ADHD ja vertaistuki
Lisätietoa aiheesta
19.5.2025
- Vertaistuki on sosiaalista tukea, joka perustuu kokemusten jakamiseen vertaisten kesken. Vertaisuus voi muodostua jostakin yhteisestä ominaisuudesta, kuten samasta ikäryhmästä, elämäntilanteesta, sairaudesta tai toimintakyvyn rajoitteesta. Vertaistuki voi tuottaa esimerkiksi tiedollista (esim. neuvoja) ja emotionaalista (esim. tunteiden jakaminen, välittäminen) tukea.
- Vertaistuki on vertaisuuteen pohjautuvaa tukea, mutta kaikki vertaisten muodostamat verkostot eivät välttämättä tuota tukea, ja vertaisten kohtaamiseen voi liittyä myös kielteisiä asioita ja riskejä «Kippola-Pääkkönen A. Vertaistuen hyödyt ja haasteet kuntoutuksessa. Teoksessa: Lindh J, Härkäpää K, Kostamo-Pääkkö K (toim) Sosiaalinen kuntoutuksessa. Rovaniemi: Lapland University Press, 2018, s 174»1.
- Vertaistuki voi toteutua kahdenkeskisesti tai ryhmässä, ohjatusti tai vapaamuotoisesti. Vertaistuen tarjoamiseen liittyvät vuorovaikutuksen muodot, toimintaympäristöt, roolit, osallistumisen aste ja struktuuri voivat vaihdella merkittävästi. Vertaistuki voi toteutua myös etäyhteyksin verkossa vapaamuotoisesti erilaisilla sosiaalisen median alustoilla tai ammattilaisten ohjaamana «Kippola-Pääkkönen A. Vertaistuen hyödyt ja haasteet kuntoutuksessa. Teoksessa: Lindh J, Härkäpää K, Kostamo-Pääkkö K (toim) Sosiaalinen kuntoutuksessa. Rovaniemi: Lapland University Press, 2018, s 174»1.
- Teknologia mahdollistaa vuorovaikutusta vertaisten kanssa «Nieuwboer CC, Fukkink RG, Hermanns JM. Peer and professional parenting support on the Internet: a systematic review. Cyberpsychol Behav Soc Netw 2013;16(7):518-28 »2, «Ali K, Farrer L, Gulliver A, ym. Online Peer-to-Peer Support for Young People With Mental Health Problems: A Systematic Review. JMIR Ment Health 2015;2(2):e19 »3, mutta toisaalta lisää riskejä verkkokiusaamiseen ja oireiden vertailuun tavalla, joka voimistaa oireita.
- ADHD-oireet ja vuorovaikutuksen ongelmat voivat lisätä myös internetin käyttämiseen liittyviä riskejä sekä haitallista sosiaalisen median käyttöä «Dawson AE, Wymbs BT, Evans SW, ym. Exploring how adolescents with ADHD use and interact with technology. J Adolesc 2019;71():119-137 »4, «Dekkers TJ, van Hoorn J. Understanding Problematic Social Media Use in Adolescents with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD): A Narrative Review and Clinical Recommendations. Brain Sci 2022»5.
- Vertaistuen vaikuttavuudesta ADHD:ssä ei ole tutkimusnäyttöä, mutta eri sairausryhmissä tehdyt katsausartikkelit, tutkimukset ja kokemusperäinen tieto tukevat käsitystä, että vertaistuki on usein tärkeä sosiaalisen tuen muoto ja sitä voidaan hyödyntää yhtenä kuntoutumisen välineenä.
- Suomalaisissa ryhmäkuntoutukseen liittyvissä tutkimustuloksissa vertaistukea on usein pidetty kuntoutuksen keskeisimpänä ja merkityksellisimpänä tuen muotona tai auttavana tekijänä «Kippola-Pääkkönen A. Vertaistuen hyödyt ja haasteet kuntoutuksessa. Teoksessa: Lindh J, Härkäpää K, Kostamo-Pääkkö K (toim) Sosiaalinen kuntoutuksessa. Rovaniemi: Lapland University Press, 2018, s 174»1.
