Lisätietoa aiheesta

Diabetes ja masennus

Lisätietoa aiheesta

12.11.2025

Käypä hoito -työryhmä Insuliininpuutosdiabetes

Masennushistoria, ajankohtainen masennus ja mielialalääkitys ovat riskitekijöitä tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle, erityisesti, jos henkilöllä on muita riskitekijöitä kuten ylipainoa ja tyypin 2 diabetesta perhehistoriassa «Lustman PJ, Griffith LS, Clouse RE. Depression in adults with diabetes. Results of 5-yr follow-up study. Diabetes Care 1988;11:605-12 »1, «de Groot M, Crick KA, Long M ym. Lifetime Duration of Depressive Disorders in Patients With Type 2 Diabetes. Diabetes Care 2016;39:2174-2181 »2, «Rubin RR, Ma Y, Marrero DG ym. Elevated depression symptoms, antidepressant medicine use, and risk of developing diabetes during the diabetes prevention program. Diabetes Care 2008;31:420-6 »3.
- Henkilöillä, joilla on masennusta, on meta-analyysin mukaan 60 % suurempi riski saada tyypin 2 diabetes «Mezuk B, Eaton WW, Albrecht S ym. Depression and type 2 diabetes over the lifespan: a meta-analysis. Diabetes Care 2008;31:2383-90 »4.
- Henkilöillä, joilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, on kaksi kertaa useammin metabolinen oireyhtymä ja kolme kertaa useammin diabetes «Fagiolini A, Frank E, Scott JA ym. Metabolic syndrome in bipolar disorder: findings from the Bipolar Disorder Center for Pennsylvanians. Bipolar Disord 2005;7:424-30 »5, «Taylor V, MacQueen G. Associations between bipolar disorder and metabolic syndrome: A review. J Clin Psychiatry 2006;67:1034-41 »6, «van Winkel R, De Hert M, Van Eyck D ym. Prevalence of diabetes and the metabolic syndrome in a sample of patients with bipolar disorder. Bipolar Disord 2008;10:342-8 »7.
- Tutkimuksista, joissa vertaillaan masennuksen esiintyvyyttä tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavilla, on vaihtelevia tuloksia «Anderson RJ, Freedland KE, Clouse RE ym. The prevalence of comorbid depression in adults with diabetes: a meta-analysis. Diabetes Care 2001;24:1069-78 »8, «Engum A, Mykletun A, Midthjell K ym. Depression and diabetes: a large population-based study of sociodemographic, lifestyle, and clinical factors associated with depression in type 1 and type 2 diabet»9. Lisääntyneitä masennusoireita ja masennusta esiintyy yhdellä neljästä tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta sairastavasta «Anderson RJ, Freedland KE, Clouse RE ym. The prevalence of comorbid depression in adults with diabetes: a meta-analysis. Diabetes Care 2001;24:1069-78 »10.
- Noin 30 %:lla diabetesta sairastavista esiintyy kliinisesti merkittäviä masennusoireita «Anderson RJ, Freedland KE, Clouse RE ym. The prevalence of comorbid depression in adults with diabetes: a meta-analysis. Diabetes Care 2001;24:1069-78 »10, «Ali S, Stone MA, Peters JL ym. The prevalence of co-morbid depression in adults with Type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Diabet Med 2006;23:1165-73 »11, «Barnard KD, Skinner TC, Peveler R. The prevalence of co-morbid depression in adults with Type 1 diabetes: systematic literature review. Diabet Med 2006;23:445-8 »12.
