Lisätietoa aiheesta

Uniapnean liitännäissairaudet

Lisätietoa aiheesta
4.10.2022
Ulla Anttalainen
Taulukko 1. Taulukko merkittävimmistä liitännäissairauksiin liittyvistä havainnoivista tutkimuksista.
Tekijät (viite)AsetelmaPotilasmäärä (n)Miehet (M) Naiset (N)Ikä (v)BMI (NA = ei tiedossa)TulosKommentit
Kohonnut verenpaine
Young ym. 1997 «Young T, Peppard P, Palta M ym. Population-based study of sleep-disordered breathing as a risk factor for hypertension. Arch Intern Med 1997;157:1746-52 »1Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		1 060M = 57 %
N = 43 %		30–60NAKohonneen verenpaineen riski kasvoi AHIn kasvaessa jo lievässä uniapneassa
Peppard ym. 2000 «Peppard PE, Young T, Palta M ym. Prospective study of the association between sleep-disordered breathing and hypertension. N Engl J Med 2000;342:1378-84 »2Seurantatutkimus
Kesto 4 vuotta		1 189M = 55 %
N = 45 %		4629Lievä–keskivaikea uniapneapotilaalla oli 2–3-kertainen riski verenpaineen nousuun ei-uniapneaa sairastavaan verrattuna
Nieto ym. 2000 «Nieto FJ, Young TB, Lind BK ym. Association of sleep-disordered breathing, sleep apnea, and hypertension in a large community-based study. Sleep Heart Health Study. JAMA 2000;283:1829-36 »3Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		6 132M = 47 %
N = 53 %		> 4029Uniapnea lisää kohonneen verenpaineen riskiä annosvastemaisesti
Bixler ym. 2000 «Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Association of hypertension and sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 2000;160:2289-95 »4Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		1 741M = 741
N = 1 000		4727Uniapnea lisää 2,3–6,8-kertaisesti ja kuorsaus 1,6-kertaisesti kohonneen verenpaineen mahdollisuutta
Lindberg ym. 2007 «Lindberg E, Berne C, Franklin KA ym. Snoring and daytime sleepiness as risk factors for hypertension and diabetes in women--a population-based study. Respir Med 2007;101:1283-90 »5Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		6 779N = 100 %4524Poikkeava päiväväsymys + kuorsaus-potilailla 1,8-kertainen riski kohonneeseen verenpaineeseen
Wang ym. 2015
«Wang T, Lu J, Wang W ym. Sleep duration and snoring associate with hypertension and glycaemic control in patients with diabetes. Diabet Med 2015;32:1001-7 »6		Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		56 032 diabeetikkoaM = 38 %6126Verenpainetauti oli yleisempi "yleensä" kuorsaavillaKyselytutkimus
O'Brien ym. 2014
«O'Brien LM, Bullough AS, Chames MC ym. Hypertension, snoring, and obstructive sleep apnoea during pregnancy: a cohort study. BJOG 2014;121:1685-93 »7		Kohorttitutkimus raskaana olevilla67N = 100 %28–3128–43Kuorsaavilla verenpainepotilailla oli 2-kertainen riski uniapneaanAmbulatorinen polygrafia tehtiin.
Kohortti jaettiin eri ryhmiin.
Vgontzas ym. 2019 «Vgontzas AN, Li Y, He F ym. Mild-to-moderate sleep apnea is associated with incident hypertension: age effect. Sleep 2019;42: »8Kohorttitutkimus1 741M = 741 N = 1 000 20–82 27Lievää uniapneaa sairastavilla riski oli 3,24 ja keskivaikeaa sairastavilla 2,23 verenpainetautiin 9,2 vuoden seuranta-aikana
Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti
Peker ym. 2006 «Peker Y, Carlson J, Hedner J. Increased incidence of coronary artery disease in sleep apnoea: a long-term follow-up. Eur Respir J 2006;28:596-602 »9Seurantatutkimus
Kesto 7 vuotta		308M = 245
N = 63		45297 vuoden seurannassa uniapneapotilaalla 4,6-kertainen riski sepelvaltimotautiinUniapnean hoito alensi riskiä
Mooe ym. 2001 «Mooe T, Franklin KA, Holmström K ym. Sleep-disordered breathing and coronary artery disease: long-term prognosis. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1910-3 »10Seurantatutkimus
Kesto 5 vuotta		372M = 264
N = 128		alle 70NAUniapnea lisäsi kokonais-kuolleisuutta 60–70 % sepelvaltimotautipotilailla 5 vuoden seurannassa
Kuniyoushi ym. 2008 «Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 »11Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		92M = 71
N = 21		6130Klo 00:00–06:00 välillä sydäninfarkteja uniapneapotilailla 32 % ja ei-uniapneapotilailla 7 %
Wang ym. 2013
«Wang X, Bi Y, Zhang Q ym. Obstructive sleep apnoea and the risk of type 2 diabetes: a meta-analysis of prospective cohort studies. Respirology 2013;18:140-6 »12		Prospektiivisten kohorttitutkimusten meta-analyysi25 760
(12 tutkimusta)		M = 0–100 % (yleensä 50–70 %)NANAUniapneaa sairastavien sepelvaltimotautiriski oli 1,21 ja aivoinfarktiriski 2,15Seuranta-aika 2,9–18 vuotta.
