Alaraajan valtimoverenkierron muut mittausmenetelmät

• Tutkimusta voidaan käyttää kriittisen iskemian diagnostiikassa ja määrittämään haavan paranemisennustetta ja amputaatiotasoa «Brownrigg JR, Hinchliffe RJ, Apelqvist J ym. Performance of prognostic markers in the prediction of wound healing or amputation among patients with foot ulcers in diabetes: a systematic review. Diabet»1, «Lo T, Sample R, Moore P ym. prediction of wound healing outcome using skin perfusion pressure and transcutaneous oximetry: a single-center experience in 100 patients. Wounds 2009;21:310-6 »2. Painemansetin alla on laserdoppler-anturi. Mansetti ensin täytetään, jonka jälkeen mansettipainetta lasketaan ja anturi havaitsee perfuusion palautumisen iholle. Palautumisen aikainen mansettipaine mitataan:
  • normaali ihon perfuusiopaine 50–70 mmHg
  • kriittisessä iskemiassa paine alle 30 mmHg
  • jos ihon perfuusiopaine on yli 40 mmHg ja varvaspaine yli 30 mmHg, haavan paranemisennuste on yleensä hyvä.

Pulssikäyrän doppler-analyysi (waveform analysis)

• Normaali perifeerisen valtimon pulssikäyrä levossa on bi- tai trifaasinen. Normaali trifaasinen käyrä sulkee pois lähes aina kliinisesti merkittävän valtimotaudin tutkimuskohdassa ja siitä proksimaalisesti. Valtimoahtauma muuttaa pulssikäyrää matalammaksi ja monofaasiseksi. Nämä muutokset ovat kuultavissa jopa kynädopplerilla, mutta tarkemman analyysin (kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen) saa käyttämällä varsinaista dupplex-doppler-ultraäänilaitetta.
• Pulssikäyrän analyysi on käyttökelpoinen menetelmä kriittisen iskemian diagnostiikassa (ennustearvo alaraajan valtimotaudin suhteen 93 %) «Lo T, Sample R, Moore P ym. prediction of wound healing outcome using skin perfusion pressure and transcutaneous oximetry: a single-center experience in 100 patients. Wounds 2009;21:310-6 »2, «Aboyans V, Ricco JB, Bartelink MEL ym. Editor's Choice - 2017 ESC Guidelines on the Diagnosis and Treatment of Peripheral Arterial Diseases, in collaboration with the European Society for Vascular Sur»3, «Azzopardi YM, Gatt A, Chockalingam N ym. Agreement of clinical tests for the diagnosis of peripheral arterial disease. Prim Care Diabetes 2019;13:82-86 »4, «Vriens B, D`Abate F, Ozdemir BA ym. Clinical examinations and non-invasive screening tests in the diagnosis of peripheral artery disease in people with diabetes-related foot ulceration. Diabet Med 201»5.

Segmenttipaineiden mittaus

• Alaraajan valtimotaudin astetta ja paikkaa voidaan arvioida segmenttipainemittauksella. Siinä asetetaan painemansetit käteen, reiden ylä- ja alaosaan sekä säären ylä- ja alaosaan. Mansetit täytetään ja tyhjennetään erikseen ja painemittaukset tehdään kynädopplerlaitteella tai laserdopplermenetelmällä (verisuonilaboratorio) samoin kuin ABI-mittauksen yhteydessä.
• Paineen lasku enemmän kuin 20 mmHg verrattuna ylempään segmenttiin on osoitus merkittävästä taudista. Menetelmä ei kuitenkaan ole yhtä tarkka ahtauman sijainnin ja ahtauma-asteen määrittämisessä kuin dupplex-kaikututkimus «Del Conde I, Benenati JF. Noninvasive Testing in Peripheral Arterial Disease. Interv Cardiol Clin 2014;3:469-478 »6, «Sibley RC 3rd, Reis SP, MacFarlane JJ ym. Noninvasive Physiologic Vascular Studies: A Guide to Diagnosing Peripheral Arterial Disease. Radiographics 2017;37:346-357 »7.

Pulse volume recording (PVR)

• Pulssivolyymin mittaus perustuu ilmapletysmografiaan. Se mittaa valtimopulsaation aiheuttamaa painevaihtelua raajaan asennetussa mansetissa. Valtimoahtaumat vaikuttavat pulssikäyrän amplitudiin ja muotoon. Valtimoiden kalkkisuus vaikuttaa tuloksiin vähemmän kuin ABI-mittauksessa. PVR:n yhdistäminen segmenttipainemittauksiin antaa luotettavamman tuloksen kuin nämä menetelmät yksinään. Dupplex-kaikukuvaus antaa kuitenkin tähänkin tutkimukseen verrattuna paremmat tiedot valtimotaudista «Hashimoto T, Ichihashi S, Iwakoshi S ym. Combination of pulse volume recording (PVR) parameters and ankle-brachial index (ABI) improves diagnostic accuracy for peripheral arterial disease compared wit»8, «Jahn J, Zimmermann W, Moysidis T ym. Ankle brachial index and pneumoplethysmographic pulse-volume recordings for detection of peripheral arterial disease. Vasa 2014;43:202-8 »9.

Fluoresenssikuvaus

• ICG-fluoresenssikuvaus on ei-invasiivinen ionisoivaa säteilyä sisältämätön tutkimusmenetelmä, jossa käytetään laskimoon ruiskutettavaa fluoresoivaa indosyaniinivihreää (ICG, indocyanin green), jonka kulkeutumista jalan valtimoihin kuvataan lähi-infrapunakameralla.
• Menetelmä antaa tietoa jalan verenkierrosta ennen ja jälkeen revaskularisaation ja sitä voidaan käyttää potilaiden jälkiseurannassa mahdollisten uusien tukosten havaitsemisessa «Settembre N, Kauhanen P, Albäck A ym. Quality Control of the Foot Revascularization Using Indocyanine Green Fluorescence Imaging. World J Surg 2017;41:1919-1926 »10.