Palliatiivisen potilaan raajaturvotus (lymfödeema)

Lymfaturvotuksen hoito

• Hoidon tavoitteena on haittaavien turvotuksen lievittäminen ja toimintakyvyn säilyttäminen.
• Ihon rasvaus infektioiden välttämiseksi ja kivun hoito ovat keskeistä.
• Potilasta tulee kannustaa liikkumaan voinnin sallimissa rajoissa.
• Fysioterapeuttisilla keinoilla (lymfahieronta, lymfasidokset) voidaan usein helpottaa oireita.
  • Tutkittua tietoa eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta on niukasti. Lymfahierontaa, kompressiota ja liikuntaa on tutkittu eniten «Bronwen Hewitt B, Bugden E, Levinson P. Lymphoedema management in palliative care. CancerForum 2010;34»1.
  • Manuaalista sidontaa ja kompressiovaatteita (hanska, hiha, sukka) voidaan käyttää. Sidonnan kompressiopaine sopeutetaan potilaan sietokykyyn ja palliatiivisessa vaiheessa toteutetaan usein tästä syystä kevennettynä. Potilaan raajaturvotus vaihtelee usein päivästä toiseen ja sitominen on parempi vaihtoehto niin kauan kunnes turvotus on stabiloitunut. Tämän jälkeen yksilöllisesti sovitetut sukat tai hihat tulevat kyseeseen «Towers A, Hodgson P, Shay C ym. Care of palliative patients with cancer-related lymphedema. J Lymphoedema 2010;5:72-80»2.
• Lääkehoidon, esim. diureettien, teho imunestekierron häiriöstä johtuvaan raajaturvotuksessa on vähäisempi kuin laskimoperäisessä turvotuksessa.
• Paikallisen kasvaimen tukkiessa imuteitä voidaan harkita myös palliatiivista sädehoitoa mikäli elinaikaennuste on yli 2–3 kuukautta (hidas vaste), vaikka tutkittu tieto puuttuu
• Myös interstitiellin nesteen dreneerausta subkutaanineulojen avulla on joskus käytetty muille hoidoille vastaamattoman massiivisen turvotuksen hoidossa «Towers A, Hodgson P, Shay C ym. Care of palliative patients with cancer-related lymphedema. J Lymphoedema 2010;5:72-80»2.