Alkoholin käyttöön liittyvä muistisairaus

• Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa on vähenemässä, mutta kulutus on lisääntynyt yli 65-vuotiailla, sekä miehillä että naisilla.
• Noin kolmannes iäkkäistä ongelmakäyttäjistä aloittaa suurkulutuksen vasta 65 vuotta täytettyään, ja kaksi kolmesta jatkaa aikaisempaa juomiskäyttäytymistään.
• Alkoholin käyttö on yksi keskeisistä vältettävissä olevista muistisairauden riskitekijöistä.
• Alkoholi on huomioitava myös etenevien muistisairauksien kulkua modifioivana tekijänä:
  • Epidemiologiset tutkimukset alkoholin käyttöön liittyvän muistisairauden esiintyvyydestä ovat muun muassa kriteerien jäsentymättömyyden vuoksi epäselviä, mutta on arvioitu, että työikäisten muistisairauksista noin 10 % liittyy alkoholin käyttöön.
  • Iäkkäämmillä muistisairauteen sairastuvilla alkoholin käyttö on merkittävä myötävaikuttava tekijä.
  • Säännöllinen alkoholin käyttö todennäköisesti nopeuttaa muistisairauden etenemistä ja siirtymistä vaaratilasta (MCI) dementia-asteiseen häiriöön.
• Alkoholin käyttöön liittyvä muistisairaus kehittyy vasta vuosien, joidenkin kriteereiden mukaan vähintään 5 vuoden suurkulutuksen jälkeen.
• Epidemiologinen tieto sairaudesta on epäluotettavaa – yleisesti hyväksyttyjen kriteereiden puute haittaa tutkimusta.
• Näyttö etanolin suorasta toksisesta vaikutuksesta muistisairauden etiologisena tekijänä on ristiriitaista. Toisaalta tiedetään, että säännöllinen etanolialtistus heikentää kortikaalisten, muun muassa oppimisen kannalta keskeisten glutamaattivälitteisten NMDA-reseptorien toimintaa ja hermosolujen plastisiteettia.
  • Lisäksi etiopatogeneesissa on todennäköisesti mukana monia alkoholin käyttöön epäsuorasti liittyviä tekijöitä, kuten
  • metaboliset tekijät
    • maksan toimintahäiriön aiheuttama enkefalopatia
    • folaatin, tiamiinin ja niasiinin puute
    • homokysteinemia
  • pään vammat
  • aivoverenkiertohäiriöt
  • immunologiset puutokset.
• Kognitiiviset oireet painottuvat toiminnanohjaukseen ja visuospatiaalisiin toimintoihin, kun taas muistioireet ja verbaaliset häiriöt ovat suhteessa lievemmät.
• Neuropsykiatriset oireet ja varsinkin persoonallisuuden muutos apaattiseen tai disinhibition suuntaan ovat tavallisia.
• Neuropatologiassa keskeistä ovat valkean aineen muutokset sekä aivokuoren atrofia varsinkin pikkuaivoissa ja otsalohkojen alueella.
• Kognitiiviset oireet, motoriset oireet, valkean aineen muutokset ja aivoatrofia (kuvantamistutkimuksissa) ovat osittain palautuvia, mikäli potilas raitistuu.