Kardiovaskulaarisairauden riski liittyy erityisesti vaikea-asteiseen uniapneaan
Yang ym. 2021 «Yang SH, Xing YS, Wang ZX ym. Association of Obstructive Sleep Apnea With the Risk of Repeat Adverse Cardiovascular Events in Patients With Newly Diagnosed Acute Coronary Syndrome: A Systematic Review»13Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi3 350 (10 tutkimusta)M = 1 656
N = 1 694 		53– 67 24–29 Seuranta-aikana (7–78 kuukautta) uniapneaa sairastavilla yli 2-kertainen riski ACS:n jälkeen ilmaantuviin kardiovaskulaaritapahtumiin
Sydämen vajaatoiminta
Sin ym. 1999 «Sin DD, Fitzgerald F, Parker JD ym. Risk factors for central and obstructive sleep apnea in 450 men and women with congestive heart failure. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:1101-6 »14Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		450M = 382
N = 68		602972 %:lla oli AHI > 10/h, naisilla uniapneaa vähemmän kuin miehillä
Shahar ym. 2001 «Shahar E, Whitney CW, Redline S ym. Sleep-disordered breathing and cardiovascular disease: cross-sectional results of the Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:19-25 »15Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		1 023M = 597
N = 426		ryhmissä 61–6626–31Sydämen vajaatoiminta oli 2,4-kertainen lievää – keskivaikeaa uniapneaa sairastavillaSHHS = Sleep Heart Health Study
Ferrier ym. 2005 «Ferrier K, Campbell A, Yee B ym. Sleep-disordered breathing occurs frequently in stable outpatients with congestive heart failure. Chest 2005;128:2116-22 »16Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		53M = 41
N = 12		602868 %:lla todettiin joko sentraalinen (15 %) tai obstruktiivinen (53 %) uniapnea
Javaheri ym. 2006 «Javaheri S. Sleep disorders in systolic heart failure: a prospective study of 100 male patients. The final report. Int J Cardiol 2006;106:21-8 »17Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		100M = 100 %NA49 %:lla todettiin joko sentraalinen (37 %) tai obstruktiivinen (12 %) uniapnea
Zhang ym. 2015
«Zhang XB, Yuan YT, Du YP ym. Efficacy of positive airway pressure on brain natriuretic peptide in patients with heart failure and sleep-disorder breathing: a meta-analysis of randomized controlled tri»18		Satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysi222Pääasiassa miehiä52–7124–31Merkittävä BNP:n lasku todettiin CPAP-hoidon aikanaCPAP vs. lääkehoito tai CPAP hoitopaineella vs. ei hoitavalla paineella
Nakamura ym. 2015
«Nakamura S, Yoshihara F, Kamide K ym. Renal function in patients with abdominal aortic aneurysm. Comparison with hypertensive patients. Kidney Blood Press Res 2006;29:67-73 »19		10 prospektiivisen kohorttitutkimuksen ja 1 retrospektiivisen väestötutkimuksen meta-analyysi1944M = 20–94 %53–67NAUnenaikaisia hengityshäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaasairastavilla oli merkittävästi kohonnut kuolleisuus (RR 1,6)Tulos liittyi vain sentraaliseen uniapneaan, ei obstruktiiviseen uniapneaan
Aggarwal ym. 2014