- Vakavaa masennusta esiintyy noin 10 %:lla «Egede LE. Diabetes, major depression, and functional disability among U.S. adults. Diabetes Care 2004;27:421-8 »13, «Moussavi S, Chatterji S, Verdes E ym. Depression, chronic diseases, and decrements in health: results from the World Health Surveys. Lancet 2007;370:851-8 »14, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin henkilöillä, joilla ei ole kroonista sairautta.
- Diabetestyypistä riippumatta naisilla on havaittu enemmän masennusta kuin miehillä «Clouse RE, Lustman PJ, Freedland KE ym. Depression and coronary heart disease in women with diabetes. Psychosom Med 2003;65:376-83 »15.
- Yhden tutkimuksen mukaan insuliinihoito oli yhteydessä masennukseen, riippumatta diabetestyypistä «Katon WJ, Simon G, Russo J ym. Quality of depression care in a population-based sample of patients with diabetes and major depression. Med Care 2004;42:1222-9 »16.
Diabetesta ja masennusta sairastavilla on huonompi ennuste kuin vain jompaa kumpaa sairastavilla «Egede LE, Nietert PJ, Zheng D. Depression and all-cause and coronary heart disease mortality among adults with and without diabetes. Diabetes Care 2005;28:1339-45 »17.
Diabetesta sairastavilla vaikean masennuksen jaksot kestävät todennäköisemmin pidempään ja uusiutuvat todennäköisemmin kuin henkilöillä, joilla ei ole diabetesta «Peyrot M, Rubin RR. Persistence of depressive symptoms in diabetic adults. Diabetes Care 1999;22:448-52 »18.
Tyypin 1 diabetesta sairastavilla on todettu tutkimuskatsauksen mukaan olevan lisääntynyt itsemurhariski, joskaan selvää näyttöä riskin suuruudesta ei ole osoitettu «Lustman PJ, Clouse RE, Griffith LS ym. Screening for depression in diabetes using the Beck Depression Inventory. Psychosom Med 1997;59:24-31 »19.
Masennus heikentää diabeteksen hoidon vaikuttavuutta/tuloksia heikentämällä motivaatiota omahoitoon, mikä johtaa heikompaan fyysiseen ja psyykkiseen vointiin, suurempaan terveyspalveluiden käyttöön ja vähäisempään hoitoon sitoutumiseen «Ciechanowski PS, Katon WJ, Russo JE. Depression and diabetes: impact of depressive symptoms on adherence, function, and costs. Arch Intern Med 2000;160:3278-85 »20, «Lin EH, Katon W, Von Korff M ym. Relationship of depression and diabetes self-care, medication adherence, and preventive care. Diabetes Care 2004;27:2154-60 »21.
Masennus myös lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin «Katon WJ, Rutter C, Simon G ym. The association of comorbid depression with mortality in patients with type 2 diabetes. Diabetes Care 2005;28:2668-72 »22, «Zhang X, Norris SL, Gregg EW ym. Depressive symptoms and mortality among persons with and without diabetes. Am J Epidemiol 2005;161:652-60 »23.

