Ydinkysymys 1: Mitkä ovat sairauspoissaolon tavoitteet?

Tässä suosituksessa sairauspoissaoloja käsitellään Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmän kontekstissa, jolloin sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioidaan lääketieteellisin perustein. Suosituksessa keskitytään lääketieteellisen arvioinnin kysymyksiin tutkimusnäytön ja hyvien hoitokäytäntöjen pohjalta. Lainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja työelämän käytäntöjä kuvataan vain siinä määrin, kun sairauspoissaolotodistusten laatimiseksi on olennaista.

• Sairauspoissaolon kirjoittaminen perustuu sairauden ja siitä johtuvan työkyvyttömyyden toteamiseen. Sairauspoissaolo on osa sairauden hoitoa, ja sen tavoitteina pidetään yhtä tai useampia seuraavista:
  • sairauspoissaolo edistää sairaudesta tai vammasta toipumista tai estää sairauden tai vamman vaikeutumista
  • sairauspoissaolo edistää sairaudesta tai vammasta aiheutuneen toimintakyvyn alenemisen palautumista tai estää toimintakyvyn edelleen alenemisen
  • sairauspoissaolo turvaa toimeentulon, kun sairaus estää työn tekemisen.
• Sairauspoissaolotodistusten perusteella työpaikkojen ja sosiaalivakuutusjärjestelmän toimijat arvioivat:
  • oikeutta olla pois työstä lääkärin suosituksen perusteella.
  • oikeutta sairausajan palkkaan
  • oikeutta sosiaalivakuutuksen etuuksiin.
• Kaikki Suomessa asuvat on vakuutettu tilapäisen työkyvyttömyyden varalta «Sairausvakuutuslaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224»1 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224»1).
• Oikeutta työstä poissaoloon sairauden tai vamman vuoksi, samoin kuin poissaolon aikaista kompensaatiota säädellään lainsäädännön «Sairausvakuutuslaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224»1 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224»1), «Työsopimuslaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055»2 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055»2), «Työtapaturma- ja ammattitautilaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459»3 (Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459»3) ja työehtosopimuksien keinoilla. Nämä asettavat reunaehdot sille, milloin poissaolo on mahdollinen, ja mitä ja kuka siitä maksaa. Ne eivät kerro sairauspoissaolosta osana hoitoa, jonka arviointi on lääkärin tehtävä.
• Sairauspoissaolon edellytys siis on, että henkilöllä on työkykyyn olennaisesti vaikuttava sairaus tai vamma. Työkyvyttömyyden määritelmät vaihtelevat sen mukaan, minkä etuuslain pohjalta korvausta maksetaan, eli millaisiin työn vaatimuksiin sairauden heikentämää toimintakykyä verrataan. Sairauden vaikutus työkykyyn riippuu myös työpaikan mahdollisuuksista muokata työtä toimintakyvyn rajoitteiden mukaisesti, joko tilapäisesti tai pitempiaikaisin järjestelyin.
• Mikäli työ- ja toimintakyvyn rajoitteet johtuvat muusta syystä kuin sairaudesta tai vammasta, ei synny oikeutta sairausajan palkkaan tai sairauspäivärahaan, vaikka lääkäri arvioisi poissaolon tarpeelliseksi ja laatisi sairauspoissaolotodistuksen asiasta viestimiseksi, muita kuin sairausdiagnooseja käyttäen. Esimerkiksi tarttuvan taudin kantajuuteen (ilman sairautta) liittyvien poissaolojen ansionmenetykset turvataan tartuntatautipäivärahalla. Elämäntilanteeseen liittyvät työnteon esteet tulisi ratkaista muilla järjestelyillä, kuten työsopimuslakiin perustuvalla oikeudella palkattomaan poissaoloon perhettä kohdanneen yllättävän sairauden tai onnettomuuden tilanteissa, jolloin ei tarvita lääkärintodistusta.
• Tutkimusnäyttöä sairauspoissaolon vaikuttavuudesta sairauksien hoidossa on vähän «Martimo KP, Liira J. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Suom Lääkäril 2016;71:1513-8»4, ja sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona riittämättömästi «Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on riittämättömästi.»C.