- Kelan sopeutumisvalmennuskursseja koskevassa tutkimuksessa erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien (mukana ADHD-diagnoosin saaneiden lasten perheitä) kurssiodotukset ja koetut hyödyt liittyivät tiedon saamisen lisäksi vertaistuen saamiseen. Kun vanhempien hallinnan tunne oli heikompi, he odottivat saavansa kurssilta etenkin asiantuntijatukea ja -tietoa. Kun tunne oman tilanteen hallinnasta oli vahvempi, vanhempien odotukset kohdistuivat erityisesti vertaistukeen «Kippola-Pääkkönen, A. Perheiden sopeutumisvalmennus ja vertaistuen merkitys kuntoutuksessa [Väitöskirja, Lapin yliopisto 2020]. Lauda. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-224-5»6.
- Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat kokevat vertaistuesta saatavan monenlaisia hyötyjä, jotka liittyvät sosiaalisen identiteetin jakamiseen, toisten kokemuksista oppimiseen, henkilökohtaiseen kasvamiseen, pienempään sosiaalisen eristäytyneisyyden tunteeseen sekä lisääntyneeseen luottamuksen ja selviytymisen tunteeseen. Vertaistuki on vastavuoroista, ja se on koettu merkitykselliseksi niin saajalle kuin antajallekin. Toisten vanhempien tukeminen (tuen antaminen toisille) voi olla palkitsevaa ja lisätä itsearvostusta «Shilling V, Morris C, Thompson-Coon J, ym. Peer support for parents of children with chronic disabling conditions: a systematic review of quantitative and qualitative studies. Dev Med Child Neurol 201»7, «Shilling V, Bailey S, Logan S, ym. Peer support for parents of disabled children part 1: perceived outcomes of a one-to-one service, a qualitative study. Child Care Health Dev 2015;41(4):524-36 »8, «Shilling V, Bailey S, Logan S, ym. Peer support for parents of disabled children part 2: how organizational and process factors influenced shared experience in a one-to-one service, a qualitative stud»9.
- ADHD-oireisten lasten vanhemmat voivat vertaistensa kanssa luoda yhteistä ymmärrystä ADHD:stä ja rakentaa myönteistä vanhemmuuden identiteettiä «Frigerio A, Montali L. An Ethnographic-Discursive Approach to Parental Self-Help Groups: The Case of ADHD. Qual Health Res 2016;26(7):935-50 »10.
- Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu Kelan Oma väylä -kuntoutus toteutuu osin ryhmämuotoisesti ja tarjoaa siten myös vertaistukea. Toisten nuorten kokemusten kuuleminen on tarjonnut samankaltaisuuden kokemuksia sekä vinkkejä ja ratkaisumalleja erilaisiin tilanteisiin ja pulmiin «Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A. Oma väylä. Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 2018;153. H»11.
- ADHD-diagnoosin saaneet aikuiset kokevat vertaistuen erityisen merkitykselliseksi. Ulkopuolisuuden kokemus eri ihmissuhteissa on saattanut olla vahva ja pitkäkestoinen, jolloin yhteenkuuluvuuden tunne vertaisten kesken koetaan merkitykselliseksi ja voimaannuttavaksi.
- Suomessa ADHD-diagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen sekä ADHD-oireita itsellään tai lapsellaan tunnistaville vertaistukea tarjoavat esimerkiksi ADHD-liitto «https://adhd-liitto.fi/»1 ja sen jäsenyhdistykset. ADHD-liitolla on myös verkkokursseja ja ammattilaisten ohjaamaa ryhmämuotoista kurssitoimintaa.
- Kela «https://www.kela.fi/henkiloasiakkaat»2 tarjoaa sopeutumisvalmennusta (lapsiperheet) sekä harkinnanvaraisena kuntoutuksena LAKU-perhekuntoutusta ja Oma väylä -kuntoutusta. Molemmat kuntoutusmuodot toteutuvat osittain ryhmätapaamisina, mikä mahdollistaa vertaistuen toteutumisen.
