Lisätietoa FinRavinto 2017 -tutkimuksesta ja Terve Suomi 2023 -tutkimuksesta

FinRavinto 2017 -tutkimus

• FinRavinto 2017 -tutkimus «Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus, Nutrition in Finland – The National FinDiet 2017 Survey. THL:n raportti 12/2018»1 toteutettiin FINRISKI 2017 -tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksen menetelminä oli terveystarkastus (FinTerveys), kaksi 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelua (FinRavinnon ydin), kyselylomakkeita sekä veri- ja virtsanäytteet.
• FinRavinto 2017 -tutkimuksessa «Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus, Nutrition in Finland – The National FinDiet 2017 Survey. THL:n raportti 12/2018»1 tyydyttyneiden rasvahappojen saanti vaihteli noin 8–23 E%:n välillä. Miehillä tyydyttyneiden rasvahappojen saanti oli suurempaa kuin naisilla. Miehistä vain 3 % ja naisista 6 % tavoitti tyydyttyneiden rasvahappojen suosituksen eli alle 10 % ruokavalion kokonaisenergiasta.
• Sekä miehillä että naisilla tärkeimpiä tyydyttyneiden rasvahappojen lähteitä olivat maitovalmisteet ja liharuoat. Maitovalmisteista miehet saivat 27 % ja naiset 30 % tyydyttyneistä rasvahapoista ja liharuoista vastaavasti miehet 24 % ja naiset 18 %. Rasvalevitteistä ja öljyistä miehet saivat 20 % ja naiset 17 % tyydyttyneistä rasvahapoista.
• Elintarvikeluokista keskeisiä lähteitä miehillä olivat rasvaseokset eli voipohjaiset leipärasvat, kypsytetyt juustot, lihalaatikot ja -padat, pihvit ja makkarat sekä pizza ja vähärasvaiset (0,1–2 % rasvaa) maitojuomat. Naisilla vastaavasti myös rasvaseokset, kypsytetyt juustot ja lihalaatikot ja -padat, mutta myös jogurtit ja rahkat, makeat leivonnaiset ja suklaa.

Terve Suomi 2023 -tutkimus

• Terve Suomi 2023 -tutkimuksessa «Terve Suomi -työryhmä (2023). Terve Suomi-tutkimuksen 2022–2023 perustulokset [Verkkosivu]. Saatavana: thl.fi/tervesuomi/tulokset. Viitattu 21.3.2026.»2 ravitsemukseen liittyvää tietoa on kerätty terveystarkastuksessa, kyselylomakkeella ja veri- ja virtsanäytteistä.
• Tiedonkeruutavoista johtuen voidaan tutkimuksen pohjalta raportoida vain ruokavalintoja, terveystarkastuksessa mitattuja asioita (kuten painoindeksi) ja veri- ja virtsanäytteistä analysoitua tietoa (kuten seerumin lipidipitoisuus).