Maitoallergisen ruokavalio

Ohjeita maidon välttämiseen / oireenmukaiseen käyttöönottoon

Maitoallerginen saa oireita maitoproteiineista. Ruokavaliosta on jätettävä joko kokonaan tai osittain pois maito, maitovalmisteet ja kaikki maitoproteiineja sisältävät lastenruoat (vellit, useat puurot, osa lihaa/kalaa sisältävistä ruoista), elintarvikkeet ja ruokalajit. Maitoallergiaa ei tule sekoittaa laktoosi-intoleranssiin, jonka oireet aiheutuvat laktoosin eli maitosokerin sopimattomuudesta.

Lääkäri antaa yksilölliset ohjeet välttämisen tarkkuudesta maidon käytöstä aiheutuneiden oireiden tai valvotun maitoaltistuskokeen perusteella. Toisinaan vähäinen altistuminen maidolle voi olla tarkkaa välttämistä parempi vaihtoehto, kun tavoitteena on lisätä tai ylläpitää sietokykyä maidolle. Erillisen maitotikapuuohjeen «Maitotikapuut»1 mukainen käyttö sopii niille maitoallergisille, joilla ei ole voimakkaan allergisen reaktion riskiä. Ravitsemusterapeutin antama ohjaus ja ruokatikapuumallin käyttöönoton sujumisen seuranta tukevat maitoallergian yksilöllisen hoidon onnistumista käytännössä.

Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ilmoitetaan, jos valmistukseen on käytetty pienikin määrä maitoproteiinia. Jos elintarvikkeen valmistuksessa ei ole mahdollista estää täysin tuotteen kontaminoitumista maidolla, tuotteeseen voidaan valmistajan päätöksellä vapaaehtoisesti lisätä merkintä: "Saattaa/voi sisältää pieniä määriä maitoa" tai "Voi sisältää maitojäämiä". Mahdollinen maidon määrä on kuitenkin niin pieni, että suurin osa potilaista ei saa siitä ruoka-allergian oireita.

Ruoan valmistuksessa, annostelussa ja tarjolle panossa on otettava huomioon, ettei kontaminaatiota tapahdu ruoanvalmistus- ja tarjoiluastioiden tai ottimien kautta (noutopöydät, tarjoilulinjastot, salaattibuffetit).

Ohjeita maidon korvaamiseen

Normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi alle 1-vuotias lapsi tarvitsee päivittäin joko äidinmaitoa tai iänmukaisen määrän maitoallergiselle lapselle suunniteltua imeväisen erityisvalmistetta (taulukko «Erityisvalmisteen käyttömäärä.»5). Lääkäri antaa reseptin ja ohjeet erityisvalmisteesta ja ohjaa tarvittaessa ravitsemusterapeutin vastaanotolle.

Imeväisen ruokavalio

• Maitoallergiselle lapselle aletaan tarjota kiinteää ruokaa normaalien neuvolasuositusten mukaan 4–6 kuukauden iässä.
• Yli puolivuotiaan lapsen ruokavalio koostetaan erilaisista rakenteelta sopiviksi kypsennetyistä ja hienonnetuista kasviksista, mukaan lukien peruna, pastat sekä muut viljatuotteet, ja veteen tai erityiskorvikkeisiin valmistetuista puuroista. Sitä täydennetään proteiinia ja rautaa sisältävillä lihalla, kalalla, kananmunalla ja palkokasveilla, kuten herneillä, linsseillä, soijalla ja pavuilla.
• Marjoja, hedelmiä ja kasviksia tarjotaan monipuolisesti myös tuoreina. Niiden rakenne muutetaan tarvittaessa sopivaksi raastamalla tai soseuttamalla.
• Rasvapitoiset kalat, pähkinät ja avokado sisältävät paljon suositeltavia pehmeitä rasvoja.
• Pieniä määriä maapähkinävoita ja hienonnettuja pähkinöitä voi lisätä ruokiin kerran päivässä puolen vuoden iästä alkaen.
• Tarvittaessa energian saannin lisäämiseksi voi puuro- tai ruoka-annokseen lisätä 1–2 teelusikallista rypsiöljyä.
• Imeväisen erityisvalmisteet sisältävät D-vitamiinia ja kalsiumia saman verran kuin lehmänmaitoa sisältävät äidinmaidon korvikkeet. D-vitamiinin suositeltava päivittäinen saanti on 10 μg. Lapsille annetaan D-vitamiinitippoja normaalisti neuvolan ohjeiden mukaisesti.

Ruokavalio yhden vuoden iästä eteenpäin

• Yhden vuoden iässä maitoallerginen lapsi voi alkaa juoda kasvijuomia. Riisijuomia ei tule käyttää alle 6-vuotiailla niiden arseenipitoisuuden vuoksi.
• Elintarvikevalikoimasta löytyy useita vegaanisia vaihtoehtoja maitotuotteille, kuten ruokakermalle, jogurtille ja juustoille.
• Vuoden iästä lähtien kasviöljyjä, kuten rypsiöljyä sekä maidottomia vähintään 60 % rasvaa sisältäviä margariineja, suositellaan päivittäiseen käyttöön lisäämään energian saantia. Ne sopivat ruoanvalmistukseen ja leivontaan ja leivälle levitteeksi.
• Jos maitoallerginen lapsi ei juo jodilla täydennettyä kaurajuomaa, on arvioitava jodin saannin riittävyys. Ravitsemusterapeutti ohjaa käyttöön jodivalmisteen, jos jodin saanti kalasta, kananmunankeltuaisesta ja ruokasuolasta ja sitä sisältävistä elintarvikkeista ei täytä iänmukaista jodin tarvetta.
• Yli vuoden ikäisille maitoallergisille lapsille suositellaan aterioille juomaksi kalsiumilla, jodilla ja B₂-vitamiinilla täydennettyä kaurajuomaa noin 1 dl:n kerta-annoksina. Jos monipuolisesti täydennetyn kaurajuoman käyttömäärä on säännöllisesti alle 4 dl/vrk, lapsi tarvitsee yksilöllisen ohjeen kalsium- ja jodivalmisteen käytöstä.