«Aggarwal S, Nadeem R, Loomba RS ym. The effects of continuous positive airways pressure therapy on cardiovascular end points in patients with sleep-disordered breathing and heart failure: a meta-analy»20		Meta-analyysi 15 satunnaistetusta tutkimuksestaOsatutkimusten n-luku vaihteli 17–258Pääasiassa miehiä53–6325–34Merkitsevä paraneminen vasemman kammion ejektiofraktiossa CPAP-hoidon aikana sekä obstruktiivisessa että sentraalisessa uniapneassaVaikea-asteinen uniapnea
Glantz ym. 2015 «Glantz H, Thunström E, Johansson MC ym. Obstructive sleep apnea is independently associated with worse diastolic function in coronary artery disease. Sleep Med 2015;16:160-7 »21Kohorttitutkimus431M = 355
N = 76 		6426–29 Stabiilia koronaaritautia sairastavilla uniapneapotilailla merkittävästi useammin alentunut diastolinen funktio kuin verrokeilla, erityisesti naisilla ja diabeetikoilla
Kim ym. 2017 «Kim D, Shim CY, Cho IJ, Park S, Lee CJ, Cho HJ, et al. Effects of continuous positive airway pressure therapy on right ventricular function in patients with severe obstructive sleep apnea: data from C»22 Satunnaistettu tutkimus52NANANAVaikeaa uniapneaa sairastavilla CPAP-hoidolla on positiivista vaikutusta oikean kammion toimintaan3 kuukauden seuranta
Shim ym. 2018 «Shim CY, Kim D, Park S ym. Effects of continuous positive airway pressure therapy on left ventricular diastolic function: a randomised, sham-controlled clinical trial. Eur Respir J 2018;51: »23 RCT-tutkimus52M = 48
N = 2 		4926–28 Vaikeaa uniapneaa sairastavilla CPAP-hoidolla on positiivista vaikutusta vasemman kammion diastoliseen funktioon3 kuukauden seuranta
Cuspidi ym. 2020 «Cuspidi C, Tadic M, Sala C ym. Obstructive sleep apnoea syndrome and left ventricular hypertrophy: a meta-analysis of echocardiographic studies. J Hypertens 2020;38:1640-1649 »24Meta-analyysi7 879 (Uniapneapotilaita 5 550 ja kontrolleja 2329; 39 tutkimusta)Uniapneapotilaiden
M = 3 607
N = 1 943 		38–6722–44Uniapneaan liittyi merkittävä riski saada LVH, ja vasemman kammion massa lisääntyi kontrolleihin verrattunaLievää uniapneaa sairastavilla ei todettu lisääntynyttä riskiä kontrolleihin verrattuna
Aivoinfarkti
Elwood ym. 2006 «Elwood P, Hack M, Pickering J ym. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. J Epidemiol Community Health 2006;60:69-73 »25Seurantatutkimus
Kesto 10 vuotta		1 986M = 100 %55–69NAKyselytutkimuksessa uniapnea (= potilaalla tyypilliset uniapneaoireet) lisäsi aivoinfarktin riskiä 2-kertaiseksi ei-uniapneapotilaisiin nähden
Yaggi ym. 2005 «Yaggi HK, Concato J, Kernan WN ym. Obstructive sleep apnea as a risk factor for stroke and death. N Engl J Med 2005;353:2034-41 »26Seurantatutkimus
Kesto 3–4 vuotta		1 022M = 728
N = 294		59–6131–34AHI ≥ 5/h lisäsi aivoinfarktin riskiä 2-kertaiseksi 3, 4 vuoden seuranta-aikana
Artz ym. 2005 «Arzt M, Young T, Finn L ym. Association of sleep-disordered breathing and the occurrence of stroke. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1447-51 »27Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu ja seurantatutkimus
Kesto 4 vuotta		1 475M = 809
N = 666		4730Poikkileikkausasetelma: AHI ≥ 20/h lisäsi aivoinfarktin riskiä 4-kertaiseksi Pitkittäisasetelma: Jos sekoittavia tekijöitä ei huomioitu, AHI ≥ 20/h lisäsi aivoinfarktin riskiä 4-kertaiseksi seuranta-aikana. Otettaessa sekoittavat tekijät huomioon riski säilyi 3-kertaisena, mutta p = 0,12.
