Paniikkikohtaus päivystyksessä

Paniikkikohtaus

• Paniikkikohtaus ei ole mielenterveyden häiriö vaan oire.
• Jopa kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana paniikkikohtauksen.
• Kohtauksia esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä, ja ensimmäinen kohtaus ilmaantuu useimmiten nuorella aikuisiällä.
• Toistuvat paniikkikohtaukset liittyvät usein ahdistuneisuushäiriöihin kuten paniikkihäiriöön ja muihin psykiatrisiin sairauksiin sekä päihteiden väärinkäyttöön ja joihinkin somaattisiin sairauksiin.
  • Kohtaukset johtavat usein päivystyskäynteihin.
  • Paniikkikohtausten asianmukainen hoito voi rajoittaa paniikkihäiriön kehittymistä.

DSM-5:n kriteerit paniikkikohtaukselle

• Äkillinen voimakas pelko ja epämukavuus, joka saavuttaa huippunsa minuuteissa ja jonka aikana esiintyy vähintään 4 seuraavista 13 oireesta:
  • sydämentykytys
  • hikoilu
  • vapina
  • hengenahdistus
  • tukehtumisen tunne
  • rintakipu tai epämukavuuden tunne rinnassa
  • pahoinvointi tai vatsavaivat
  • huimaus tai pyörtymisen tunne
  • puutuminen tai kihelmöinti
  • vilunväreet tai kuumat aallot
  • kuoleman pelko
  • kontrollin menettämisen tai sekoamisen pelko
  • epätodellisuuden tunne tai depersonalisaatio.
• Paniikkikohtaus menee useimmiten puolessa tunnissa itsestään ohi, mutta voi joskus kestää tunteja.
• Paniikkikohtauksissa useimmiten somaattiset oireet, etenkin kardiorespiratoriset, gastrointestinaaliset ja otoneurologiset oireet, dominoivat ja johtavat päivystyskäynteihin.
• Joskus pelko-oireet voivat puuttua.
• Toistuvat kohtaukset voivat johtaa palveluiden suurkäyttöön, turhiin tutkimuksiin ja lääkityksiin.
  • Paniikkikohtaus on tärkeä tunnistaa ja selvittää, onko kyse yksittäisestä vai toistuvista kohtauksista.
• Päihteiden käyttö, erityisesti stimulanttien, kuten amfetamiinin ja kokaiinin käyttö, altistaa paniikkikohtauksille. Niitä voi esiintyä myös alkoholin, opiaattien ja sedatiivisten lääkkeiden vieroitusoireina.
• Paniikkikohtaus diagnoosin voi tehdä vasta huolellisen somaattisen tutkimisen jälkeen. Riippuen kohtauksen oirekuvasta erotusdiagnostiikassa tulee huomioida iskeeminen sydänsairaus, sydämen rytmihäiriöt, obstruktiivinen keuhkosairaus, astma, keuhkoembolia, temporaaliepilepsia, hypertyreoosi ja harvinaisena feokromosytooma.
• Monien somaattisiin sairauksien, kuten migreenin, astman, sepelvaltimotaudin, mahahaavan ja intestiellin kystiitin yhteydessä voi esiintyä enemmän paniikkikohtauksia.
• Kun potilaan oireet sopivat paniikkikohtaukseen:
  1. Jos kohtaus on vielä meneillään ja somaattinen hätätilanne on suljettu pois, rauhoittele potilasta ja hoida tarvittaessa oireita, esim. takykardiaan propranololi 20–40 mg/vrk, hyperventilaatioon paperipussihengitys, poikkeuksellisen voimakkaaseen pelkotilaan voidaan harkita lyhytvaikutteista bentsodiatsepiinia.
  2. Kysy onko samankaltaisia kohtauksia ollut aiemminkin: "Onko sinulla 4 viime viikon aikana ollut ahdistuskohtausta, jolloin olisit yhtäkkiä tuntenut pelkoa tai paniikkia?"
  3. Selvitä potilaan perussairaudet, lääkitykset, kofeiinin ja päihteiden käyttö.
  4. Jos potilasta ei ole aiemmin tutkittu, sulje pois taustalla mahdollisesti olevat somaattiset sairaudet.
  5. Jos potilaalla on diagnosoitu paniikkihäiriö tai muu psykiatrinen häiriö, johon nykyinen kohtaus liittyy, selvitä, onko potilaalla adekvaatti hoito käynnissä. Ohjaa tarvittaessa hoitoon.
  6. Kun somaattiset sairaudet on suljettu pois, anna potilaalla tietoa kohtauksesta (ja tulosta Terveysportista potilasohje), ohjaa hyödyntämään sähköisiä palveluja (Mielenterveystalo «https://www.mielenterveystalo.fi/»1) ja neuvo, miten menetellä, jos kohtaus uusii.
  7. Jos herää epäily hoitamattomasta paniikkihäiriöstä, tee diagnoosi ja hoida tai ohjaa potilas jatkotutkimuksiin tai hoitoon.

Viitteet «Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of panic attacks, panic disorder, and agoraphobia in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2006;63:415-24 »1, «Kessler RC, McGonagle KA, Zhao S ym. Lifetime and 12-month prevalence of DSM-III-R psychiatric disorders in the United States. Results from the National Comorbidity Survey. Arch Gen Psychiatry 1994;51»2, «American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 5. painos. (DSM-5), American Psychiatric Association, Arlington, VA 2013»3, «Katerndahl DA, Realini JP. Where do panic attack sufferers seek care? J Fam Pract 1995;40:237-43 »4, «Klerman GL, Weissman MM, Ouellette R ym. Panic attacks in the community. Social morbidity and health care utilization. JAMA 1991;265:742-6 »5, «Roy-Byrne PR. Panic attack. UpToDate database 2018»6, «NICE. Generalized anxiety disorder and panic disorder in adults: management. Clinical guideline 113. https://www.nice.org.uk/guidance/cg113»7 (Internet «https://www.nice.org.uk/guidance/cg113»2).