Presenteismi työssä
Lisätietoa aiheesta
19.8.2019
- Presenteismillä tarkoitetaan sairaana työskentelemistä «Johns G. Attendance dynamics at work: the antecedents and correlates of presenteeism, absenteeism, and productivity loss. J Occup Health Psychol 2011;16:483-500 »1, joka vähentää työn tuottavuutta. Sitä kautta se aiheuttaa merkittäviä kustannuksia «Rissanen M, Kaseva E. Menetetyn työpanoksen kustannus 2014. https://stm.fi/documents/1271139/1332445/Menetetyn+työpanoksen+kustannus+2+%282%29+%282%29.pdf/63af9909-0232-474d-bf2e-aa4c50936c33/Menetety»2 (Internet «https://stm.fi/documents/1271139/1332445/Menetetyn+työpanoksen+kustannus+2+%282%29+%282%29.pdf/63af9909-0232-474d-bf2e-aa4c50936c33/Menetetyn+työpanoksen+kustannus+2+%282%29+%282%29.pdf.pdf»1) ja voi myös vaarantaa toipumista ja tulevaa terveyttä «Skagen K, Collins AM. The consequences of sickness presenteeism on health and wellbeing over time: A systematic review. Soc Sci Med 2016;161:169-77 »5.
- Espanjalaiseen vuonna 2016 tehtyyn poikkileikkauskyselytutkimukseen «Navarro A, Salas-Nicás S, Moncada S ym. Prevalence, associated factors and reasons for sickness presenteeism: a cross-sectional nationally representative study of salaried workers in Spain, 2016. BMJ »3 vastasi 1 615 työntekijää, vastausprosentti oli 70,1. Kysely koski presenteismin lisäksi psykososiaalisia kuormitustekijöitä (Spanish Psychosocial Risks Survey). Vastaukset analysoitiin anonyymisti. Kaikista vastanneista työntekijöistä 23,0 % (95 % luottamusväli 19,2–26,8) raportoi olleensa sairaana töissä 2 kertaa tai useammin viimeisen 12 kuukauden aikana. Mikäli edellisen 12 kuukauden aikana oli ollut terveysongelmia, 53,0 % (95 % luottamusväli 46,9–59,1) työntekijöistä raportoi olleensa sairaana töissä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tarjotuista vastausvaihtoehdoista, jotka eivät olleet toisiaan poissulkevia, yleisin valittu syy tähän oli "en halunnut kuormittaa työtovereita" (46 %:lla vastanneista työntekijöistä). Toiseksi yleisin syy oli "työ olisi kertynyt" (39 %:lla), ja kolmantena olivat taloudelliset syyt (36 %:lla vastaajista).
- Belgialaiseen tutkimukseen «Janssens H, Clays E, De Clercq B ym. The relation between presenteeism and different types of future sickness absence. J Occup Health 2013;55:132-41 »4 osallistui 2 983 keski-ikäistä työntekijää, joista 1 372 oli miehiä. Heiltä kysyttiin edeltävän vuoden sairaana työskentelyn frekvenssiä 1 kysymyksellä. Yli 5 kerran presenteismi liittyi vähintään 15 päivän yhtäjaksoisiin sairauspoissaoloihin miehillä OR = 2,73 (95 % luottamusväli 1,24−6,03) ja naisilla OR = 2,40 (95 % luottamusväli 1,31−4,40) sekä 1–3 päivän sairauspoissaoloihin miehillä OR = 2,38 (95 % luottamusväli 1,25−4,51) ja naisilla OR = 1,90 (95 % luottamusväli 1,17−3,11) 1 vuoden seurannassa.
- Systemaattisen katsauksen «Skagen K, Collins AM. The consequences of sickness presenteeism on health and wellbeing over time: A systematic review. Soc Sci Med 2016;161:169-77 »5 tarkoitus oli selvittää työntekijöiden sairaana työssäolon merkitystä myöhemmälle terveydelle ja hyvinvoinnille. Katsaukseen haettiin tietokannoista PubMed Medline, Web of Science, EconLit, Academic Search Complete, EMBASE, CINAHL, PsychINFO ja Directory of Open Access Journals 28.01.2015 mennessä julkaistut tutkimukset, joissa selvitettiin työssä sairaana olon seuraamuksia ainakin yhdellä seurantakerralla lähtötilanteen jälkeen jollain tavoin mitattuna. 453 haetusta artikkelista 12 Ruotsista, Tanskasta, Hollannista, Belgiasta ja Taiwanilta peräisin olevaa täytti sisäänottokriteerit. Seuranta-ajankohdan N tutkimuksissa vaihteli välillä 245–11 838. Tuloksina tarkasteltiin terveyttä itsearvioituna, fyysistä ja psyykkistä terveyttä, työkykyä ja sairauspoissaoloja. Tutkimusten seuranta-ajat ja mittarit vaihtelivat. Tutkijoiden mukaan sairaana työssäolo lähtötilanteessa liittyi valtaosassa tutkimuksia myöhempään sairauspoissaoloon sekä huonompaan itsearvioituun terveydentilaan seurannassa (mukaan otettujen tutkimusten seuranta-ajat vaihtelivat 2 kuukauden ja 3 vuoden välillä). Fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä työkyvyn osalta tulokset vaihtelivat tai tietoa presenteismin merkityksestä oli riittämättömästi.
- ICF-viitekehyksen mukaisesti työhön paluuseen liittyviä tekijöitä jäsenneltäessä «de Vries H, Fishta A, Weikert B ym. Determinants of Sickness Absence and Return to Work Among Employees with Common Mental Disorders: A Scoping Review. J Occup Rehabil 2018;28:393-417 »6 mielenterveyden häiriöiden yhteydessä lievemmät oireet, aiempia poissaoloja puuttuminen, nuorempi ikä ja positiiviset odotukset sairauspoissaoloon ja työhön paluuseen liittyen ennustavat nopeampaa työhön paluuta.
Kirjallisuutta
- Johns G. Attendance dynamics at work: the antecedents and correlates of presenteeism, absenteeism, and productivity loss. J Occup Health Psychol 2011;16:483-500 «PMID: 21875212»PubMed
- Rissanen M, Kaseva E. Menetetyn työpanoksen kustannus 2014. https://stm.fi/documents/1271139/1332445/Menetetyn+työpanoksen+kustannus+2+%282%29+%282%29.pdf/63af9909-0232-474d-bf2e-aa4c50936c33/Menetetyn+työpanoksen+kustannus+2+%282%29+%282%29.pdf.pdf
- Navarro A, Salas-Nicás S, Moncada S ym. Prevalence, associated factors and reasons for sickness presenteeism: a cross-sectional nationally representative study of salaried workers in Spain, 2016. BMJ Open 2018;8:e021212 «PMID: 30056382»PubMed
- Janssens H, Clays E, De Clercq B ym. The relation between presenteeism and different types of future sickness absence. J Occup Health 2013;55:132-41 «PMID: 23485571»PubMed
- Skagen K, Collins AM. The consequences of sickness presenteeism on health and wellbeing over time: A systematic review. Soc Sci Med 2016;161:169-77 «PMID: 27310723»PubMed
- de Vries H, Fishta A, Weikert B ym. Determinants of Sickness Absence and Return to Work Among Employees with Common Mental Disorders: A Scoping Review. J Occup Rehabil 2018;28:393-417 «PMID: 28980107»PubMed