Proteiinin tarve painonhallinnassa

Proteiinin tarve laihduttaessa (aikuiset), myös lihavuusleikkauksen jälkeen

• Laihduttaessa on tärkeää kiinnittää huomiota ruokavaliosta saatavan proteiinin riittävyyteen. Proteiini edistää laihtumista ja voi helpottaa painonhallintaa, koska se pitää hyvin yllä kylläisyyden tunnetta ja ehkäisee nälän tunteita «Martens EA, Westerterp-Plantenga MS. Protein diets, body weight loss and weight maintenance. Curr Opin Clin Nutr Metab Care 2014;17:75-9 »1. Lisäksi riittävä proteiinimäärä säästää lihaskudosta eli vähentää lihaskatoa. Riittävä proteiinin saanti on tärkeää myös luuston kannalta, sillä se ehkäisee (kalsiumin ohella) osteoporoosin kehittymistä.
• Proteiinin tarvearvio on vähintään 80 g/vrk (1–1,5 g/kg), mutta tarve on yksilöllinen potilaan kehon koko (paino) huomioiden. Onkin tarpeellista laskea proteiinin tarve yksilöllisesti potilaan paino huomioiden. Proteiinin tarvetta ei kuitenkaan arvioida sen hetkisen painon eikä ihannepainon mukaan, vaan käyttämällä ns. mukautettua painoa.
  • Mukautettu paino = Ihannepaino kiloina (kg) vastaten painoindeksiä 23 + 0,25 x ylipainokilo (eli nykypaino painoindeksiä 23 kg/m² vastaava paino)
    • Mukautetun painon laskemisen jälkeen lasketaan proteiinin tarve 1–1,5 g/kg
  • Proteiinin tarve = Mukautettu paino kiloina x 1–1,5 g/vrk.
• Taulukossa «Esimerkkejä proteiinintarpeesta (g/vrk) eri painoisilla henkilöillä käyttäen laskuperustana mukautettua painoa ja proteiinin tarvearviota 1,2 g/kg.»1 on esimerkkejä proteiinin tarpeesta eri painoisilla henkilöillä. Tämä vastaa energiaprosenttiosuutta 20–30 E % ruokavalion kokonaisenergiamäärästä, mikä on suhteellisesti suurempi osuus kuin yleiset suositukset (10–20 E%). Alle 0,8 g/kg proteiinin saanti voi johtaa aliravitsemustilan kehittymiseen ja toisaalta ei ole näyttöä, että suuremmasta proteiinin saannista (yli 2 g/mukautettu painokilo) olisi lisähyötyä laihduttamisessa.

• Taulukkoa «Esimerkkejä proteiinintarpeesta (g/vrk) eri painoisilla henkilöillä käyttäen laskuperustana mukautettua painoa ja proteiinin tarvearviota 1,2 g/kg.»1 voi käytännön työssä yksinkertaistaa esim. seuraavasti:
  • paino 80–99 kg -> vähintään 80–90 g proteiinia
  • 100–119 kg -> vähintään 100 g proteiinia
  • 120–159 kg -> vähintään 120 g proteiinia
  • >160 kg -> vähintään 130 g proteiinia

• Käytännössä riittävään proteiinin saantia voi turvata syömällä joka aterialla jotain proteiinipitoista ruokaa. Proteiinia on lihassa, kalassa, kananmunissa ja maitovalmisteissa sekä palkokasveissa, pähkinöissä ja siemenissä sekä soija- ja viljavalmisteissa. Ks. taulukko «Esimerkkejä ruokien proteiinipitoisuuksista (http://www.fineli.fi, )»2.
  • On lisäksi otettava huomioon, että prosentteina ilmaistu ruokavalion suuri proteiinipitoisuus ei merkitse välttämättä sitä, että siinä on paljon proteiinia, sillä ruokavalion kokonaisenergia- ja proteiinimäärä vaikuttavat prosenttilukemaan. Esim. jos 1 200 kcal:n ruokavaliossa on proteiinia 75 g, sen proteiiniosuus on 25 E%. Jos taas 2 000 kcal:n ruokavaliossa on vastaava määrä (75 g) proteiinia, sen proteiiniosuus on vain 15 E%.
• Proteiinin määrän lisääntyminen johtaa luonnollisesti pieneen lisään energiansaannissa. Käytännössä energiansaannin lisääntyminen on kuitenkin pientä, ja on tarpeenkin, kun kehon koko kasvaa. Esim. jos painoa on 20 kg enemmän ja tämän myötä syödään 20 g enemmän proteiinia, siitä tuleva lisäenergian määrä on merkityksetön.
• Kun käytetään mahdollisimman vähähiilihydraattisia proteiininlähteitä, ENE-dieeteissä ei käytännössä yleensä tarvitse olla huolissaan ketoosin ’menettämisestä’. Ketoosin hyödyt tulevat useimmilla potilailla kylläisyyden lisääntymistä, mutta proteiinin lisääminen toisaalta itsessäänkin lisää kylläisyyden tunnetta.