Tyypin 2 diabetes
Elmasry ym. 2000 «Elmasry A, Janson C, Lindberg E ym. The role of habitual snoring and obesity in the development of diabetes: a 10-year follow-up study in a male population. J Intern Med 2000;248:13-20 »28Seurantatutkimus
Kesto 10 vuotta		M = 2 66830–69NASäännöllisesti kuorsaavat saivat seuranta-aikana tyypin 2 diabeteksen 5,4 vs. ei-kuorsaavat 2,4 %Lihavuus ei selittänyt koko riskiä
Al-Delaimy ym. 2002 «Al-Delaimy WK, Manson JE, Willett WC ym. Snoring as a risk factor for type II diabetes mellitus: a prospective study. Am J Epidemiol 2002;155:387-93 »29Seurantatutkimus
Kesto 10 vuotta		N = 69 85240–6524–28 eri ryhmissäKuorsaus itsenäinen 1,5-kertainen riski tyypin 2 diabeteksen saamiselle seuranta-aikana verrattuna ei-kuorsaaviin
Reichmuth ym. 2005 «Reichmuth KJ, Austin D, Skatrud JB ym. Association of sleep apnea and type II diabetes: a population-based study. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1590-5 »30Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
Seurantatutkimus
Seurantaväli 4 vuotta		1 382M = 779
N = 603		4929Poikkileikkausasetelmassa tyypin 2 diabetes oli yleisempi uniapneapotilailla kuin ei-uniapneaa sairastavilla. Pitkittäistutkimuksessa ei merkitsvyyksiä tyypin 2 diabeteksen esiintymisessä.
Tuomilehto ym. 2008 «Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep-disordered breathing is related to an increased risk for type 2 diabetes in middle-aged men, but not in women--the FIN-D2D survey. Diabetes Obes Metab 20»31Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		2 896M = 1 396
N = 1 500		45–7428Uniapneaa sairastavilla miehillä oli suurentunut diabeteksen ja poikkeavan sokerinsiedon esiintyminen verrattuna uniapneaa sairastamattomiin miehiin. Naisilla ei merkitsevyyksiä.
Leong ym. 2016
«Leong WB, Jadhakhan F, Taheri S ym. The Association between Obstructive Sleep Apnea on Diabetic Kidney Disease: A Systematic Review and Meta-Analysis. Sleep 2016;39:301-8 »32		Systemaattinen katsaus (2 pitkittäis- ja 10 poikittaistutkimusta)4 286N = 32–73 %51–6225–37 (1 tutkimuksessa 47)Merkittävä yhteys uniapnean (AHI tai ODI) ja tyypin 2 diabeteksen aiheuttaman munuaistaudin esiintyvyyden välillä
Wang ym. 2013
«Wang X, Ouyang Y, Wang Z ym. Obstructive sleep apnea and risk of cardiovascular disease and all-cause mortality: a meta-analysis of prospective cohort studies. Int J Cardiol 2013;169:207-14 »33		Systeeminen katsaus 6 prospektiivisesta kohorttitutkimuksesta5 953NA30–69NAVaikeaan tai keskivaikeaan uniapneaan liittyi lisääntynyt riski tyypin 2 diabetekseen (RR 1,63). Riskiä ei liittynyt lievään uniapneaan.Seuranta-aika 2,7–16 vuotta
Qie ym. 2020 «Qie R, Zhang D, Liu L ym. Obstructive sleep apnea and risk of type 2 diabetes mellitus: A systematic review and dose-response meta-analysis of cohort studies. J Diabetes 2020;12:455-464 »34Meta-analyysi338 912 (16 kohorttitutkimusta)NANANATyypin 2 diabeteksen riski oli 1,40 uniapneapotilailla. Viiden tutkimuksen aineiston perusteella (yhteensä yli 10 000 potilasta) jokaista AHI 5 -nousua kohden tyypin 2 diabeteksen riski oli 1,08.Seuranta-aika 3–22 vuotta (keskimäärin 10,5 vuotta)
Eteisvärinä
Gami ym. 2004 «Gami AS, Pressman G, Caples SM ym. Association of atrial fibrillation and obstructive sleep apnea. Circulation 2004;110:364-7 »35Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		463M = 278
N = 185		68–7129–30 eri ryhmissäEteisvärinäpotilailla uniapneaa 2,2 kertaa enemmän kuin ei-eteisvärinää potilaillaBerlin unikyselyä käytetty
Porthan ym. 2004 «Porthan KM, Melin JH, Kupila JT ym. Prevalence of sleep apnea syndrome in lone atrial fibrillation: a case-control study. Chest 2004;125:879-85 »36Tapausverrokkitutkimus59M = 48
N = 11		5927Eteisvärinäpotilailla ja verrokeilla ei eroa uniapnean esiintymisessä
Mehra ym. 2006 «Mehra R, Benjamin EJ, Shahar E ym. Association of nocturnal arrhythmias with sleep-disordered breathing: The Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:910-6 »37Tapausverrokkitutkimus566M = noin 50 %69–7129–30 eri ryhmissäEteisvärinää oli 4-kertaisesti uniapneapotilailla kuin verrokeillaSHHS
