Lisätietoa aiheesta

Ydinkysymys 4: Millä muilla keinoilla kuin säädöksillä ja sopimuksilla sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointia on pyritty ohjaamaan Suomessa ja muissa maissa?

Lisätietoa aiheesta

19.8.2019

Jorma Komulainen

Kansainvälisiä kokemuksia
Ehdotettuja keinoja Suomessa
Käytettyjä keinoja Suomessa
Kirjallisuutta

Kansainvälisiä kokemuksia

Eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia suosituksia työkyvyttömyyden kestosta verrattiin tutkimuksessa «de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation of sickness absence duration: a review on statements and methods used in guidelines in Europe and North America. Eur J Public Health 2016;26:306-11 »11, jossa pyrittiin selvittämään, perustuvatko kestoon liittyvät suositukset tieteelliseen näyttöön. Artikkelin kirjoittajat toteavat, että vaikka suosituksia on annettu, niitä on hankala verrata keskenään, ne eroavat toisistaan ja niiden perustuminen tieteelliseen näyttöön on epäselvää.
Ruotsissa sosiaalihallitus on laatinut yhteistyössä erikoislääkäriyhdistysten kanssa vuonna 2007 käyttöön otetun diagnoosipohjaisen ohjeistuksen sairauspoissaolojen arviointiin «Socialstyrelsen. Försäkrinsmedicinskt beslutstöd. https://roi.socialstyrelsen.se/fmb (siteerattu 2.10.2018)»2 (Internet «https://roi.socialstyrelsen.se/fmb»1). Ohjeistuksen tavoitteena on prosessin laadunvarmistus, yhtenäisyys ja oikeusturva sekä alueellisen vaihtelun vähentäminen. Se sisältää suosituksia sairauspoissaolojen pituudesta normaalitapauksessa yli 100 diagnoosiin liittyen. Sairauspoissaolon suosituspituuden ylittäminen vaatii selvityksen Försäkrings-kassalle.
- Myös muita kansainvälisiä sairaus- ja vammakohtaisia ohjeistuksia on julkaistu «Saskatchewan Workers’ Compensation Board. Disability Duration Guidelines. Updated 11/2015. https://www.wcbsask.com/wp-content/uploads/2013/09/11.17.2015.-Disability-Duration-Guidelines.pdf (siteerattu»9 (Internet «https://www.wcbsask.com/wp-content/uploads/2013/09/11.17.2015.-Disability-Duration-Guidelines.pdf»2), «MDGuidelines. https://www.mdguidelines.com/ (siteerattu 2.10.2018)»10 (Internet «https://www.mdguidelines.com/»3).
Iso-Britanniassa viranomaisten pyynnöstä vuonna 2008 julkaistussa katsauksessa «Dame Carol Black's Review of the health of Britain's working age population. Workin for a healthier tomorrow. Crown Copyright 2008 https://www.rnib.org.uk/sites/default/files/Working_for_a_healthier_t»3 (Internet «https://www.rnib.org.uk/sites/default/files/Working_for_a_healthier_tomorrow.pdf»4) ehdotettiin sähköistä lomaketta, jolla olisi mahdollista arvioida jäljellä olevaa työkykyä ja parantaa työnantajien, työntekijöiden ja yleislääkäreiden välistä vuorovaikutusta. Tämä Fit note on ollut käytössä vuodesta 2010 alkaen, sittemmin myös sähköisesti. Lomake, arvioidessaan jäljellä olevaa työkykyä, tukee työssä jatkamista sairaudesta huolimatta. Tutkimustieto lomakkeen käytön vaikuttavuudesta on vähäistä, eikä luotettavaa näyttöä sen mahdollisesta vaikutuksesta työhön paluuseen tai sairauspoissaolojen pituuteen ole «Dorrington S, Roberts E, Mykletun A ym. Systematic review of fit note use for workers in the UK. Occup Environ Med 2018;75:530-539 »4.
Job Accommodation Network «Job Accommodation Network. https://askjan.org/ (siteerattu 2.10.2018)»8 (Internet «https://askjan.org/»5) liittyy Yhdysvaltojen "Americans with Disabilities"-lainsäädäntöön, jonka mukaan työnantajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta kukaan ei työelämässä tulisi syrjityksi sairauden tai vamman vuoksi. Sivusto antaa diagnooseittain yksityiskohtaisia neuvoja työssä tarvittavista muutoksista perustuen sairauden alentaman toimintakyvyn tunnistamiseen.

