Lisätietoa aiheesta

Lievä oireinen uniapnea

Lisätietoa aiheesta
4.10.2022
Tarja Saaresranta

Lievän oireisen uniapnean hoidosta näyttäisi olevan hyötyä oheissairastavuuteen.

Lievä uniapnea ilman päiväoireita on yleistä. Islantilaisessa väestössä lievän uniapnean (apnea-hypopneaindeksi (AHI) 5–15/t) esiintyvyys miehillä oli 27,4 % ja naisilla 21,2 % «Arnardottir ES, Bjornsdottir E, Olafsdottir KA ym. Obstructive sleep apnoea in the general population: highly prevalent but minimal symptoms. Eur Respir J 2016;47:194-202 »1 ja sveitsiläisessä Hypnolaus-kohortissa puolestaan 35–75-vuotiailla miehillä 34,1 % ja naisilla 37,4 % «Heinzer R, Vat S, Marques-Vidal P ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in the general population: the HypnoLaus study. Lancet Respir Med 2015;3:310-8 »2. Kun sveitsiläisessä kohortissa arvioitiin erikseen oireettomat ja päiväoireiset henkilöt, lievän oireettoman uniapnean esiintyvyys oli alle 60-vuotiailla miehillä 40 % ja oireisen 6 % ja vähintään 60-vuotiailla vastaavasti 26 % ja 3 %. Alle 60-vuotiailla naisilla oireetonta lievää uniapneaa esiintyi 33 %:lla ja oireista 4 %:lla ja 60-vuotta täyttäneillä vastaavasti 43 %:lla ja 2 %:lla «Heinzer R, Vat S, Marques-Vidal P ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in the general population: the HypnoLaus study. Lancet Respir Med 2015;3:310-8 »2.

Sveitsiläisessä väestöpohjaisessa 3 043 henkilön tutkimuksessa «Heinzer R, Vat S, Marques-Vidal P ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in the general population: the HypnoLaus study. Lancet Respir Med 2015;3:310-8 »2 unipolygrafian tiedot olivat käytettävissä 2 121 potilaasta. Heistä 48 % oli miehiä (mediaani-ikä 57 vuotta, IQR 49–68, vaihteluväli 40–85 vuotta; keskimääräinen BMI 25,6 kg/m2 ± 4,1). Lievällä uniapnealla ei havaittu yhteyttä verenpainetautiin, diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään tai masennukseen useiden tekijöiden suhteen vakioitaessa.

Brasilialaisessa 39:n (14 naista) lievän uniapneapotilaan ja 25:n (17 naista) verrokin tutkimuksessa «Luz GP, Guimarães TM, Weaver TE ym. Impaired sustained attention and lapses are present in patients with mild obstructive sleep apnea. Sleep Breath 2016;20:681-7 »3 iän, BMI:n ja kouluvuosien vakioinnin jälkeen uniapneapotilaat tekivät enemmän virheitä kuin verrokit (3,90 ± 4,16 vs. 2,43 ± 5,55, p = 0,004) viidesti päivässä tehdyssä jatkuvaa keskittymistä vaativassa PVT-testissä.

Penn State Cohortin «Vgontzas AN, Li Y, He F ym. Mild-to-moderate sleep apnea is associated with incident hypertension: age effect. Sleep 2019;42: »4 1 741 aikuisesta osallistujasta 744:llä ei ollut verenpainetautia eikä vaikeaa uniapneaa (AHI ≥ 30/t). Heitä seurattiin 9,2 vuotta. Lievä uniapnea oli 71:llä, kohtalainen 32:lla. Lievää uniapneaa sairastavista poikkeavaa päiväväsymystä Likertin asteikolla mitattuna oli 7,8 %:lla. Uudeksi (incident) verenpainetaudiksi luokiteltiin itse raportoitu verenpainelääkkeiden käytön aloittaminen ja/tai verenpainetaudin diagnoosi lähtövaiheen jälkeen. Lievä uniapnea oli yhteydessä verenpainetaudin suurentuneeseen ilmaantumisriskiin (HR 3,24; 95 % luottamusväli 2,08–5,03) huolimatta vakioinnista monen tekijän suhteen. Ikä vaikutti yhteyden voimakkuuteen (yhteisvaikutuksen p < 0,05). Nuorilla ja keski-ikäisillä yhteys oli voimakkaampi, yli 60-vuotiailla ei yhteyttä havaittu.

