FINRISKI-laskuri ja valtimotautien kokonaisriskin arvio
Lisätietoa aiheesta
24.9.2026
- FINRISKI-laskuri «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00013»1, «Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007;62:4507-13»1, «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V. Verisuonisairauksien riskiarvio riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham. Suom Lääkäril 2010;65;2079-82»2, «Vartiainen E, Laatikainen T, Jousilahti P ym. Sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskin arviointi FINRISKI 2.0 –laskurilla. Lääkärilehti 2020;75(50):2778-2784.»3, «Elonheimo HM, Reinikainen J, Kontto J ym. FINRISKI 3.0: Päivitetty laskuri sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja valtimotaudin riskin arviointiin. Duodecim 2026. 142(11):927-36. www.duodecimlehti.fi/d»4 on työkalu, jonka avulla voidaan arvioida henkilön riski sairastua tai kuolla sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai jompaankumpaan seuraavien 10 vuoden aikana. Uusimmassa laskuriversiossa voi tarkastella myös alle 50-vuotiaiden 30 vuoden riskiä. Laskennassa on käytetty vuosien 1992–2012 FINRISKI-väestötutkimuksien aineistoja yhdistettynä rekisteritietoihin kuolleisuudesta ja sairastuvuudesta sepelvaltimotautitapahtumaan tai aivohalvaukseen. Aikaisemmin sydäninfarktin tai aivohalvauksen sairastaneet suljettiin aineistosta pois.
- Oireettomien kokonaisriskiä FINRISKI-laskurilla arvioitaessa käytetään seuraavia tekijöitä:
- sukupuoli
- ikä
- tupakointi
- plasman kokonaiskolesterolipitoisuus TAI LDL-kolesterolipitoisuus
- plasman HDL-kolesterolipitoisuus
- systolinen verenpaine
- diabetes (kyllä/ei)
- sukutausta (onko jompikumpi vanhemmista sairastanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana, (naisilla vuodesta 2007 ikärajana ollut 65-vuotta),kyllä/ei).
- Uuteen laskuriversioon on lisätty myös mahdollisuus tehdä riskinarvio ilman tietoa HDL-kolesterolista.
- FINRISKIn lisäksi on käytettävissä useita vastaavia riskinarviotyökaluja, jotka antavat toisistaan poikkeavia arvioita. Tämä johtuu päätepistetapahtumien erilaisuudesta. Esimerkiksi eurooppalainen (osin FINRISKI-aineistoon perustuva) SCORE ennustaa kardiovaskulaarisen kuoleman riskiä, ja Framingham-arvioon sisältyvät myös sairaalahoitoon johtamattomat, jälkikäteen todetut sydäninfarktit ja angina pectoris «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V. Verisuonisairauksien riskiarvio riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham. Suom Lääkäril 2010;65;2079-82»2.
- Kaikilla riskinarviotyökaluilla on omat rajoituksensa. FINRISKIn aikaperspektiivi on 10 vuotta, mikä on lyhyt aika nuorilla henkilöillä, joiden riski on siksi näennäisen pieni huolimatta raskaasta riskitekijäkuormasta. Heille soveltuukin paremmin suhteellinen riski (vertailu samanikäisten ihannetilanteeseen tai keskimääräiseen riskiin, johon verkkotyökalu antaa mahdollisuuden). Vaihtoehtona on ekstrapoloida tilanne myöhempään ikään vaihtamalla laskurissa iäksi esimerkiksi 60 vuotta, jolloin saadaan arvio riskistä 70 ikävuoteen mennessä, jos riskitekijät säilyvät entisellään.
- Toisaalta ikä on niin vahva riskitekijä, että korkea ikä merkitsee suurta riskiä muunneltavissa olevista riskitekijöistä huolimatta. Tällöin erityisesti lääkehoitoa harkittaessa on arvioitava kokonaistilannetta kliinistä harkintaa käyttäen ja potilaan toiveita kuunnellen.
- Erityisesti rajatapauksissa riskinarviota on syytä täydentää lisänäkökohdilla, joita voivat olla muun muassa
- tarkennettu sukuanamneesi
- ylipaino (painoindeksi BMI, vyötärönympärys)
- diabetesta lievempi glukoosiaineenvaihdunnan häiriö: plasman glukoosipitoisuuden suurentunut paastoarvo tai heikentynyt glukoosinsieto. Ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkär»5, taulukko 1: Diagnoosikriteerit laskimoveren plasman glukoosipitoisuuden perusteella «http://www.kaypahoito.fi/hoi50056?tab=suositus#T1»2.
- epäedulliset psykososiaaliset tekijät
- plasman suurentunut triglyseridipitoisuus
- tulehdukselliset reumataudit
- vähäinen fyysinen aktiivisuus
- suurentunut plasman herkän CRP:n pitoisuus
- muut "uudet" biomarkkerit «Salomaa V, Saarela O, Havulinna AS, Kuulasmaa K. Uudet menetelmät valtimotautitapahtumien ennustajina terveillä henkilöillä. Suom Lääkäril 2011;66:827-32 »6
- ateroskleroosin kuvantamistutkimukset: sepelvaltimoiden tietokonetomografiassa kalkkipisteet (Agatston score) > 100, oireettomat plakit sepel-, kaula- tai reisivaltimoissa.
Kirjallisuutta
- Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007;62:4507-13
- Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V. Verisuonisairauksien riskiarvio riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham. Suom Lääkäril 2010;65;2079-82
- Vartiainen E, Laatikainen T, Jousilahti P ym. Sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskin arviointi FINRISKI 2.0 –laskurilla. Lääkärilehti 2020;75(50):2778-2784.
- Elonheimo HM, Reinikainen J, Kontto J ym. FINRISKI 3.0: Päivitetty laskuri sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja valtimotaudin riskin arviointiin. Duodecim 2026. 142(11):927-36. www.duodecimlehti.fi/duo19426.
- Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 17.12.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Salomaa V, Saarela O, Havulinna AS, Kuulasmaa K. Uudet menetelmät valtimotautitapahtumien ennustajina terveillä henkilöillä. Suom Lääkäril 2011;66:827-32