Ehdotettuja keinoja Suomessa

Kelan tutkimusosasto ja Suomen Lääkäriliitto toteuttivat vuonna 2014 lääkäreille kohdistetun kyselyn «Hinkka K, Niemelä M, Autti-Rämö I, Palomäki H, Pärnänen H, Vänskä J. Sairauspoissaolotarpeen määrittäminen. Kyselytutkimus lääkäreille. Helsinki: Kela, Työpapereita 96, 2016»5, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lääkäreiden näkemyksiä ja kokemuksia sairauspoissaoloihin liittyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Kyselylomake lähetettiin 8 867 lääkärille, joista 34,8 % vastasi kyselyyn.
- Lääkärit pitivät julkisen sektorin palvelujen saatavuutta keskeisenä syynä sairauspoissaolojen pitkittymiseen. Myös vajaakuntoisten työntekijöiden työssä jaksamista tukevien toimenpiteiden saatavuus vaikutti sairauspoissaolojen kirjoittamiseen. Kelalta toivottiin enemmän palautetta lääkärien omasta toiminnasta. Lääkärien osaamisen kehittämistarpeet korostuivat erityisesti terveyskeskuksissa, mutta koulutusta tarvitsevien osuus on varsin suuri muillakin toimintasektoreilla. Lääkärit toivoivat laajasti, erikoistumisalasta tai toimipaikasta riippumatta, vähintäänkin joitakin sairauksia koskevia kansallisia suosituksia sairauspoissaolojen kestosta. Nykyisiä käytettävissä olevia ohjeita ja suosituksia monet lääkärit pitivät tärkeinä. Työterveyslääkärit näyttivät hallitsevan työkyvyn ja sairauspoissaolon tarpeen arviointiin liittyvät tehtävät parhaiten.
- Tutkimuksen perusteella annetuissa suosituksissa esitetään puuttumista jatkohoidon ja kuntoutukseen pääsyn viiveisiin, työkyvyn arviointiin liittyvän koulutuksen lisäämistä, sairauspoissaolon tarpeen arvioinnin siirtämistä enemmän työterveyshuollon vastuulle sekä sairauspoissaolojen kestoa koskevien suositusten laatimista ainakin joistakin sairauksista.
Työterveyslaitoksen asettama työryhmä laati sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväksi annosta vuonna 2016 julkaistun raportin "Ohjeistus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin lääkäreille. Ohjeistuksen laadinnan mahdollisuutta arvioivan työryhmän loppuraportti". Työryhmä katsoi, että on mahdollista laatia lääkäreille ohjeistus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arvioimiseksi keskeiseen osaan sairauksista ja tapaturmista. Ohjeistus olisi nykyisen lainsäädännön puitteissa annettu suositus lääkäreille hyvästä toimintatavasta. Työryhmä esitti, että suosituksista tehtäisiin geneerinen malli, joka kiinnittää huomiota sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin liittyviin tekijöihin «Oksanen T, työryhmä. Ohjeistus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin lääkäreille. Ohjeistuksen laadinnan mahdollisuutta arvioivan työryhmän loppuraportti. Työterveyslaitos. 2016»1.
Suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa «Kankaanpää A. Sick leave prescribing practices in Finland. University of Turku. 2014»6 todettiin kuvitteellisiin potilastapauksiin perustuvassa analyysissa yleislääkäreiden, kirurgien ja hammaslääkäreiden kohdalla suurta vaihtelua kirjoitettujen sairauspoissaolojen pituudessa. Työterveyslääkärit kirjoittivat yleislääkäreitä vähemmän sairauspoissaoloa samoille potilastapauksille. Väitöskirjatutkija esitti, että käytäntöjen yhtenäistäminen saattaisi pienentää huomattavasti yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Mahdollisiksi keinoiksi hän esitti suosituksia sairauspoissaolotodistusten kirjoittamiseksi ja lääkäreiden terveystalouden osaamisen lisäämistä potilastapauksiin perustuvilla koulutuksilla.

