Varhaiskasvatuksen käytännöt lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa

• Lapsen tunne- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät lapsen kasvaessa, ja niitä voidaan tukea osana varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmä on keskeinen toimintaympäristö, jossa voidaan harjoittaa taitoja, joiden avulla lapsi oppii käyttäytymään itselleen ja ympäristölleen suotuisalla tavalla «Ahonen L. Varhaiskasvattajan toiminta päiväkodin haastavissa kasvatustilanteissa. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press, 2015»1, «Aro T, Laakso ML (toim.). Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: Niilo Mäki -instituutti, 2011»2.
• Taitojen vasta kehittyessä jokaisella lapsella on joskus ongelmia, mutta ikätasosta poikkeavaa käyttäytymistä voi esiintyä monien kehityksellisten ongelmien yhteydessä. Käytöspulmien tai -ongelmien taustalla on erilaisia syitä, ja riippumatta ongelmien etiologiasta ja diagnoosista käyttäytymiseen liittyviä taitoja voidaan harjoitella «Aro T, Laakso ML (toim.). Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: Niilo Mäki -instituutti, 2011»2, «Sajaniemi N, Mäkelä J. Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa: Uusitalo-Malmivaara L (toim.). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2015»3.
• Varhaiskasvatuksessa tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan kaikkien lasten kanssa, mutta lapsi, jolla on käytöspulmia, tarvitsee lisäksi yksilöllistä tukea taitojen kehittymiseen ja oppimiseen «Björkqvist K, Österman K, Kaukiainen A. Social intelligence – empathy = aggression? Aggress Viol Behav 2000;5:191-200»4, «Repo L, Repo J. Integrating bullying prevention in early childhood education pedagogy. Kirjassa: Saracho O (toim.) Contemporary Perspectives in Early Childhood Education. Information Age Publishing 20»5, «Pihlaja P. "Behave yourself!" Examining meanings assigned to children with socio-emotional difficulties. Disabil Soc 2008;23:5-15»6.
• Varhaiskasvatuksessa on keskeistä turvata jokaiselle lapselle turvallinen kasvuympäristö, jossa lapsi saa kokea onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016) «Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Opetushallitus 2016. Tampere: Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy. Saatavilla osoitteessa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/12663»7.
• Varhaiskasvatuslain (36/1973) «Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Saatavilla osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036»8 mukaan lapsella on oikeus tarkoituksenmukaiseen kehityksen ja oppimisen tukeen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) tuen tarpeen ilmettyä.
• Tuki tulee järjestää monialaisessa yhteistyössä, ja tuen tarve kirjataan lapselle laadittavaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Suunnitelmaan tulee kirjata pedagogiset ja rakenteelliset ratkaisut, tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut sekä tuen seuranta ja arviointi «Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Opetushallitus 2016. Tampere: Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy. Saatavilla osoitteessa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/12663»7, «Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Saatavilla osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036»8.

1. Pedagogiset tukitoimet

• Pedagogisia järjestelyjä ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultoiva tai jaksottainen tuki, lapsikohtainen ohjaaminen, tulkitsemis- ja avustamispalvelut, erityisten apuvälineiden sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö.
• Lapselle annettavaan tukeen voi myös kuulua viittomien ja kuvien käyttö tai muu kielen ja kommunikoinnin tukeminen.
• Käyttäytymisen pulmina näyttäytyvään tuen tarpeeseen vastataan usein pedagogisin tukitoimin. Keskeistä ovat opettajien ja varhaiskasvatushenkilöstön pedagogiset taidot. Pedagogiset tukitoimet rakennetaan siten, että lapselle syntyy todellisia mahdollisuuksia oppia itsesäätelytaitoja sekä sellaisia tapoja toimia, jotka ovat sosiaalisesti hyväksyttäviä.
• Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan käytettävissä on oltava lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Varhaiskasvatuksen erityisopettajaa voidaan konsultoida antamaan pedagogisia ohjeita sellaisen ryhmän aikuisille, jossa on lapsi(a), jo(i)lla on erityisiä käyttäytymisen haasteita.
• Tutkimuksen ja kirjallisuuden mukaan «Pihlaja P. "Behave yourself!" Examining meanings assigned to children with socio-emotional difficulties. Disabil Soc 2008;23:5-15»6, «Gustavsson L. Växa – inte lyda. Stockholm: Norstedts, 2010»9, «Wolfgang CH, Wolfgang ME. School for young children. Developmentally appropriate practices. 2. painos. Needham, US: A Viacom Company, 1999»10, «Harris JR. Socialization, personality development, and the child's environments: comment on Vandell (2000). Dev Psychol 2000;36:711-23 »11, «Siegel DJ, Bryson TP. No-drama discipline. The whole-brain way to calm the chaos and nurture your child developing mind. New York: Bantam Books, 2014»12, «Siegel D. The Developing Mind. 2. painos. New York: The Guildford Press, 2012»13, «Repo L. Bullying and its prevention in early childhood education. Helsinki: University of Helsinki 2015. Department of Teacher Education, Doctoral dissertation, nro 367»14 tällaisia pedagogisia keinoja ohjata lasta ovat esimerkiksi:
  • vahvuusperustainen pedagogiikka, jolloin lapsi saa runsaasti palautetta onnistumisistaan
  • tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisen ohjelmat
  • sanallinen ohjaaminen, esimerkiksi kuvailemalla, millainen käyttäytyminen on toisista loukkaavaa
  • uhkaavan, vihaisen ja toruvan palautteen antamisesta luopuminen
  • lapsen reaktiivisen käyttäytymisen ennakointi, esimerkiksi sopimalla lapsen kanssa miten toimitaan, kun lapsi tunnistaa itse menettävänsä malttinsa
  • varmistetaan, ettei lapsi koe tai kokee mahdollisimman vähän torjuntaa muilta lapsilta
  • lasta tavalla tai toisella uhkaavien tilanteiden vähentäminen
  • liian vaikeiden sosiaalisten tilanteiden välttäminen
  • aikuisen leikin ohjaus ja mukana leikkiminen
  • erilaiset apuvälineet (liikkumista rajoittavat vain tarkoin harkituissa tilanteissa)
  • lämmin vuorovaikutusilmapiiri ja systemaattinen ryhmän toimintakulttuurin rakentaminen.

2. Rakenteelliset tukitoimet

• Rakenteellisista tukitoimista päättävät kunnat ja palveluntuottajat itsenäisesti lain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden puitteissa.
• Yleisiä rakenteellisia tukitoimia ovat:
  • ryhmäkoon pienentäminen
  • henkilöstömitoitus henkilöstön koulutus.
• Henkilökohtaisia avustajia myönnetään käytännössä vain kehitysvammaisille tai vakavasti autistisille lapsille «Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Opetushallitus 2016. Tampere: Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy. Saatavilla osoitteessa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/12663»7.

3. Muita hyvinvointia tukevia tukitoimia

• Hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultaatio.
• Kunnissa ja palveluntuottajilla on hyvä olla kuvattuna toimintamalli, mikäli varhaiskasvatuksessa herää huoli siitä, että annettavat tukitoimet eivät ole riittäviä, ja tueksi tarvitaan terveydenhuollon palveluita tai tutkimuksia. Käyttäytymiseen liittyvissä ongelmissa ensisijaisia yhteistyötahoja ovat neuvolat, perheneuvolat ja lastensuojelu.