Gami ym. 2007 «Gami AS, Hodge DO, Herges RM ym. Obstructive sleep apnea, obesity, and the risk of incident atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2007;49:565-71 »38Kohorttitutkimus
Kesto 5 vuotta (maksimi 15 vuotta)		3 542M = 2 349
N = 1 193		4933Uniapnea ja sen vaikeusasteen paheneminen lisäsi eteisvärinän riskiä < 65-vuotiailla
Holmqvist ym. 2014
«Holmqvist F, Guan N, Zhu Z ym. Impact of obstructive sleep apnea and continuous positive airway pressure therapy on outcomes in patients with atrial fibrillation-Results from the Outcomes Registry for»39		2 vuoden prospektiivinen seurantatutkimus10 132 eteisvärinäpotilastaM = 58 %7529Uniapneapotilaiden eteisvärinä oli vaikeampaa, heillä oli useammin säännöllinen rytmihäiriölääkitys ja suurempi riski joutua sairaalahoitoonAineisto perustui rekisteritietoihin
Ng ym. 2011
«Ng CY, Liu T, Shehata M ym. Meta-analysis of obstructive sleep apnea as predictor of atrial fibrillation recurrence after catheter ablation. Am J Cardiol 2011;108:47-51 »40		6 tutkimuksen meta-analyysi3 995M = 76–80 %53–6026–30Uniapneapotilailla oli 25 % suurempi riski kuin verrokeilla saada uusi eteisvärinä
Zhao ym. 2018 «Zhao E, Chen S, Du Y ym. Association between Sleep Apnea Hypopnea Syndrome and the Risk of Atrial Fibrillation: A Meta-Analysis of Cohort Study. Biomed Res Int 2018;2018:5215868 »41Meta-analyysi kohorttitutkimuksista14 800 uniapneapotilasta ja 603 500 tutkittavaa, jotka eivät sairastaneet uniapneaaNA38–75NAVäestötasolla uniapneaa sairastavilla oli lisääntynyt riski (RR 1,70) eteisvärinään ja riski lisääntyi uniapnean vaikeusasteen lisääntyessäSeuranta-aika 2,4–9,2 vuotta
Kohonnut keuhkovaltimopaine
Laks ym. 1995 «Laks L, Lehrhaft B, Grunstein RR ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 1995;8:537-41 »42Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		100M/N = NA5237Uniapneapotilaista 42 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine. Obstruktiivinen keuhkosairaus lisäsi esiintyvyyttä 73 %:iin
Chaouat ym. 1996 «Chaouat A, Weitzenblum E, Krieger J ym. Pulmonary hemodynamics in the obstructive sleep apnea syndrome. Results in 220 consecutive patients. Chest 1996;109:380-6 »43Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		220M = 204
N = 16		5332Uniapneapotilaista 17 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine
Bady ym. 2000 «Bady E, Achkar A, Pascal S ym. Pulmonary arterial hypertension in patients with sleep apnoea syndrome. Thorax 2000;55:934-9 »44Takautuva poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		44M = 37
N = 7		52–54 eri ryhmissä30–37 eri ryhmissäUniapneapotilaista 27 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaineMuun muassa COPD suljettu pois
Arias ym. 2006 «Arias MA, García-Río F, Alonso-Fernández A ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea: effects of continuous positive airway pressure: a randomized, controlled cross-over study. Eur Heart »45Kontrolloitu, satunnaistettu tutkimus
Kesto 12 viikkoa		23 (+ 10 kontrollia)M = 96 % (100 %)
N = 4 %		5131Uniapneapotilaista 43 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine. CPAP-hoito vähensi pulmonaalipainetta.Muun muassa COPD suljettu pois
Imran ym. 2016
«Imran TF, Ghazipura M, Liu S ym. Effect of continuous positive airway pressure treatment on pulmonary artery pressure in patients with isolated obstructive sleep apnea: a meta-analysis. Heart Fail Rev»46		Meta-analyysi 7 tutkimusta, joista 1 satunnaistettu222M = 77 %5329–41CPAP-hoidon aikana keskimääräinen keuhkovaltimopaine laski 13,3 mmHg (95 % luottamusväli 12,7–14,0)Vaikea-asteisia uniapneapotilaita ja keskiarvoinen keuhkovaltimopaine 39,4 mmHg. CPAP-hoito väh. 4,5h/yö
Vaihdevuodet
