Miten arvioidaan kokopäiväisen sairauspoissaolon vaihtoehdot ja kuka ne arvioi?

Viimeistään sairauspoissaolon pitkittyessä on työterveyshuollon toimesta yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa arvioitava mahdollisuudet työn muokkaamiseen ja osasairauspäivärahaan.

• Työn muotoilu (job design) tarkoittaa muutosta työn organisoinnissa. Tavallisin työn muotoilun tapa on lisätä tai vähentää työntekijän tehtäviä (esim. lisätä tai vähentää siistijän siivottavia kohteita). Toisaalta tehtävien vaativuustasoa voidaan nostaa tai laskea (esim. asettamalla työntekijä esimiesasemaan tai antamalla työntekijän vastuulle aiempaa laajempi työprosessi) «Ratko. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. http://ratko.fi/tyon-muotoilu/ (siteerattu 19.10.2018)»9 (Internet «http://ratko.fi/tyon-muotoilu/»1).
• Yksilöllistä työn muotoilua on ns. mukauttaminen. Se tarkoittaa muutosta työtehtävissä tai työympäristössä silloin, kun jokin sairaus, vamma tai muu häiriö haittaa työssä selviytymistä. Se voi tarkoittaa vaikkapa apuvälinettä, lisävalaistusta tai työajan muutosta «Ratko. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. http://ratko.fi/tyon-muotoilu/ (siteerattu 19.10.2018)»9 (Internet «http://ratko.fi/tyon-muotoilu/»1).
• Työpaikalla tehdyt interventiot lyhentävät aikaa työhön paluuseen ja vähentävät sairauspoissaolon kokonaiskestoa tuki- ja liikuntaelimistön ja mielenterveyden ongelmien vuoksi työstä poissaolevilla henkilöillä «Workplace interventions reduce time until first return to work and decrease the cumulative duration of sickness absence in workers with musculoskeletal or mental health problems.»B.
• Sairausvakuutuslain mukaan 16–67-vuotiailla työntekijöillä ja yrittäjillä on mahdollisuus osasairauspäivärahan käyttöön. Osasairauspäivärahaetuuden käyttöönoton ensisijaisina tavoitteina on edistää työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen sekä tukea työssä pysymistä. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää, että joko työterveyslääkäri tai muu henkilön työolosuhteet tunteva lääkäri on todennut henkilön työkyvyttömäksi. Näin ollen hakijan tulee olla sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön, ja hän on siten oikeutettu myös täyteen sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahaetuuden käyttö perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja edellyttää, että henkilö pystyy hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Ennen osasairauspäivärahaetuuden saamista henkilön on täytynyt olla kokoaikaisessa työsuhteessa. Lisäksi työnantajalla ja työntekijällä tulee olla sopimus osa-aikatyön tekemisestä sekä työajan vähentämisestä «Kuuva N. Takaisin työhön vai työkyvyttömyyseläkkeelle? Työkykyä palauttavat prosessit. 05/2011 Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita. Eläketurvakeskus»1.
• Osasairauspäivärahaa on käsitelty myös suosituksen sähköisessä lisäaineistossa «Sairauspoissaolon lainsäädännöllinen tausta»1, jossa kuvataan sairauspoissaolon lainsäädännöllistä taustaa.
• Työn muokkaamista ja työaikajärjestelyjä on käsitelty suosituksen sähköisessä lisätietoaineistossa «Lisätietoa sairauspoissaolojen vaihtoehdoista: muista työaikajärjestelyistä kun ei ole sairautta ja vaihtoehdoista kun on sairaus»2.
• Osasairauspäivärahaprosessin eteneminen kuvataan kuvassa 1. Osasairauspäivärahaetuutta voidaan maksaa vähintään 12:n ja enintään 120 arkipäivän ajan 2 vuoden kuluessa.
• Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2007 lähtien «Palomäki H, Onninen S, Arola H. Osasairauspäiväraha – uusi sairausvakuutusetuus työhön paluun tueksi. Suom Lääkäril 2006;61:5359-62»3. Sen suosio on vuosien kuluessa lisääntynyt. Vuonna 2016 osapäivärahan saajia oli yhteensä 16 771 «Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle osasairauspäivärahaa? Duodecim 2017;133:1922-7»2.
• Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely. Aloite siihen voi tulla työntekijältä itseltään, työnantajalta tai terveydenhuollosta. Järjestelyyn tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella «Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle osasairauspäivärahaa? Duodecim 2017;133:1922-7»2.
• Osasairauspäivärahaa voi käyttää myös tilanteessa, jossa sama sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden 30 päivän aikana sairauspäivärahan päättymisestä «Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle osasairauspäivärahaa? Duodecim 2017;133:1922-7»2.
