällä ja alkukesästä ampiaisia on vielä vähän, koska vain hedelmöittyneet ampiaiskuningattaret talvehtivat. Loppukesästä todennäköisyys ampiaisenpistolle lisääntyy, koska silloin niiden yhdyskunnat ovat suurimmillaan. Makea ruoka houkuttelee ampiaisia esimerkiksi retkipöydän ääreen, kun taas mehiläiset hakevat kukkia ja hakeutuvat esimerkiksi vaatetuksen kirkkaita värejä kohti. Kimalaiset ovat rauhallisia ja pistävät harvoin.
Ohjeita pistiäismyrkkyallergisille pistojen välttämiseksi
  • Vältä pistiäisten hätistelemistä huitomalla
  • Ole varuillasi kukkien ja kypsien hedelmien läheisyydessä
  • Katso, mitä pistät suuhusi, kun syöt tai juot ulkona
  • Älä käytä voimakkaita hajusteita tai kirkkaanvärisiä vaatteita, jotka houkuttelevat pistiäisiä luoksesi
  • Älä kulje avojaloin ainakaan ruohikossa
  • Käytä suojakäsineitä hoitaessasi kukkakasvustoja
  • Älä aja autoa ikkuna auki
  • Hanki asunnon ikkunoihin hyönteisverkot
  • Älä hävitä itse ampiais- tai mehiläispesiä
  • Huolehdi, että jo keväällä hävitetään esimerkiksi kesäasunnolta rakennuksen rakoihin kulkevat ampiaiset, jotka kaikki ovat kuningattaria. Näin estetään pesien muodostuminen vaikeasti tavoiteltaviin koloihin.

Lähde «Koulu L, Kalimo K. Siedätyshoito ampiais- ja mehiläismyrkkyallergiassa. Kirjassa Vesterinen E, Terho E. Siedätyshoito. Tammer-Paino Oy, Tampere, 1998, s.114-25»1

Kirjallisuutta

  1. Koulu L, Kalimo K. Siedätyshoito ampiais- ja mehiläismyrkkyallergiassa. Kirjassa Vesterinen E, Terho E. Siedätyshoito. Tammer-Paino Oy, Tampere, 1998, s.114-25