CPAP-hoidon vaikutus yölliseen virtsaneritykseen

CPAP-hoidon vaikutusta yölliseen tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen eli nokturiaan tutkittiin 56 peräkkäisellä väsyneellä keskivaikeaa – vaikeaa uniapneaa sairastavalla potilaalla (AHI keskimäärin 50/h, ESS 15) «Kiely JL, Murphy M, McNicholas WT. Subjective efficacy of nasal CPAP therapy in obstructive sleep apnoea syndrome: a prospective controlled study. Eur Respir J 1999;13:1086-90 »1. 80 % potilaista vastasi kyselyyn ennen hoitoa ja 4 kuukautta CPAP-hoidon jälkeen. Vertailuryhmänä oli 21 iän, painoindeksin, päiväväsymyksen ja apnea-hypopneaindeksin suhteen kaltaistettua perättäistä uniapneapotilasta, joita hoidettiin pelkästään elämäntapaohjauksella 4 kuukautta. CPAP-hoito vähensi merkitsevästi nokturiaa ilman muutosta painossa, tupakoinnissa, alkoholinkäytössä tai liikuntatottumuksissa.

CPAP-hoidon vaikutusta tutkittiin 96 unirekisteröinnin perusteella lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastavalla potilaalla (75 miestä, 22 naista, keski-ikä 55 vuotta, BMI 33 kg/m², RDI 34/h) «Margel D, Shochat T, Getzler O ym. Continuous positive airway pressure reduces nocturia in patients with obstructive sleep apnea. Urology 2006;67:974-7 »2. Nokturiaa oli kotona ennen hoitoa keskimäärin 2,5 ± 2,4 kertaa yössä, 1–3 kuukautta kestäneen CPAP-hoidon aikana 0,7 ± 0,6 kertaa (p < 0,001). Laboratoriossa nukuttuina öinä vastaavasti kertoja oli ennen 1,1 ± 0,9 ja CPAP-hoidon aikana 0,5 ± 0,6 kertaa (p < 0,001). 73 potilasta (75 %) raportoi nokturian paranemisesta. Unirekisteröinnin perusteella vaikeampaa uniapneaa potevilla nokturiakerrat vähenivät enemmän kuin lievempää uniapneaa sairastavilla. Virtsaamiskerrat vähenivät jo ensimmäisenä hoitoyönä.

Seurantatutkimuksessa «Rodenstein DO, D'Odemont JP, Pieters T ym. Diurnal and nocturnal diuresis and natriuresis in obstructive sleep apnea. Effects of nasal continuous positive airway pressure therapy. Am Rev Respir Dis 19»3 12 vaikeaa obstruktiivista uniapneaa sairastavalla potilaalla (keskimääräinen AHI 81/h, BMI 37 kg/m², ikä 50 vuotta) yöllinen diureesi ja natriureesi vähenivät merkitsevästi CPAP-hoidon aikana. Aamun katekoliamiinien, ANP:n (atrial natriuretic peptide), antidiureettisen hormonin, reniinin tai aldosteronin veripitoisuuksissa ei tapahtunut muutosta.

Plasman ANP:n pitoisuudet ovat suurentuneita uniapneapotilailla ja tämän ajatellaan lisäävän yöllistä diureesia «Krieger J, Laks L, Wilcox I ym. Atrial natriuretic peptide release during sleep in patients with obstructive sleep apnoea before and during treatment with nasal continuous positive airway pressure. Cl»4, «Svatikova A, Shamsuzzaman AS, Wolk R ym. Plasma brain natriuretic peptide in obstructive sleep apnea. Am J Cardiol 2004;94:529-32 »5. Plasman ANP:n pitoisuudet mitattiin valveilla, nukkuessa toistuvien apneoiden ja CPAP-hoidon aikana 7 uniapneapotilaalla «Krieger J, Laks L, Wilcox I ym. Atrial natriuretic peptide release during sleep in patients with obstructive sleep apnoea before and during treatment with nasal continuous positive airway pressure. Cl»4. Sekä keuhkovaltimon että ääreislaskimoiden ANP-pitoisuudet pienenivät, kun CPAP-hoito esti apneoiden ilmaantumisen. Toisessa tutkimuksessa «Svatikova A, Shamsuzzaman AS, Wolk R ym. Plasma brain natriuretic peptide in obstructive sleep apnea. Am J Cardiol 2004;94:529-32 »5 uniapneapotilailla (n = 10, keskimääräinen ikä 41 vuotta, BMI 34, ei liitännäissairauksia) ja iän ja BMI:n suhteen kaltaistetuilla uniapneaa sairastamattomilla verrokeilla (n = 10) mitattiin plasman ANP illalla ennen nukkumaanmenoa, 5 tunnin yöunen jälkeen aamuyöstä ja 4 tunnin CPAP-hoidon jälkeen seuraavana aamuna. Uniapneapotilailla ANP-pitoisuus suureni yöllä, mutta pieneni merkitsevästi 4 tunnin CPAP-hoidon aikana. Verrokeilla ANP-pitoisuudet eivät muuttuneet nukkuessa tai CPAP-hoidon aikana.

Viiden satunnaistetun tutkimuksen meta-analyysissä «Wang T, Huang W, Zong H ym. The Efficacy of Continuous Positive Airway Pressure Therapy on Nocturia in Patients With Obstructive Sleep Apnea: A Systematic Review and Meta-Analysis. Int Neurourol J 201»6 arvioitiin CPAP-hoidon tehokkuutta nokturiaan. Potilaita oli yhteensä 307, seuranta-aika vaihteli 1–12 kuukautta. 3 tutkimuksessa mitattiin AHI (24–51) ja 4:ssä ESS (11–12). CPAP-hoidon aikana AHI ja ESS laskivat merkitsevästi. Hoidon aikana keskimääräinen yöllisten virtsaamiskertojen määrä väheni merkitsevästi (standardized mean difference (SMD) -2,28, 95 % luottamusväli -2,42 – -2,15; p < 0,00001) ja samoin myös yöllinen virtsamäärä (SMD -183,12, 95 % luottamusväli -248,27 – -117,98; p < 0,00001).

Prospektiivisessa havainnoivassa tutkimuksessa «Miyazaki T, Kojima S, Yamamuro M ym. Nocturia in Patients With Sleep-Disordered Breathing and Cardiovascular Disease. Circ J 2015;79:2632-40 »7 arvioitiin CPAP-hoidon vaikutusta nokturiaan uniapneapotilailla, joilla oli tiedossa jokin kardiovaskulaarisairaus (sepelvaltimotauti, eteisvärinä, kardiomyopatia). Tutkimukseen otettiin 1 429 potilasta, joille tehtiin nokturiaan liittyvä kysely ja yöllinen pulssioksimetria. Jos ODI3 > 15, tehtiin polysomnografia uniapnean varmistamiseksi. CPAP-hoito aloitettiin, jos AHI oli yli 20 ja potilaat olivat hoitoon halukkaita.

Tarkempaan analyysiin valikoitui 666 potilasta, joista 561:llä oli nokturiaa (vähintään 1 episodi/yö). Monimuuttuja-analyysissä nokturia liittyi iästä riippumatta ODI3-indeksiin (p = 0,0335), mutta oli riippumaton miessukupuolesta (p = 0,0078), verenpainetaudista (p = 0,0139) tai B-natriureettisen peptidin (BNP) tasosta (p = 0,0185).

Tutkimusprotokollan perusteella CPAP-hoitoon valikoitui 91 potilasta, joista 62 aloitti hoidon. 3 kuukauden seurannan lopulla hoidossa oli 32 potilasta (AHI 45 ± 13,6), joilla käyttötunnit olivat keskimäärin 4,2 (2,4–6,0)/yö. CPAP-hoidon aikana nokturian esiintyvyys väheni noin puoleen (2,2 ± 1,6 – 1,0 ± 1,4; p < 0,0001). Hoidon keskeyttäneillä ei muutosta todettu. Hoidon aikana AHI normaalistui, systolinen verenpaine aleni ja myös BNP laski merkitsevästi.

Prospektiivisessa havainnoivassa tutkimuksessa «Margel D, Shochat T, Getzler O ym. Continuous positive airway pressure reduces nocturia in patients with obstructive sleep apnea. Urology 2006;67:974-7 »8 selvitettiin nokturian esiintymistä uniapneapotilailla CPAP-hoidon aikana. Tutkimuksessa oli 97 (75 miestä, 22 naista) potilasta, joilla uniapnea oli todettu polysomnografiassa. Potilaiden keskimääräinen (SD) ikä oli 55 ± 12 vuotta, BMI 33 ± 7 kg/m² ja uniapnean vaikeusastetta kuvaava RDI 34 ± 24. Nokturian määrä (kerrat/ yö viikon kestäneen seurannan keskiarvona) arvioitiin 4 kertaa: diagnostisen unirekisteröinnin yhteydessä, CPAP-hoidon aloituksessa sekä 1 ja 3 kuukautta hoidon aloituksesta CPAP-hoidon aikana.

Ennen CPAP-hoitoa virtsaamiskertoja yöllä oli 2,5 ± 2,4, hoidon aikana 0,7 ± 0,6 kertaa/yö (p < 0,001). Potilaista 75 % koki nokturian vähentyneen CPAP-hoidon aikana. Heikko, mutta tilastollisesti merkitsevä korrelaatio todettiin diagnoosivaiheen nokturian määrän ja RDI-arvon (r = 0,25, p = 0,01) sekä unirekisteröinnin matalimman SaO₂-arvon (r = -0,23, p = 0,02) välillä.

Kommentti: Aineistot olivat suhteellisen pieniä. Käytettävissä oli yksi satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysi, mutta sen osatutkimukset eivät olleet kunnolla tehtyjä uniapnean vaikeusasteen ja CPAP-hoidon tehon arvioimiseksi. Aineistoissa potilaiden uniapnea oli useimmilla AHI-perusteisen luokituksen mukaan vaikea-asteinen. Tutkimusten tulokset CPAP-hoidon vaikutuksesta yöllisen virtsaneritykseen ja virtsaamiskertojen määrään ovat kuitenkin samansuuntaisia. Niiden perusteella CPAP-hoito näyttäisi merkittävästi vähentävän nokturiaa, etenkin keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavilla.

Nokturian esiintyvyyttä uniapneapotilailla ja CPAP-hoidon vaikutusta siihen selvitettiin Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessa «Vrooman OPJ, van Balken MR, van Koeveringe GA ym. The effect of continuous positive airway pressure on nocturia in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Neurourol Urodyn 2020;39:1124-1128 »9. Prospektiivisessa tutkimuksessa oli 274 potilasta (190 miestä ja 84 naista, keski-ikä 60,3 vuotta). 64 potilasta (23,4 %) ei raportoinut lainkaan nokturiaa, ja 210 potilasta (76,6 %) raportoi enemmän kuin yhden kerran yöllisen virtsaamistarpeen.

CPAP-hoidon aikana yöllinen virtsaamistarve väheni vähintään yhdellä kerralla 42,3 %:lla potilaista, merkittävä (≥ 2 kertaa/yö) nokturia väheni 73 %:sta 51 %:iin potilaista. Sukupuolen suhteen ei todettu tilastollista eroa. Nokturiaa todettiin yhteensä 75,8 %:lla uniapneapotilaista, ja CPAP-hoidolla saatiin merkitsevä väheneminen oireisiin.

Kommentti: Mielekäs tutkimus, mutta uniapnean vaikeusaste ja CPAP-hoidon käyttötunnit eivät ilmene tutkimuksesta.