Masennuksen arviointi ja tuki

Kysyttävä ja arvioitava vuosittain kaikilta, joilla on diabetes ja/tai itse arvioitua masennushistoriaa tai masennusoireita «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psychosocial Care for People With Diabetes: A Position Statement of the American Diabetes Association. Diabetes Care 2016;39:2126-2140 »24.
Komplikaatioiden ilmeneminen ja merkittävät muutokset terveydentilassa edellyttävät mielialan arviointia «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psychosocial Care for People With Diabetes: A Position Statement of the American Diabetes Association. Diabetes Care 2016;39:2126-2140 »24.
Mielialan voi ottaa puheeksi esimerkiksi kysymällä: "Millaiseksi olet kokenut mielialasi viime aikoina?"
Mahdollisista itsetuhoisista ajatuksista tai ajatuksista itsensä vahingoittamiseen tulee kysyä.
Säännöllinen arviointi soveltuvilla validoiduilla arviointivälineillä voi auttaa arvioimaan, milloin lähete mielenterveyden ammattilaisen vastaanotolle on tarpeen. Oireiden lieventyessä on tarpeen seurata mahdollista uusiutumista «Lustman PJ, Griffith LS, Clouse RE. Depression in adults with diabetes. Results of 5-yr follow-up study. Diabetes Care 1988;11:605-12 »1.
- Esim. DEPS-seula ei ole diagnosointiväline, mutta soveltuu masennuksen seulonnan ja puheeksi ottamisen apuvälineeksi «Salokangas RK, Stengård E, Poutanen O. DEPS – uusi väline depression seulontaan. Duodecim 1994;110:1141-8 »25.
- BDI (Beck Depression Inventory) on arvioitu myös tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavilla «Lustman PJ, Clouse RE, Griffith LS ym. Screening for depression in diabetes using the Beck Depression Inventory. Psychosom Med 1997;59:24-31 »19 ja suomalaisessa aineistossa «Aalto AM, Elovainio M, Kivimäki M ym. The Beck Depression Inventory and General Health Questionnaire as measures of depression in the general population: a validation study using the Composite Interna»26.
Ei ole selkeää tutkimusnäyttöä siitä, tulisiko diabetesta sairastavien masennusta hoitaa eri tavoin kuin ei-diabetesta sairastavien «Scottish Intercollegiate Guidelines Network. SIGN 116. Management of diabetes: a national clinical guideline, 2010. http://www.sign.ac.uk/pdf/sign116.pdf »27.
Mielialan ja masennuksen arvioinnissa, hoidossa ja ohjauksessa on tärkeää huomioida sairauden ja omahoidon kuormitukset sekä se, että veren glukoosipitoisuuden vaihtelut, suuret ja pienet glukoosipitoisuudet ja esimerkiksi pitkään suurentuneina olleet glukoosipitoisuudet (hyperglykemia) voivat vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen.
Ohjauksessa tulee huomioida ja keskustella myös mahdolliset pitkään jatkuneen hyperglykemian ja verenglukoosin vaihteluiden kognitiiviset vaikutukset (mm. keskittyminen, muisti ja aloitekyky).
Elintapaohjaus voi tukea myös psyykkistä hyvinvointia. Fyysiseen aktiivisuuteen liittyvän ohjauksen liittäminen rutiiniomahoitoon on todettu parantavan terveyttä ja henkistä hyvinvointia «Piette JD, Richardson C, Himle J ym. A randomized trial of telephonic counseling plus walking for depressed diabetes patients. Med Care 2011;49:641-8 »28, «Umpierre D, Ribeiro PA, Kramer CK ym. Physical activity advice only or structured exercise training and association with HbA1c levels in type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. JAMA 20»29.
Moniammatillinen ohjaus ja tuki ovat keskeistä diabeteksen ja masennuksen hoidossa «Atlantis E, Fahey P, Foster J. Collaborative care for comorbid depression and diabetes: a systematic review and meta-analysis. BMJ Open 2014;4:e004706 »30.
Psyykkisen ja fyysisen hoidon yhdistäminen voi parantaa hoitotuloksia. Mielenterveyden alan ammattilaisen tulisi kuulua diabeteksen hoitotiimiin «Katon WJ, Lin EH, Von Korff M ym. Collaborative care for patients with depression and chronic illnesses. N Engl J Med 2010;363:2611-20 »31.