Eurooppalaisessa todellisen elämän etenevässä usean keskuksen seurantakohortissa (ESADA) «Bouloukaki I, Grote L, McNicholas WT ym. Mild obstructive sleep apnea increases hypertension risk, challenging traditional severity classification. J Clin Sleep Med 2020;16:889-898 »5 4 732 potilaan aineistossa verrattiin verenpainetaudin esiintyvyyttä lievää uniapneaa sairastavilla ja kuorsaajilla. Lievä uniapnea jaettiin kahteen alaryhmään: mildAHI5-<11/t (AHI 5 – < 11/t) ja mildAHI11-<15/t (AHI ≥ 11 – < 15/t). Potilaat vakioitiin iän, sukupuolen, tupakoinnin, lihavuuden, päiväväsymyksen, dyslipidemian, COPD:n, tyypin 2 diabeteksen ja unirekisteröintimenetelmän (yöpolygrafia tai unipolygrafia) suhteen. Verenpainetaudin esiintyvyys oli suurempi mildAHI11-<15/t -ryhmässä verrattuna mildAHI5-<11/t -ryhmään ja kuorsaajiin (52 % vs. 45 % vs. 30 %, p < 0,001). Vastaavasti verenpainetaudin vakioidut OR:t olivat 1,789 (mildAHI11–15/t; 95 % luottamusväli 1,49–2,15) ja 1,558 (mildAHI5-<11/t; 95 % luottamusväli 1,34–1,82), (p < 0,001). Herkkyysanalyysissä mildAHI11-<15/t oli yhteydessä verenpainetaudin esiintyvyyteen sekä yöpolygrafiaryhmässä (OR 1,779; 95 % luottamusväli 1,403–2,256; p < 0,001) että unipolygrafiaryhmässä (OR 1,424; 95 % luottamusväli 1,047–1,939; p = 0,025). Lievän uniapnean ja verenpainetaudin välillä on annos-vasteyhteys, joka havaitaan yöpolygrafialla rekisteröidyillä jo AHI 5/t -tasolla, ja riski suurenee AHIn suuretessa. Nämä havainnot haastavat perinteiset uniapnean vaikeusasteen raja-arvot ja voivat auttaa sydän- ja verisuonitautien riskin arvioinnissa.

Satunnaistetussa lumekontrolloidussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Engleman HM, Kingshott RN, Wraith PK ym. Randomized placebo-controlled crossover trial of continuous positive airway pressure for mild sleep Apnea/Hypopnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 1999;159»6 (n = 34, joista 13 naisia) tutkittiin lievää uniapneaoireyhtymää (AHI 5–15/t ja päiväväsymys) 4 viikon CPAP- ja lumetablettijaksojen aikana. Keskimääräinen CPAP-käyttö oli 2,8 ± 2,1 tuntia yössä. Lumehoitoon verrattuna CPAP-hoito paransi oirepisteitä (p > 0,01), koettua uneliaisuutta (Epworth Sleepiness Scale (ESS); p < 0,01) suoriutumista kahdessa seitsemästä kognitiivisesta testistä (p < 0,02), masennuspisteissä (p < 0,01) ja viidessä SF-36 kyselyn alaosiossa (p ≤ 0,03). MWT:ssä ei vaikutusta ilmennyt (p > 0,2). 14 potilasta 34:stä piti CPAP-hoitoa lumetta parempana.

Perättäisistä 449:stä unilaboratorion potilaasta (keski-ikä 56,0 ± 10,5 v, BMI 30,8 ± 5,4 kg/m2) 364 sai CPAP-hoitoa ja 85 jäi hoidotta «Buchner NJ, Sanner BM, Borgel J ym. Continuous positive airway pressure treatment of mild to moderate obstructive sleep apnea reduces cardiovascular risk. Am J Respir Crit Care Med 2007;176:1274-80 »7. Seuranta-ajan mediaani oli 72,0 kuukautta (vaihteluväli 1–156 kuukautta). Päätetapahtumina olivat ei-fataalit (sydäninfarkti, aivohaveri ja revaskularisaatiota vaativa akuutti koronaarioireyhtymä) ja fataalit (sydäninfarktista tai aivohaverista johtuva kuolema) sydän- ja verisuonitapahtumat. Keskimääräinen AHI lähtötilanteessa hoidetuilla oli 30,9 ± 21,8/t ja hoitamattomilla 15,3 ± 13,0/t, mutta sydän- ja verisuonisairastavuudessa tai niiden riskeissä ei ollut eroa ryhmien välillä. Päiväväsymyksen astetta ei mainittu. Lievää tai keskivaikeaa uniapneaa sairastavilla (n = 288) ilman hoitoa olevilla oli enemmän päätetapahtumia (arvioitu ilman tapahtumia 10 vuoden kohdalla 51,8 vs. 80,3 %, p < 0,001; absoluuttinen riskin vähenemä 28,5 %; NNT yhden tapahtuman estämiseksi 10 vuodessa 3,5). Kun vakioitiin iän, sukupuolen, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ja lähtötilanteen oheissairauksien suhteen, CPAP-hoito oli itsenäinen päätetapahtumilta suojaava tekijä (HR 0,36; 95 % luottamusväli 0,21–0,62; p < 0,001). Uniapnean hoito siis oli itsenäisessä yhteydessä 64 %:lla sydän- ja verisuonitautien riskin vähenemään.