- LAKU-perhekuntoutus on tarkoitettu perheille, joiden 5–15-vuotiaalla lapsella on diagnosoitu kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö «https://www.kela.fi»3, «Lautamo, T., Vesterinen, A., & Kippola-Pääkkönen, A. Lasten ja perheiden arjen tukeminen: Ammattilaisten kokemuksia Kelan neuropsykiatrisen LAKU – perhekuntoutuksen toimivuudesta. (Sosiaali- ja tervey»12.
- Oma väylä -kuntoutus on kohdennettu 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat neuropsykiatrisen häiriön vuoksi tukea opinnoissa tai työelämässä «Karhula M, Seppänen-Järvelä R, Heinijoki H. Oma väylä -kuntoutuksen implementaatio nuorten asiakkaiden ja palveluntuottajien arvioimana. Kuntoutus, 2022;45:20-38, https://doi.org/10.37451/kuntoutus.12»13.
Kirjallisuutta
- Kippola-Pääkkönen A. Vertaistuen hyödyt ja haasteet kuntoutuksessa. Teoksessa: Lindh J, Härkäpää K, Kostamo-Pääkkö K (toim) Sosiaalinen kuntoutuksessa. Rovaniemi: Lapland University Press, 2018, s 174-191
- Nieuwboer CC, Fukkink RG, Hermanns JM. Peer and professional parenting support on the Internet: a systematic review. Cyberpsychol Behav Soc Netw 2013;16(7):518-28 «PMID: 23659725»PubMed
- Ali K, Farrer L, Gulliver A, ym. Online Peer-to-Peer Support for Young People With Mental Health Problems: A Systematic Review. JMIR Ment Health 2015;2(2):e19 «PMID: 26543923»PubMed
- Dawson AE, Wymbs BT, Evans SW, ym. Exploring how adolescents with ADHD use and interact with technology. J Adolesc 2019;71():119-137 «PMID: 30690333»PubMed
- Dekkers TJ, van Hoorn J. Understanding Problematic Social Media Use in Adolescents with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD): A Narrative Review and Clinical Recommendations. Brain Sci 2022;12(12): «PMID: 36552085»PubMed
- Kippola-Pääkkönen, A. Perheiden sopeutumisvalmennus ja vertaistuen merkitys kuntoutuksessa [Väitöskirja, Lapin yliopisto 2020]. Lauda. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-224-5
- Shilling V, Morris C, Thompson-Coon J, ym. Peer support for parents of children with chronic disabling conditions: a systematic review of quantitative and qualitative studies. Dev Med Child Neurol 2013;55(7):602-9 «PMID: 23421818»PubMed
- Shilling V, Bailey S, Logan S, ym. Peer support for parents of disabled children part 1: perceived outcomes of a one-to-one service, a qualitative study. Child Care Health Dev 2015;41(4):524-36 «PMID: 25521697»PubMed
- Shilling V, Bailey S, Logan S, ym. Peer support for parents of disabled children part 2: how organizational and process factors influenced shared experience in a one-to-one service, a qualitative study. Child Care Health Dev 2015;41(4):537-46 «PMID: 25556621»PubMed
- Frigerio A, Montali L. An Ethnographic-Discursive Approach to Parental Self-Help Groups: The Case of ADHD. Qual Health Res 2016;26(7):935-50 «PMID: 25987584»PubMed
- Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A. Oma väylä. Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 2018;153. Helsinki: Kela
- Lautamo, T., Vesterinen, A., & Kippola-Pääkkönen, A. Lasten ja perheiden arjen tukeminen: Ammattilaisten kokemuksia Kelan neuropsykiatrisen LAKU – perhekuntoutuksen toimivuudesta. (Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 29). Kela 2023. http://hdl.handle.net/10138/567107
- Karhula M, Seppänen-Järvelä R, Heinijoki H. Oma väylä -kuntoutuksen implementaatio nuorten asiakkaiden ja palveluntuottajien arvioimana. Kuntoutus, 2022;45:20-38, https://doi.org/10.37451/kuntoutus.125398