Käytettyjä keinoja Suomessa

Vaikka Suomessa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa laatimissa Käypä hoito -suosituksissa ei systemaattisesti käsitellä sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointia ja niihin vaikuttavia toimia, muutamiin Käypä hoito -suosituksiin sisältyy myös sairauspoissaoloon liittyviä suosituksia. Tällaisia Käypä hoito -suosituksia ovat:
Työterveys Helsinki on vuodesta 2016 alkaen ottanut käyttöön muutamiin sairausryhmiin liittyviä ohjeita sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnin ja niihin vaikuttavien toimien kohdalla.
Suomen Lääkäriliitto on julkaissut "Sairauspoissaolotarpeen arviointi – miten kirjoitan sairauslomia oikein?" -verkkokoulutuksen. Koulutus on ilmainen Lääkäriliiton jäsenille. «Martimo K. Sairauspoissaolotarpeen arviointi – miten kirjoitan sairauslomia oikein? Verkkokoulutus. https://www.laakariliitto.fi/koulutus/verkkokoulutus/sairauspoissaolotarpeen-arviointi/ (siteerattu »7 (Internet «https://www.laakariliitto.fi/koulutus/verkkokoulutus/sairauspoissaolotarpeen-arviointi/»13).

Kirjallisuutta

Oksanen T, työryhmä. Ohjeistus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin lääkäreille. Ohjeistuksen laadinnan mahdollisuutta arvioivan työryhmän loppuraportti. Työterveyslaitos. 2016
Socialstyrelsen. Försäkrinsmedicinskt beslutstöd. https://roi.socialstyrelsen.se/fmb (siteerattu 2.10.2018)
Dame Carol Black's Review of the health of Britain's working age population. Workin for a healthier tomorrow. Crown Copyright 2008 https://www.rnib.org.uk/sites/default/files/Working_for_a_healthier_tomorrow.pdf
Dorrington S, Roberts E, Mykletun A ym. Systematic review of fit note use for workers in the UK. Occup Environ Med 2018;75:530-539 «PMID: 29735750»PubMed
Hinkka K, Niemelä M, Autti-Rämö I, Palomäki H, Pärnänen H, Vänskä J. Sairauspoissaolotarpeen määrittäminen. Kyselytutkimus lääkäreille. Helsinki: Kela, Työpapereita 96, 2016
Kankaanpää A. Sick leave prescribing practices in Finland. University of Turku. 2014
Martimo K. Sairauspoissaolotarpeen arviointi – miten kirjoitan sairauslomia oikein? Verkkokoulutus. https://www.laakariliitto.fi/koulutus/verkkokoulutus/sairauspoissaolotarpeen-arviointi/ (siteerattu 2.10.2018)
Job Accommodation Network. https://askjan.org/ (siteerattu 2.10.2018)
Saskatchewan Workers’ Compensation Board. Disability Duration Guidelines. Updated 11/2015. https://www.wcbsask.com/wp-content/uploads/2013/09/11.17.2015.-Disability-Duration-Guidelines.pdf (siteerattu 2.10.2018)
MDGuidelines. https://www.mdguidelines.com/ (siteerattu 2.10.2018)
de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation of sickness absence duration: a review on statements and methods used in guidelines in Europe and North America. Eur J Public Health 2016;26:306-11 «PMID: 26705569»PubMed
Alaraajojen laskimovajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 15.11.2016). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 05.05.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 21.08.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 06.07.2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Niskakipu (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 16.01.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Olkapään jännevaivat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 23.11.2014). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen Ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 24.05.2016). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi