Koulun keinot oppimisen tueksi

Perusopetuksen tehtävästä

• Vuonna 2014 uudistetuissa opetussuunnitelman perusteissa «Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96.»1 perusopetuksen tehtäväksi on määritelty inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kartuttaminen.
  • Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.
  • Tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittäminen kasvattaa oppilaat huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden.
  • Koulun tehtävä on ohjata oppilaita näkemään asioita toisen näkökulmasta ja ymmärtämään myös toisen kokemuksia ja tunteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
• Peruskoulussa terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden tuntisisällöillä sekä ns. laaja-alaisella osaamisella on erityinen merkitys tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä.
  • Kouluissa käytetään myös monenlaisia edellä mainittuja tavoitteita edistäviä ohjelmia.
  • Tämä työryhmä suosittelee koulujen käyttävän tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä.
  • Lasten ja nuorten kehitystä tukevaa toimintaa voidaan myös tehdä monialaisessa yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön tai muiden toimijoiden kanssa, esimerkiksi nuorisotoimen tai seurakunnan kanssa.

Kolmiportainen tuki

• Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.
• 1.1.2011 on tullut voimaan perusopetuslaki, joka jakaa opiskelun tuen yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ks. kuva «Kolmiportainen tuki»1.
  • Esimerkkeinä tukimuodoista ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, koulunkäynnin ohjaajan palvelut ja erityiset apuvälineet.
  • Lisäksi kyseeseen tulee pedagogiseen oppimisympäristöön liittyvää tukea.
  • Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta.
• Kun yleinen, kaikille annettava tuki ei riitä, siirrytään tehostettuun tukeen.
  • Pedagoginen arvio, joka oppilaalle tuolloin tehdään, sisältää oppimissuunnitelman. Pedagoginen selvitys ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tehdään hallintopäätöksen jälkeen koululla, mikäli tehostettu tuki ei riitä.
  • Oppilaalle, joka tarvitsee pidempikestoista ja laajempaa tukea, annetaan tehostettua tukea tai tehdään erityisen tuen päätös, jossa määrätään oppilaan opetuksen järjestämisestä ja hänen tarvitsemistaan tukipalveluista.
  • Erityisen tuen tarve ja toteutus päivitetään kerran vuodessa tai aina tarpeen muuttuessa.
  • Kokonaisuudesta käytetään nimitystä oppimisen ja koulunkäynnin tuki «Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96.»1, «Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:34»2.
    • Oppilasta ja huoltajaa on kuultava, kun kyseessä on tehostetun ja erityisen tuen käsittely ja selvittäminen.
    • Tuen järjestäminen ei perustu vapaaehtoisuuteen eikä tarvitse oppilaan/huoltajan suostumusta.
    • Normit edellyttävät kuitenkin aina yhteistyötä ja pyrkimistä yhteisymmärrykseen «Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100642»3 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100642»1), «Hallintolaki 434/2003. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434»4 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434»2).
• Vaativaa erityistä tukea oppimisen ja koulunkäynnin tueksi tarvitsevia oppilaita opiskelee erilaisissa opetuksen järjestämispaikoissa.
  • Osa näistä oppilaista opiskelee sairaalaopetuksessa, Elmeri- eli laitoskouluissa, kunnallisissa tai yksityisissä erityiskouluissa tai oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kouluissa.
  • Osa opiskelee valtion tai yksityisten koulukotien kouluissa.
  • Vaativaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita opiskelee myös ns. yleisopetuksen kouluissa joko tavallisessa opetusryhmässä, osin integroituna erityisryhmään tai kokonaan erityisryhmissä «Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:34»2.
• Koulun keinoina käytöshäiriöillä oireilevan lapsen ja nuoren kohdalla ovat
  • neuvonta ja ohjaus
  • yhteistyö huoltajien kanssa
  • lakien mukainen rajoittamiskäytäntö sekä
  • monialainen yhteistyö oppilas-/opiskelijahuollon palvelujen kanssa.

A) Yksilökohtainen oppilashuolto

1) Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja

2) Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja

• Koulukuraattorin yksilö- ja asiakastyön muotoja ovat:
  • oppilaan tilanteen kartoitus ja tuen tarpeen arviointi (sosiaalinen selvitys)
  • ohjaus- ja tukikeskustelut oppilaan ja/tai hänen perheensä kanssa
  • osallistuminen koulunkäyntijärjestelyjen (tehostettu tai erityinen tuki) suunnitteluun ja ohjaaminen tarvittaessa muiden tukitoimien piiriin.
  • Koulukuraattori kartoittaa sosiaalisessa selvityksessään oppilaan koulunkäyntiä, opiskelua ja oppimisympäristöä, oppilaan henkilökohtaista toimintakykyä, vointia ja jaksamista, perhe- ja kotitilannetta sekä kaverisuhteita, harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa.
  • Tavoitteena on oppilaan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien riskitekijöiden sekä oppilaan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen. Kartoitus ja arviointi tehdään yhteistyössä oppilaan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa muun tukiverkoston kanssa.
  • Koulukuraattorityössä pyritään asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja.
  • Olennainen osa päivittäistä yhteistyötä ovat opettajien kanssa käydyt neuvottelut ja konsultaatiokeskustelut silloin, kun opettaja on huolestunut luokan tai oppilaiden tilanteesta. Keskusteluissa mietitään koulun sisäisiä opetusjärjestelyjä tai muita käytännön ratkaisuja opetuksen tueksi.
  • Koulukuraattorin työn painopiste on yhteisöllisessä ja ehkäisevässä oppilashuoltotyössä, esimerkiksi ryhmien muodostumisen tuki, oppitunnit eri teemoista, työskentely ryhmädynaamisten ongelmien ratkaisemiseksi, teemaryhmät, luokan työrauhaan ja ilmapiiriin liittyvät kartoitukset ja ennaltaehkäisevät ohjelmat «Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287»5 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287»4), «Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 67/2013. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130067»8 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130067»5).

3) Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa

• Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
  • Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Neuvottelusta laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Aloitteen ryhmän kokoamiseksi tekee se henkilö, jolla huoli herää.
  • Oppilaan yksilöllisen tarpeen ja suostumusten mukaan kootussa ryhmässä voi olla jäsenenä sekä koulun omia eri alan asiantuntijoita että myös koulun ulkopuolisia henkilöitä ja asiantuntijoita «Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287»5 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287»4).

B) Yhteisöllinen, koulukohtainen oppilashuolto