ADHD:n tunnistaminen ja diagnosointi ennen kouluikää
Lisätietoa aiheesta
19.5.2025
- Alle kouluikäiset lapset ovat normaalistikin kehittyessään motorisesti aktiivisia, lyhytjänteisiä ja impulsiivisia. Keskittymiskyky ja toiminnanohjauksen taidot kehittyvät nopeasti 3–5 vuoden iässä, mikä lisää pitkäjänteisyyttä ja mahdollistaa monimutkaisemmista tehtävistä suoriutumisen «Puustjärvi A, Huhdanpää H, Korhonen M. Pienen lapsen ylivilkkaus ja impulsiivisuus: ADHD vai jotakin muuta? Suom Lääkäril 2023;78:35068»1, «Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assessment and treatment of preschool children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Child Psychol Psychiatry 2019;60(9):930-943 »2.
- ADHD-oireet voivat ilmetä jo lapsen varhaisvaiheissa, jolloin oirekuva usein painottuu ylivilkkauteen ja impulsiivisuuteen «Puustjärvi A, Huhdanpää H, Korhonen M. Pienen lapsen ylivilkkaus ja impulsiivisuus: ADHD vai jotakin muuta? Suom Lääkäril 2023;78:35068»1, «Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assessment and treatment of preschool children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Child Psychol Psychiatry 2019;60(9):930-943 »2, «. Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommittee on Children and Adolescents with Attention-Deficit/Hyperactive Disorder. Clinical Practice Guideline for the Diagnosis, Evaluation, and Treatment »3, «Childress AC, Stark JG. Diagnosis and Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Preschool-Aged Children. J Child Adolesc Psychopharmacol 2018;28(9):606-614 »4, «O'Neill S, Rajendran K, Mahbubani SM, ym. Preschool Predictors of ADHD Symptoms and Impairment During Childhood and Adolescence. Curr Psychiatry Rep 2017;19(12):95 »5.
- ADHD-oireinen lapsi saattaa olla vauvana ärtyisä ja huonosti nukkuva.
- Motoriset taidot saattavat kypsyä ikätasoa nopeammin tai hitaammin, mutta usein ylivilkkaus tulee selkeästi esille kävelemään lähdön jälkeen ("Lapsi ei ole kävellyt sen jälkeen, kun oppi juoksemaan").
- Lapsi voi olla jatkuvasti liikkeessä ja leikkiä lyhytjänteisesti ja impulsiivisesti. Leikit voivat olla niin rajuja, että lelut ja ympäristön tavarat menevät rikki.
- Lapsen voi olla vaikea noudattaa ohjeita ja kehotuksia tai olla pyydettäessäkään aloillaan.
- Lapsi keskeyttää toisten puheita ja leikkejä herkästi, mikä johtaa usein ristiriitoihin. Vuorovaikutussuhteet vanhempien, sisarusten ja leikkikavereiden kanssa kärjistyvät herkästi.
- Lapsi joutuu herkästi onnettomuuksiin ja ongelmiin; hän ehtii toimia ennen kuin ehtii ajatella seurauksia.
- Impulsiivisuus voi näyttäytyä myös niukkana aikeiden sanoittamisena, joka saatetaan tulkita esimerkiksi karkailuksi.
- Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat ilmetä aloittamisen vaikeutena, toiminnan keskeytymisenä tai hitaana toimintatapana.
- Päivittäistaitojen oppiminen voi olla hidasta, ja lapsi tarvitsee usein enemmän ohjausta kuin toinen samanikäinen.
- Tarkkaavuuden säätelyn vaikeus voi ilmetä haaveiluna, mutta myös asioiden ja ohjeiden unohteluna.
- Tunnesäätelyn vaikeudet ovat tavallisia, ja esimerkiksi pettymystilanteissa nopeat ja voimakkaat tunnereaktiot voivat johtaa ei-toivottuun käyttäytymiseen.
- Mikään yksittäinen tai useampikaan vaikeus ei tarkoita, että lapsella olisi varmuudella ADHD.
- Ylivilkkaus, impulsiivisuus ja keskittymisen vaikeudet voivat selittyä myös muilla syillä.
- Ne voivat liittyä esimerkiksi kielellisen tai motorisen kehityksen viiveeseen tai autismikirjon häiriöön.
- Unen vähäisyys ja somaattiset sairaudet tai niihin käytetyt lääkkeet voivat myös aiheuttaa samankaltaisia oireita.
