Ydinkysymys 11: Miten potilaan psykososiaalisen tilanteen vaikutus sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen arvioidaan?

Työryhmä suosittelee, että psykososiaaliset tekijät arvioidaan yksilöllisen tarpeen mukaan ICF-viitekehyksen mukaisesti (ks. «Ydinkysymys 6: Kuinka muiden kuin kyseiseen sairauteen liittyvien toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden rooli tulee ottaa huomioon sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioitaessa?»1 ja ICF-kuva «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/tti00037»1; ICF-kuva löytyy Terveysportin tietokannasta Työterveys ja kuntoutus, ja vaatii käyttöoikeuden kyseiseen tietokantaan).

• Sairausvakuutuksen päivärahakorvaukseen oikeuttaa kuitenkin diagnosoitu sairaus (Sairausvakuutuslaki, Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset: «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224#L7»2). Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi.
  • Tämän vuoksi psykososiaalinen tilanne ilman diagnosoitua mielenterveys- tai päihdehäiriötä ei lähtökohtaisesti voi vaikuttaa tarvittavan sairauspoissaolon keston arviointiin.
  • Omavastuukausi on yleensä sairastumispäivä + 9 arkipäivää «https://www.kela.fi/sairauspaivaraha»3.
• Käytännössä yksilöllisillä psykososiaalisilla kuormitustekijöillä ja vahvuuksilla, kokonaiselämäntilanteella, työhön paluun pystyvyydentunteella ja motivaatiolla on merkitystä työhön paluun onnistumisessa sairauspoissaolon pitkittyessä.
  • Huolellinen anamneesi auttaa psykososiaalisten ongelmien ja komorbiditeettiongelmien tunnistamisessa:
    • esim. työttömyys, akuutit kuormitustekijät, monisairaan potilaan kokonaistilanne.
  • Näiden eri tekijöiden arvioinnissa voidaan tarvita moniammatillista osaamista. Lisäksi voidaan käyttää oirekartoitusmittareiden lisäksi strukturoituja toimintakykymittareita, esim. Sheehanin toimintakykymittari, sisältäen työ-, koti- ja sosiaalisen elämän osiot, SDS «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00175»4, ja elämänlaatumittareita, kuten esimerkiksi WHOQOL-BREF.
• Työhön paluun pystyvyyden tunnetta, työhön paluun valmiuksia, työstressiä ja yleisesti koettua psyykkistä kuormitusta voidaan kartoittaa sekä kysellen että oirekartoitusmittareilla.
• Potilaan oma kokemus ja käsitykset oireiden merkityksestä tulee huomioida työhön paluun suunnittelussa.
  • Toimia-suosituksissa on asiantuntijasuosituksia siihen, miten mielenterveysongelmissa, päihdeongelmissa tai työikäisten kognitiivisissa ongelmissa toimintakyky tulisi arvioida. Nämä suositukset on fokusoitu mittareihin, eivätkä ne perustu systemaattiseen kirjallisuushakuun (saatavana «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00032»5, «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00063»6).
  • Työttömien työkyvyn arviointiin on erillinen Toimia-suositus, joka sisältää psyykkisen hyvinvoinnin arvioinnin «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00030»7.
• Alkavia psykiatrisia häiriöitä voi olla vaikea erottaa psykososiaalisiin tekijöihin liittyvästä oireilusta. Yksittäisten psykiatrian alan diagnosoitujen häiriöiden ja komorbiditeetin osalta linjauksia toiminta- ja työkykyarvioon löytyy esimerkiksi Käypä hoito -suosituksista Depressio «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 06.07.2016. Saatavilla interneti»4, Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomal»5, Skitsofrenia «Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 22.01.2015. Saatavilla intern»6, Traumaperäinen stressihäiriö «Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 17.12.2014. S»7 ja Ahdistuneisuushäiriöt «Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lää»8 (ks. Käypä hoito -verkkosivut «http://www.kaypahoito.fi»8).
  • Tuoreen systemaattisen katsauksen mukaan «Mikkelsen MB, Rosholm M. Systematic review and meta-analysis of interventions aimed at enhancing return to work for sick-listed workers with common mental disorders, stress-related disorders, somatofo»1 mielenterveyden häiriöissä työhön paluuta sairauspoissaolojaksolta nopeuttavissa interventioissa oli keskeistä intervention yhteys työpaikalle ja erilaisten tuki-interventioiden (esim. psykoterapia) yhdistäminen (multicomponent interventions).
    • Häiriöryhmistä kuormituksen ja stressin laukaisemissa häiriöissä paluu onnistui nopeammin kuin muissa häiriöryhmissä «Mikkelsen MB, Rosholm M. Systematic review and meta-analysis of interventions aimed at enhancing return to work for sick-listed workers with common mental disorders, stress-related disorders, somatofo»1.
• ICF-viitekehyksen mukaisesti työhön paluuseen liittyviä tekijöitä jäsenneltäessä «de Vries H, Fishta A, Weikert B ym. Determinants of Sickness Absence and Return to Work Among Employees with Common Mental Disorders: A Scoping Review. J Occup Rehabil 2018;28:393-417 »2 mielenterveyden häiriöiden yhteydessä lievemmät oireet, ei aiempia poissaoloja, nuorempi ikä ja positiiviset odotukset sairauspoissaoloon ja työhön paluuseen liittyen ennustavat nopeampaa työhön paluuta.
• Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Nilsen W, Skipstein A, Østby KA ym. Examination of the double burden hypothesis-a systematic review of work-family conflict and sickness absence. Eur J Public Health 2017;27:465-71 »3 selvitettiin naisten miehiä yleisempien sairauspoissaolojen mahdollista liittymistä työn ja kodin yhdistämisen vaikeuksiin. 8 tutkimuksen, joissa oli 40 856 henkilöä, mukaan työn ja kodin yhteensovittamisen vaikeudet liittyivät myöhempiin sairauspoissaoloihin. 1 tutkimus perustui itseraportointiin ja 7 rekisteritietoihin. 1 rekisteritutkimuksista oli suomalainen (N = 18 366). Seuranta-ajat vaihtelivat tutkimuksissa 6 kuukauden ja 3 vuoden välillä.
• Useilla työpaikoilla on varhaisen puuttumisen malli työkyvyn tueksi käytössä. Se antaa välineitä puuttumiseen, kun esimies huomaa ongelmia työnteossa.
  • Myös sairausvakuutuslaki «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224»9 tukee yrityksiä tässä korvauskäytäntöjen osalta.