Wernicke–Korsakoffin oireyhtymä

• Alkaa usein alkoholideliriumin oirekuvalla, lisäksi
  • Wernicken oireyhtymä (vähintään 2 seuraavista):
    • ravitsemushäiriö
    • silmänliikehäiriöt
    • kognitiiviset oireet (esimerkiksi muistivaikeus)
    • pikkuaivo-oireet (ataksia, kävelyvaikeus)
    • ilman hoitoa noin 80 % tapauksista etenee Korsakoffin oireyhtymään.
  • Korsakoffin oireyhtymä:
    • amnestinen oireyhtymä: anterogradinen amnesia ja konfabulointi, työmuistin häiriö
    • retrogradinen amnesia
    • krooninen muistisairaus, joka kuitenkin voi osittain korjautua kuukausien kuluessa raitistuneilla henkilöillä.
• Etiologia: tiamiinin puute yksipuolisen ravinnon, oksentelun ja puutteellisen imeytymisen vuoksi johtaa geneettisesti alttiilla henkilöillä glukoosiaineenvaihdunnan toksisiin aineenvaihduntatuotteisiin ja tyypillisiin hemorragisiin neuropatologisiin muutoksiin aivorungon ja talamuksen alueella sekä valkean aineen vaurioihin.
• Alkoholistien ohella aliravitsemuksesta kärsivät muutkin potilaat (esimerkiksi raskauspahoinvointi, imeytymishäiriöt).
• Neuropatologisissa aineistoissa vallitsevuus on noin 1–2 %. Elinaikana jää diagnosoimatta noin 75–80 % tapauksista.
• Akuutissa vaiheessa noin 50 %:lla havaitaan tyypilliset hemorragiset muutokset pään MRI:ssa, mutta normaali MRI ei sulje pois Wernicken oireyhtymää.
• Hoito:
  • Hoito tulee aloittaa heti, ennen kuin potilas saa ravintoa tai i.v. glukoosia.
  • Näyttöön perustuvaa tietoa tarvittavasta tiamiiniannoksesta ei ole riittävästi, ja suositukset vaihtelevat eri maissa.
  • Käyttökelpoinen suositus on:
    • Kaikille alkoholivieroituspotilaille heti 250 mg kerran päivässä 3–5 vrk:n ajan i.m.
  • Jos potilaalla on Wernickeen sopivat oireet:
    • 250 mg x 3 i.v. 3 vuorokauden ajan
    • Akuutin vaiheen jälkeisen peroraalisen korvaushoidon merkitys on epävarma.
• Lisätietoa aiheesta, ks. «Oslin DW, Cary MS. Alcohol-related dementia: validation of diagnostic criteria. Am J Geriatr Psychiatry 2003;11:441-7 »1, «Wiegmann C, Mick I, Brandl EJ ym. Alcohol and Dementia - What is the Link? A Systematic Review. Neuropsychiatr Dis Treat 2020;16:87-99 »2, «Schwarzinger M, Pollock BG, Hasan OSM ym. Contribution of alcohol use disorders to the burden of dementia in France 2008-13: a nationwide retrospective cohort study. Lancet Public Health 2018;3:e124-e»3, «Sechi G, Serra A. Wernicke's encephalopathy: new clinical settings and recent advances in diagnosis and management. Lancet Neurol 2007;6:442-55 »4, «Dingwall KM, Delima JF, Binks P ym. What is the optimum thiamine dose to treat or prevent Wernicke's encephalopathy or Wernicke-Korsakoff syndrome? Results of a randomized controlled trial. Alcohol Cl»5.

Kirjallisuutta

1. Oslin DW, Cary MS. Alcohol-related dementia: validation of diagnostic criteria. Am J Geriatr Psychiatry 2003;11:441-7 «PMID: 12837673»PubMed
2. Wiegmann C, Mick I, Brandl EJ ym. Alcohol and Dementia - What is the Link? A Systematic Review. Neuropsychiatr Dis Treat 2020;16:87-99 «PMID: 32021202»PubMed
3. Schwarzinger M, Pollock BG, Hasan OSM ym. Contribution of alcohol use disorders to the burden of dementia in France 2008-13: a nationwide retrospective cohort study. Lancet Public Health 2018;3:e124-e132 «PMID: 29475810»PubMed
4. Sechi G, Serra A. Wernicke's encephalopathy: new clinical settings and recent advances in diagnosis and management. Lancet Neurol 2007;6:442-55 «PMID: 17434099»PubMed
5. Dingwall KM, Delima JF, Binks P ym. What is the optimum thiamine dose to treat or prevent Wernicke's encephalopathy or Wernicke-Korsakoff syndrome? Results of a randomized controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2022;46:1133-1147 «PMID: 35428992»PubMed