Kirjallisuutta

Lustman PJ, Griffith LS, Clouse RE. Depression in adults with diabetes. Results of 5-yr follow-up study. Diabetes Care 1988;11:605-12 «PMID: 3219966»PubMed
de Groot M, Crick KA, Long M ym. Lifetime Duration of Depressive Disorders in Patients With Type 2 Diabetes. Diabetes Care 2016;39:2174-2181 «PMID: 27729427»PubMed
Rubin RR, Ma Y, Marrero DG ym. Elevated depression symptoms, antidepressant medicine use, and risk of developing diabetes during the diabetes prevention program. Diabetes Care 2008;31:420-6 «PMID: 18071002»PubMed
Mezuk B, Eaton WW, Albrecht S ym. Depression and type 2 diabetes over the lifespan: a meta-analysis. Diabetes Care 2008;31:2383-90 «PMID: 19033418»PubMed
Fagiolini A, Frank E, Scott JA ym. Metabolic syndrome in bipolar disorder: findings from the Bipolar Disorder Center for Pennsylvanians. Bipolar Disord 2005;7:424-30 «PMID: 16176435»PubMed
Taylor V, MacQueen G. Associations between bipolar disorder and metabolic syndrome: A review. J Clin Psychiatry 2006;67:1034-41 «PMID: 16889445»PubMed
van Winkel R, De Hert M, Van Eyck D ym. Prevalence of diabetes and the metabolic syndrome in a sample of patients with bipolar disorder. Bipolar Disord 2008;10:342-8 «PMID: 18271914»PubMed
Anderson RJ, Freedland KE, Clouse RE ym. The prevalence of comorbid depression in adults with diabetes: a meta-analysis. Diabetes Care 2001;24:1069-78 «PMID: 11375373»PubMed
Engum A, Mykletun A, Midthjell K ym. Depression and diabetes: a large population-based study of sociodemographic, lifestyle, and clinical factors associated with depression in type 1 and type 2 diabetes. Diabetes Care 2005;28:1904-9 «PMID: 16043730»PubMed
Anderson RJ, Freedland KE, Clouse RE ym. The prevalence of comorbid depression in adults with diabetes: a meta-analysis. Diabetes Care 2001;24:1069-78 «PMID: 11375373»PubMed
Ali S, Stone MA, Peters JL ym. The prevalence of co-morbid depression in adults with Type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Diabet Med 2006;23:1165-73 «PMID: 17054590»PubMed
Barnard KD, Skinner TC, Peveler R. The prevalence of co-morbid depression in adults with Type 1 diabetes: systematic literature review. Diabet Med 2006;23:445-8 «PMID: 16620276»PubMed
Egede LE. Diabetes, major depression, and functional disability among U.S. adults. Diabetes Care 2004;27:421-8 «PMID: 14747223»PubMed
Moussavi S, Chatterji S, Verdes E ym. Depression, chronic diseases, and decrements in health: results from the World Health Surveys. Lancet 2007;370:851-8 «PMID: 17826170»PubMed
Clouse RE, Lustman PJ, Freedland KE ym. Depression and coronary heart disease in women with diabetes. Psychosom Med 2003;65:376-83 «PMID: 12764210»PubMed
Katon WJ, Simon G, Russo J ym. Quality of depression care in a population-based sample of patients with diabetes and major depression. Med Care 2004;42:1222-9 «PMID: 15550802»PubMed
Egede LE, Nietert PJ, Zheng D. Depression and all-cause and coronary heart disease mortality among adults with and without diabetes. Diabetes Care 2005;28:1339-45 «PMID: 15920049»PubMed
Peyrot M, Rubin RR. Persistence of depressive symptoms in diabetic adults. Diabetes Care 1999;22:448-52 «PMID: 10097927»PubMed
Lustman PJ, Clouse RE, Griffith LS ym. Screening for depression in diabetes using the Beck Depression Inventory. Psychosom Med 1997;59:24-31 «PMID: 9021863»PubMed
Ciechanowski PS, Katon WJ, Russo JE. Depression and diabetes: impact of depressive symptoms on adherence, function, and costs. Arch Intern Med 2000;160:3278-85 «PMID: 11088090»PubMed
Lin EH, Katon W, Von Korff M ym. Relationship of depression and diabetes self-care, medication adherence, and preventive care. Diabetes Care 2004;27:2154-60 «PMID: 15333477»PubMed
Katon WJ, Rutter C, Simon G ym. The association of comorbid depression with mortality in patients with type 2 diabetes. Diabetes Care 2005;28:2668-72 «PMID: 16249537»PubMed
Zhang X, Norris SL, Gregg EW ym. Depressive symptoms and mortality among persons with and without diabetes. Am J Epidemiol 2005;161:652-60 «PMID: 15781954»PubMed
Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psychosocial Care for People With Diabetes: A Position Statement of the American Diabetes Association. Diabetes Care 2016;39:2126-2140 «PMID: 27879358»PubMed
Salokangas RK, Stengård E, Poutanen O. DEPS – uusi väline depression seulontaan. Duodecim 1994;110:1141-8 «PMID: 7497919»PubMed
Aalto AM, Elovainio M, Kivimäki M ym. The Beck Depression Inventory and General Health Questionnaire as measures of depression in the general population: a validation study using the Composite International Diagnostic Interview as the gold standard. Psychiatry Res 2012;197:163-71 «PMID: 22365275»PubMed
Scottish Intercollegiate Guidelines Network. SIGN 116. Management of diabetes: a national clinical guideline, 2010. http://www.sign.ac.uk/pdf/sign116.pdf
Piette JD, Richardson C, Himle J ym. A randomized trial of telephonic counseling plus walking for depressed diabetes patients. Med Care 2011;49:641-8 «PMID: 21478777»PubMed
Umpierre D, Ribeiro PA, Kramer CK ym. Physical activity advice only or structured exercise training and association with HbA1c levels in type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2011;305:1790-9 «PMID: 21540423»PubMed
Atlantis E, Fahey P, Foster J. Collaborative care for comorbid depression and diabetes: a systematic review and meta-analysis. BMJ Open 2014;4:e004706 «PMID: 24727428»PubMed
Katon WJ, Lin EH, Von Korff M ym. Collaborative care for patients with depression and chronic illnesses. N Engl J Med 2010;363:2611-20 «PMID: 21190455»PubMed