- Myös lapsen elämässä tapahtuvat muutokset, vanhempien väliset ristiriidat, perheen kriisitilanteet ja kiusatuksi tuleminen voivat laukaista lapsella reaktiivisia, ADHD:tä muistuttavia oireita «Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assessment and treatment of preschool children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Child Psychol Psychiatry 2019;60(9):930-943 »2, «. Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommittee on Children and Adolescents with Attention-Deficit/Hyperactive Disorder. Clinical Practice Guideline for the Diagnosis, Evaluation, and Treatment »3, «Childress AC, Stark JG. Diagnosis and Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Preschool-Aged Children. J Child Adolesc Psychopharmacol 2018;28(9):606-614 »4.
- Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon muun muassa (ks. myös suosituksen kohta erotusdiagnostiikka)
- hidas kypsyminen
- aistitoiminnan häiriöt (näkö, kuulo)
- aistitiedon säätelyn vaikeudet
- kielenkehityksen ongelmat ja laaja-alainen neurologisen kehityksen viive
- kehityksellinen koordinaatiohäiriö
- autismikirjon häiriöt
- Touretten oireyhtymä
- stressin ja traumaattisten kokemusten vaikutus
- uhmakkuushäiriö
- kiintymyssuhdehäiriö
- unen häiriöt
- somaattiset sairaudet (allergiaoireet), epilepsia
- pitkäaikainen kipu
- muiden sairauksien lääkehoito ja sen haittavaikutukset.
- ADHD voi lisätä lapsen ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen kielteisyyttä ja johtaa perheessä negatiivisempiin kasvatuskäytänteisiin, mikä puolestaan usein lisää lapsen käytösoireita. Lapsen oireet voivat herättää aikuisessa negatiivisia tunteita ja koetella tunteiden säätelyä, mikä puolestaan voi lisätä lapsen kaltoinkohtelun riskiä. Erityisesti vanhemman oma (hoitamaton) ADHD voi olla riskitekijä tälle.
- ADHD:n mahdollisuutta yhtenä mahdollisena selittävänä syynä tulisi arvioida erityisesti niillä lapsilla, joilla on merkittäviä vaikeuksia varhaiskasvatuksessa esimerkiksi ryhmässä toimimisessa, kaverisuhteissa ja taitojen oppimisessa. Neuvolan ikäkausitarkastuksissa tulisi kiinnittää huomiota mahdollisiin ADHD-oireisiin ja käynnistää tarvittavat tukitoimet sekä ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa tarkempiin selvittelyihin. Vanhempien tai päivähoidon huoleen lapsesta tulee suhtautua vakavasti «O'Neill S, Rajendran K, Mahbubani SM, ym. Preschool Predictors of ADHD Symptoms and Impairment During Childhood and Adolescence. Curr Psychiatry Rep 2017;19(12):95 »5.
- 4-vuotistarkastuksessa arvioidaan lapsen ikätasoon nähden liiallinen levottomuus tai ylivilkkaus sekä vanhemman ja lapsen vuorovaikutus. Mahdollinen poikkeava suoriutuminen Lene-tutkimuksessa voi liittyä suurentuneeseen oppimisvaikeuksien riskiin, vaikka se ei ennakoi luotettavasti tarkkaavuuden ongelmia «Valtonen R, Mustonen K, Lyytinen P ym.Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa. Suom Lääkäril 2007;4:275-81»6.
- 5-vuotistarkastuksessa arvioidaan ylivilkkaus, impulsiivisuus ja lyhytjänteisyys tai muu ikätasoon nähden poikkeava käyttäytyminen. Lene-tutkimuksen lisäksi voidaan käyttää Viivi-kyselyä lisätutkimusten tarpeen arvioinnissa ja diagnosoinnin apuvälineenä 5-vuotiailla ja sitä vanhemmilla.
- Esikouluikäisen laajassa terveystarkastuksessa tehdään kehitysneurologinen arvio «Lano A. Esikouluikäisen kehitysneurologinen arviointi. Suom Lääkäril 2013;68:2047-55»7 ja arvioidaan muun muassa ylivilkkaus, impulsiivisuus ja lyhytjänteisyys, poikkeava käyttäytyminen tai viitteet puutteista kouluvalmiuksissa (Lene, Viivi-kysely).
- Diagnoosikriteerien täyttymistä tulee arvioida erityisen huolellisesti alle kouluikäisillä «Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assessment and treatment of preschool children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Child Psychol Psychiatry 2019;60(9):930-943 »2, «. Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommittee on Children and Adolescents with Attention-Deficit/Hyperactive Disorder. Clinical Practice Guideline for the Diagnosis, Evaluation, and Treatment »3, «Childress AC, Stark JG. Diagnosis and Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Preschool-Aged Children. J Child Adolesc Psychopharmacol 2018;28(9):606-614 »4. On muistettava myös, että ADHD voi esiintyä samanaikaisesti muiden häiriöiden ja ongelmien kanssa. Kehitysvaiheeseen kuuluvan säätelytaitojen kypsymättömyyden erottaminen ADHD-oireista voi olla vaikeaa ja vaatia riittävää seuranta-aikaa.