Bixler ym. 2001 «Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in women: effects of gender. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:608-13 »47Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		1 741M = 741
N = 1 000, premenopaussi 503, postmenopaussi 497		20–100Uniapnean esiintyvyys lisääntyi vaihdevuosi-iässä 1,9 vs. 0,6 % (fertiili-ikäiset). Hormonihoitoa käyttävillä vaihdevuosi-ikäisillä uniapnean esiintyvyys vähäisempi kuin hormonihoitoa käyttämättömilläVaihdevuodet ja hormonihoito kartoitettu tarkkaan
Duràn ym. 2001 «Durán J, Esnaola S, Rubio R ym. Obstructive sleep apnea-hypopnea and related clinical features in a population-based sample of subjects aged 30 to 70 yr. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:685-9 »48Kaksivaiheinen poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		2 148M = 1 050
N = 1 098		47–5625–28Iän lisääntyessä uniapnean esiintyvyys lisääntyi molemmilla sukupuolillaVaihdevuodet iän mukaan, ei hormonihoitoa huomioitu
Young ym. 2003 «Young T, Finn L, Austin D ym. Menopausal status and sleep-disordered breathing in the Wisconsin Sleep Cohort Study. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1181-5 »49Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		Premenopaussi 498
Perimenopaussi 125
Pre/perimenopaussi 37
Postmenopaussi 375		43–57Uniapnean yleisyys lisääntyi vaihdevuosi-ikään päin mentäessä eikä iän tai BMI:n lisääntyminen yksinään selittänyt sitäVaihdevuodet kartoitettu tarkkaan
Kapsimalis ja Kryger 2009 «Kapsimalis F, Kryger M. Sleep breathing disorders in the U.S. female population. J Womens Health (Larchmt) 2009;18:1211-9 »50Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu		N = 1 25418–64< 25 40 %
25–30 36,4 %
> 30 23,6 %		Vaihdevuosi-ikä aiheutti 1,6-kertaisen riskin uniapneaan, kun fertiili-ikäisillä se oli 0,86Kyselytutkimus, Berliinin unikysely

Kirjallisuutta

  1. Young T, Peppard P, Palta M ym. Population-based study of sleep-disordered breathing as a risk factor for hypertension. Arch Intern Med 1997;157:1746-52 «PMID: 9250236»PubMed
  2. Peppard PE, Young T, Palta M ym. Prospective study of the association between sleep-disordered breathing and hypertension. N Engl J Med 2000;342:1378-84 «PMID: 10805822»PubMed
  3. Nieto FJ, Young TB, Lind BK ym. Association of sleep-disordered breathing, sleep apnea, and hypertension in a large community-based study. Sleep Heart Health Study. JAMA 2000;283:1829-36 «PMID: 10770144»PubMed
  4. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Association of hypertension and sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 2000;160:2289-95 «PMID: 10927725»PubMed
  5. Lindberg E, Berne C, Franklin KA ym. Snoring and daytime sleepiness as risk factors for hypertension and diabetes in women--a population-based study. Respir Med 2007;101:1283-90 «PMID: 17127049»PubMed
  6. Wang T, Lu J, Wang W ym. Sleep duration and snoring associate with hypertension and glycaemic control in patients with diabetes. Diabet Med 2015;32:1001-7 «PMID: 25996982»PubMed
  7. O'Brien LM, Bullough AS, Chames MC ym. Hypertension, snoring, and obstructive sleep apnoea during pregnancy: a cohort study. BJOG 2014;121:1685-93 «PMID: 24888772»PubMed
  8. Vgontzas AN, Li Y, He F ym. Mild-to-moderate sleep apnea is associated with incident hypertension: age effect. Sleep 2019;42: «PMID: 30590811»PubMed
  9. Peker Y, Carlson J, Hedner J. Increased incidence of coronary artery disease in sleep apnoea: a long-term follow-up. Eur Respir J 2006;28:596-602 «PMID: 16641120»PubMed
  10. Mooe T, Franklin KA, Holmström K ym. Sleep-disordered breathing and coronary artery disease: long-term prognosis. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1910-3 «PMID: 11734445»PubMed
  11. Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 «PMID: 18652941»PubMed
  12. Wang X, Bi Y, Zhang Q ym. Obstructive sleep apnoea and the risk of type 2 diabetes: a meta-analysis of prospective cohort studies. Respirology 2013;18:140-6 «PMID: 22988888»PubMed