• Mielenterveyshäiriöt (36 %) ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (36 %) olivat Kelan vuonna 2009 julkaiseman tutkimuksen mukaan yleisimmät osasairauspäivärahan perustana olevat diagnoosit «Kausto J, Virta L, Joensuu M, ym. Osasairauspäiväraha Suomessa. Etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 67/2009. Helsinki: Kela 2009»4. Saman tutkimuksen mukaan osasairausvapaa vähensi täyden työkyvyttömyyseläkkeen absoluuttista riskiä 6 %:lla. Toisaalta se lisäsi osatyökyvyttömyyseläkkeen riskiä 8 %:lla. Lisäksi osasairausvapaalla olleet palasivat työhön ilman uutta sairauslomaa nopeammin kuin verrokit eli keskimäärin 12 päivässä, kun verrokkiryhmässä vastaava aika oli 20 päivää.
• Työntekijää on tärkeä tukea ja hänen vointiaan seurata osa-aikaisen työn alettua. Ennalta sovitut tapaamiset työterveyshuollossa ovat suositeltavia sen lisäksi, että työntekijä voi aina tarvittaessa itse ottaa yhteyttä. Myös tarvittaessa osa-aikatyön päättyessä arvioidaan, voiko työntekijä siirtyä kokoaikaiseen työhön, vai tarvitaanko siinä vaiheessa muuta työn muokkausta tai ammatillisen kuntoutuksen keinoja «Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle osasairauspäivärahaa? Duodecim 2017;133:1922-7»2. Tietoja osa-aikatyöstä löytyy myös Kelan verkkosivuilta «https://www.kela.fi/osasairauspaivaraha»2 ja «https://www.kela.fi/tyonantajat_osasairauspaivaraha»3.
• Osa-aikatyön, jonka työajan tulee olla 40–60 % aikaisemmasta, soveltuvuuden ja edellytykset arvioi työterveyslääkäri tai muu työolosuhteet hyvin tunteva lääkäri. Käytännössä työntekijä ja työnantaja tekevät uuden määräaikaisen työsopimuksen osa-aikaisesta työstä. Osasairauspäivärahan käyttö on lisääntymässä, ja tutkimusten mukaan se on vaikuttava keino tukea työssä jatkamista «Sauni R, Luoto R. Milloin suosittelen potilaalle osasairauspäivärahaa? Duodecim 2017;133:1922-7»2.
• Suomalaisen rekisteritutkimuksen «Kausto J, Virta L, Luukkonen R ym. Associations between partial sickness benefit and disability pensions: initial findings of a Finnish nationwide register study. BMC Public Health 2010;10:361 »5 mukaan sairauspoissaolo uusiutui osasairauspäivärahalla olleilla useammin kuin kokosairauspäivärahalle olleilla (58 vs. 32 %). Taustamuuttujien suhteen vakioitu riskisuhde oli 1,8 (95 % luottamusväli 1,4–2,3) miehillä ja 1,7 (95 % luottamusväli 1,4–2,0) naisilla. Toisaalta riski täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oli alhaisempi osasairauspäivärahalla kuin kokosairauspäivärahalla olleilla (7,9 % vs. 23,3 %).
• Saman tutkimusryhmän toisessa rekisterianalyysissa «Kausto J, Solovieva S, Virta LJ ym. Partial sick leave associated with disability pension: propensity score approach in a register-based cohort study. BMC Public Health 2010;10:361 »6 osasairauspäiväraha vähensi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden työntekijöiden määrää 6 prosenttiyksiköllä (95 % luottamusväli 3–9), mutta lisäsi osittaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrää 8 prosenttiyksiköllä (95 % luottamusväli 5–10).
• Samasta aiheistosta tehty kustannuslaskelma «Viikari-Juntura E, Leinonen T, Virta LJ ym. Early part-time sick leave results in considerable savings in social security costs at national level: an analysis based on a quasi-experiment in Finland. S»10osoitti, että 2 vuoden seurannassa osasairauspäivärahalla olleille kertyi 2 395 € vähemmän sosiaaliturvan kustannuksia kuin kokosairauspäivärahalla olleille (95 % luottamusväli 1 899–2 890 € vähemmän).
• Suomalaisen satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen mukaan keski-ikäisillä naisilla, jotka kärsivät tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista, osasairauspäiväraha saattaa lisätä 4 viikkoa tai pidempään jatkuvan kokoaikaiseen työhön paluun mahdollisuutta 4 verrattuna kokoaikaisella sairauspäivärahalla oloon «In middle-aged female patients with musculoskeletal disorders, requiring sick leave, a part-time sick leave may increase the possibility of sustained (4 weeks or more) return to work.»C. Se saattaa näillä potilailla myös nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää vuoden aikana sairauden vuoksi työstä poissaolon aikaa «Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134-43 »7 erityisesti yli 45-vuotiailla ja mielenterveysongelmien vuoksi sairauspoissaolleilla henkilöillä «Kausto J, Viikari-Juntura E, Virta LJ ym. Effectiveness of new legislation on partial sickness benefit on work participation: a quasi-experiment in Finland. BMJ Open 2014;4:e006685 »8.