Brittiläiseen rinnakkaisryhmien satunnaistettuun kontrolloituun monikeskustutkimukseen «Wimms AJ, Kelly JL, Turnbull CD ym. Continuous positive airway pressure versus standard care for the treatment of people with mild obstructive sleep apnoea (MERGE): a multicentre, randomised controlle»8 rekrytoitiin 301 18–80-vuotiasta lievää obstruktiivista uniapneaa (AHI 5–15 joko AASM 2007- tai AASM 2012 -kriteerien mukaan) sairastavaa potilasta. Osallistujat satunnaistettiin 1:1 joko 3 kuukauden CPAP-hoidon ja tavanomaisen hoidon (unenhuolto-ohjeet) yhdistelmän ryhmään tai pelkän tavanomaisen hoidon ryhmään. Tutkimus ei ollut sokkoutettu. Pääasiallinen vaste oli Short Form-36-kyselyn vitaliteettiosion pisteiden muutos intention-to-treat-populaatiossa. 233 potilaalla oli lievä uniapnea AASM 2012 -kriteerien perusteella: 115 satunnaistettiin CPAP-hoitoa saavaan ryhmään ja 118 pelkkään tavanomaisen hoidon ryhmään. Lähtövaiheen ESS-pisteet olivat CPAP-ryhmässä 9,9 ± 4,5 ja tavanomaisen hoidon ryhmässä 10,0 ± 4,2. 209 (90 %) vei tutkimuksen loppuun. Vitaliteettipisteissä hoitovaikutus oli keskimäärin 10,0 pistettä (95 % luottamusväli 7,2–12,8; p < 0,0001) 3 kuukauden kuluttua CPAP-hoidon aloituksesta; verrattaessa tavanomaiseen hoitoon 9,2 pistettä (6,8–11,6) vs. -0,8 pistettä (-3,2–1,5). ANCOVAn last-observation-carried-forward-analyysillä vitaliteettipisteissä hoitovaikutus oli keskimäärin 7,5 pistettä (95 % luottamusväli 5,3–9,6; p < 0,0001) 3 kuukauden kuluttua CPAP-hoidon aloituksesta ja tavanomaisen hoidon ryhmään verrattaessa 7,5 pistettä (6,0–9,0) vs. 0,0 pistettä (-1,5–1,5). Kolmen kuukauden CPAP-hoito siis paransi lievää uniapneaa sairastavien elämänlaatua.

Kommentti: AHIn perusteella määritelty lievä uniapnea on yleistä, mutta oireisen esiintyvyys on vain murto-osa siitä. Kliinisissä aineistoissa lieväkin eli oireinen uniapnea näyttäisi olevan yhteydessä oheissairastavuuteen ja sen asianmukainen hoito näyttäisi olevan hyödyllistä. Tulosten sovellettavuus suomalaiseen aineistoon on hyvä. Tutkimusaineistot CPAP-hoidon vaikutuksesta uniapneaan ovat kuitenkin pieniä.

Kirjallisuutta

  1. Arnardottir ES, Bjornsdottir E, Olafsdottir KA ym. Obstructive sleep apnoea in the general population: highly prevalent but minimal symptoms. Eur Respir J 2016;47:194-202 «PMID: 26541533»PubMed
  2. Heinzer R, Vat S, Marques-Vidal P ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in the general population: the HypnoLaus study. Lancet Respir Med 2015;3:310-8 «PMID: 25682233»PubMed
  3. Luz GP, Guimarães TM, Weaver TE ym. Impaired sustained attention and lapses are present in patients with mild obstructive sleep apnea. Sleep Breath 2016;20:681-7 «PMID: 26564169»PubMed
  4. Vgontzas AN, Li Y, He F ym. Mild-to-moderate sleep apnea is associated with incident hypertension: age effect. Sleep 2019;42: «PMID: 30590811»PubMed
  5. Bouloukaki I, Grote L, McNicholas WT ym. Mild obstructive sleep apnea increases hypertension risk, challenging traditional severity classification. J Clin Sleep Med 2020;16:889-898 «PMID: 32043960»PubMed
  6. Engleman HM, Kingshott RN, Wraith PK ym. Randomized placebo-controlled crossover trial of continuous positive airway pressure for mild sleep Apnea/Hypopnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 1999;159:461-7 «PMID: 9927358»PubMed
  7. Buchner NJ, Sanner BM, Borgel J ym. Continuous positive airway pressure treatment of mild to moderate obstructive sleep apnea reduces cardiovascular risk. Am J Respir Crit Care Med 2007;176:1274-80 «PMID: 17673692»PubMed
  8. Wimms AJ, Kelly JL, Turnbull CD ym. Continuous positive airway pressure versus standard care for the treatment of people with mild obstructive sleep apnoea (MERGE): a multicentre, randomised controlled trial. Lancet Respir Med 2020;8:349-358 «PMID: 31806413»PubMed