  13. Yang SH, Xing YS, Wang ZX ym. Association of Obstructive Sleep Apnea With the Risk of Repeat Adverse Cardiovascular Events in Patients With Newly Diagnosed Acute Coronary Syndrome: A Systematic Review and Meta-Analysis. Ear Nose Throat J 2021;100:260-270 «PMID: 33570429»PubMed
  14. Sin DD, Fitzgerald F, Parker JD ym. Risk factors for central and obstructive sleep apnea in 450 men and women with congestive heart failure. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:1101-6 «PMID: 10508793»PubMed
  15. Shahar E, Whitney CW, Redline S ym. Sleep-disordered breathing and cardiovascular disease: cross-sectional results of the Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:19-25 «PMID: 11208620»PubMed
  16. Ferrier K, Campbell A, Yee B ym. Sleep-disordered breathing occurs frequently in stable outpatients with congestive heart failure. Chest 2005;128:2116-22 «PMID: 16236863»PubMed
  17. Javaheri S. Sleep disorders in systolic heart failure: a prospective study of 100 male patients. The final report. Int J Cardiol 2006;106:21-8 «PMID: 16321661»PubMed
  18. Zhang XB, Yuan YT, Du YP ym. Efficacy of positive airway pressure on brain natriuretic peptide in patients with heart failure and sleep-disorder breathing: a meta-analysis of randomized controlled trials. Lung 2015;193:255-60 «PMID: 25586893»PubMed
  19. Nakamura S, Yoshihara F, Kamide K ym. Renal function in patients with abdominal aortic aneurysm. Comparison with hypertensive patients. Kidney Blood Press Res 2006;29:67-73 «PMID: 16651848»PubMed
  20. Aggarwal S, Nadeem R, Loomba RS ym. The effects of continuous positive airways pressure therapy on cardiovascular end points in patients with sleep-disordered breathing and heart failure: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Cardiol 2014;37:57-65 «PMID: 24567977»PubMed
  21. Glantz H, Thunström E, Johansson MC ym. Obstructive sleep apnea is independently associated with worse diastolic function in coronary artery disease. Sleep Med 2015;16:160-7 «PMID: 25547036»PubMed
  22. Kim D, Shim CY, Cho IJ, Park S, Lee CJ, Cho HJ, et al. Effects of continuous positive airway pressure therapy on right ventricular function in patients with severe obstructive sleep apnea: data from CPAP-oasis, a randomized, sham-controlled clinical trial. Circulation. 2017;136
  23. Shim CY, Kim D, Park S ym. Effects of continuous positive airway pressure therapy on left ventricular diastolic function: a randomised, sham-controlled clinical trial. Eur Respir J 2018;51: «PMID: 29386335»PubMed
  24. Cuspidi C, Tadic M, Sala C ym. Obstructive sleep apnoea syndrome and left ventricular hypertrophy: a meta-analysis of echocardiographic studies. J Hypertens 2020;38:1640-1649 «PMID: 32371766»PubMed
  25. Elwood P, Hack M, Pickering J ym. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. J Epidemiol Community Health 2006;60:69-73 «PMID: 16361457»PubMed
  26. Yaggi HK, Concato J, Kernan WN ym. Obstructive sleep apnea as a risk factor for stroke and death. N Engl J Med 2005;353:2034-41 «PMID: 16282178»PubMed
  27. Arzt M, Young T, Finn L ym. Association of sleep-disordered breathing and the occurrence of stroke. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1447-51 «PMID: 16141444»PubMed
  28. Elmasry A, Janson C, Lindberg E ym. The role of habitual snoring and obesity in the development of diabetes: a 10-year follow-up study in a male population. J Intern Med 2000;248:13-20 «PMID: 10947876»PubMed
  29. Al-Delaimy WK, Manson JE, Willett WC ym. Snoring as a risk factor for type II diabetes mellitus: a prospective study. Am J Epidemiol 2002;155:387-93 «PMID: 11867347»PubMed
  30. Reichmuth KJ, Austin D, Skatrud JB ym. Association of sleep apnea and type II diabetes: a population-based study. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1590-5 «PMID: 16192452»PubMed
  31. Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep-disordered breathing is related to an increased risk for type 2 diabetes in middle-aged men, but not in women--the FIN-D2D survey. Diabetes Obes Metab 2008;10:468-75 «PMID: 17419721»PubMed
  32. Leong WB, Jadhakhan F, Taheri S ym. The Association between Obstructive Sleep Apnea on Diabetic Kidney Disease: A Systematic Review and Meta-Analysis. Sleep 2016;39:301-8 «PMID: 26414891»PubMed
  33. Wang X, Ouyang Y, Wang Z ym. Obstructive sleep apnea and risk of cardiovascular disease and all-cause mortality: a meta-analysis of prospective cohort studies. Int J Cardiol 2013;169:207-14 «PMID: 24161531»PubMed
  34. Qie R, Zhang D, Liu L ym. Obstructive sleep apnea and risk of type 2 diabetes mellitus: A systematic review and dose-response meta-analysis of cohort studies. J Diabetes 2020;12:455-464 «PMID: 31872550»PubMed
  35. Gami AS, Pressman G, Caples SM ym. Association of atrial fibrillation and obstructive sleep apnea. Circulation 2004;110:364-7 «PMID: 15249509»PubMed
  36. Porthan KM, Melin JH, Kupila JT ym. Prevalence of sleep apnea syndrome in lone atrial fibrillation: a case-control study. Chest 2004;125:879-85 «PMID: 15006945»PubMed
  37. Mehra R, Benjamin EJ, Shahar E ym. Association of nocturnal arrhythmias with sleep-disordered breathing: The Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:910-6 «PMID: 16424443»PubMed
  38. Gami AS, Hodge DO, Herges RM ym. Obstructive sleep apnea, obesity, and the risk of incident atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2007;49:565-71 «PMID: 17276180»PubMed
  39. Holmqvist F, Guan N, Zhu Z ym. Impact of obstructive sleep apnea and continuous positive airway pressure therapy on outcomes in patients with atrial fibrillation-Results from the Outcomes Registry for Better Informed Treatment of Atrial Fibrillation (ORBIT-AF). Am Heart J 2014;173:910-6
  40. Ng CY, Liu T, Shehata M ym. Meta-analysis of obstructive sleep apnea as predictor of atrial fibrillation recurrence after catheter ablation. Am J Cardiol 2011;108:47-51 «PMID: 21529734»PubMed
  41. Zhao E, Chen S, Du Y ym. Association between Sleep Apnea Hypopnea Syndrome and the Risk of Atrial Fibrillation: A Meta-Analysis of Cohort Study. Biomed Res Int 2018;2018:5215868 «PMID: 29581977»PubMed
  42. Laks L, Lehrhaft B, Grunstein RR ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 1995;8:537-41 «PMID: 7664850»PubMed
  43. Chaouat A, Weitzenblum E, Krieger J ym. Pulmonary hemodynamics in the obstructive sleep apnea syndrome. Results in 220 consecutive patients. Chest 1996;109:380-6 «PMID: 8620709»PubMed
  44. Bady E, Achkar A, Pascal S ym. Pulmonary arterial hypertension in patients with sleep apnoea syndrome. Thorax 2000;55:934-9 «PMID: 11050263»PubMed
  45. Arias MA, García-Río F, Alonso-Fernández A ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea: effects of continuous positive airway pressure: a randomized, controlled cross-over study. Eur Heart J 2006;27:1106-13 «PMID: 16497687»PubMed
  46. Imran TF, Ghazipura M, Liu S ym. Effect of continuous positive airway pressure treatment on pulmonary artery pressure in patients with isolated obstructive sleep apnea: a meta-analysis. Heart Fail Rev 2016;21:591-8 «PMID: 27000753»PubMed
  47. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in women: effects of gender. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:608-13 «PMID: 11254512»PubMed
  48. Durán J, Esnaola S, Rubio R ym. Obstructive sleep apnea-hypopnea and related clinical features in a population-based sample of subjects aged 30 to 70 yr. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:685-9 «PMID: 11254524»PubMed
  49. Young T, Finn L, Austin D ym. Menopausal status and sleep-disordered breathing in the Wisconsin Sleep Cohort Study. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1181-5 «PMID: 12615621»PubMed
  50. Kapsimalis F, Kryger M. Sleep breathing disorders in the U.S. female population. J Womens Health (Larchmt) 2009;18:1211-9 «PMID: 19627224»PubMed