- Oireita arvioitaessa on selvitettävä huolellisesti lapsen elämäntilanne ja olosuhteiden vaikutus oireisiin. Toimintakykyyn vaikuttavat myös ympäristön vaatimukset ja lapselle annettu tuki.
- Arviossa on otettava huomioon lapsen kehitystaso ja kehityksen eri osa-alueet myös suhteessa häneen kohdistettuihin odotuksiin.
- Somaattinen sekä neurologinen tutkimus ovat välttämättömiä ADHD:n erotusdiagnostiikan ja samanaikaishäiriöiden mahdollisuuden arvioimiseksi.
- Lapsen kielenkehityksen, motoriikan ja kognitiivisten taitojen arviointi asianmukaisilla tutkimuksilla on tarpeen myös kuntoutuksen suunnittelemisen kannalta.
- Jos lapsella havaitaan ongelmia jollakin kehityksen osa-alueella, on myös muuta kehitystä arvioitava huolellisesti.
- Alle kouluikäisen ja esikoululaisen toiminnanohjauksen ongelmat liittyvät vahvasti ajankohtaisiin ja kouluiässä ilmeneviin ADHD-oireisiin. Jos lapsi tarvitsee päivittäistoimissa ikätasoa enemmän aikuisen tukea ja ohjausta, tarkempi arvio toimintakyvystä auttaa kohdentamaan tukitoimet oikein «Seikku T, Saarelainen T, Kuha T, ym. Executive Functions, Psychiatric Symptoms and ADHD in Child Psychiatric Patients-Concurrent and Longitudinal Associations from Preschool to School Age. Child Psych»8.
- Tässä ikäryhmässä lapsen oma arvio toimintakyvystään ei ole vielä kovin luotettava, mutta lapsi voi haastateltaessa kertoa omasta näkökulmastaan merkityksellisistä asioista.
- Arjen tukitoimet on tärkeää käynnistää heti tuen tarpeen ilmaannuttua, jo ennen tarkempien tutkimusten käynnistymistä. Vaikka diagnoosi jäisikin epävarmaksi, voi strukturoidusta vanhempainohjauksesta olla hyötyä. Myös päiväkodin tai esikoulun tukitoimia on käynnistettävä ongelmien ratkaisemiseksi.
- Usein avun saaminen oireisiin esimerkiksi käyttäytymisterapeuttisten menetelmien avulla kotona ja päivähoidossa helpottaa kokonaistilannetta ja lisää positiivisia vuorovaikutustilanteita.
Kirjallisuutta
- Puustjärvi A, Huhdanpää H, Korhonen M. Pienen lapsen ylivilkkaus ja impulsiivisuus: ADHD vai jotakin muuta? Suom Lääkäril 2023;78:35068
- Halperin JM, Marks DJ. Practitioner Review: Assessment and treatment of preschool children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Child Psychol Psychiatry 2019;60(9):930-943 «PMID: 30690737»PubMed
- . Wolraich ML, Hagan JF, Allan C, et al; Subcommittee on Children and Adolescents with Attention-Deficit/Hyperactive Disorder. Clinical Practice Guideline for the Diagnosis, Evaluation, and Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. Pediatrics. 2019;144(4):e20192528. Pediatrics 2020;145(3): «PMID: 32111626»PubMed
- Childress AC, Stark JG. Diagnosis and Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Preschool-Aged Children. J Child Adolesc Psychopharmacol 2018;28(9):606-614 «PMID: 30388032»PubMed
- O'Neill S, Rajendran K, Mahbubani SM, ym. Preschool Predictors of ADHD Symptoms and Impairment During Childhood and Adolescence. Curr Psychiatry Rep 2017;19(12):95 «PMID: 29082443»PubMed
- Valtonen R, Mustonen K, Lyytinen P ym.Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa. Suom Lääkäril 2007;4:275-81
- Lano A. Esikouluikäisen kehitysneurologinen arviointi. Suom Lääkäril 2013;68:2047-55
- Seikku T, Saarelainen T, Kuha T, ym. Executive Functions, Psychiatric Symptoms and ADHD in Child Psychiatric Patients-Concurrent and Longitudinal Associations from Preschool to School Age. Child Psychiatry Hum Dev 2023;(): «PMID: 38085411»PubMed