Sosiaalisia taitoja kehittävät ohjelmat autismikirjon henkilöille

Sosiaalisia taitoja edistäviä, autismikirjon henkilöille suunnattuja interventioita ovat muun muassa sosiaalisten taitojen ryhmät, sosiaalisia taitoja tukevat tietokoneohjelmat, terapiassa tehtävä taitoharjoittelu ja rooliharjoitukset sekä vertaistuki «Fuentes J, Hervás A, Howlin P ym. ESCAP practice guidance for autism: a summary of evidence-based recommendations for diagnosis and treatment. Eur Child Adolesc Psychiatry 2021;30:961-984 »1. Näyttö vaikuttavuudesta toimintakykyyn on kuitenkin edelleen vähäistä.

Sosiaalisten taitojen opetus

• Sosiaalisten taitojen puutteet voivat näkyä eri tavoin riippuen autismikirjon henkilön kielellisistä kyvyistä, kehitystasosta ja iästä. Esimerkkejä sosiaalisten taitojen puutteista ovat: haasteet vuorovaikutussuhteiden aloittamisessa, ylläpitämisessä ja lopettamisessa, vaikeudet huomioida, ymmärtää ja käyttää sanattomia ja sanallisia sosiaalisia vihjeitä, kuten katsekontaktia, ilmeitä ja eleitä, vaikeus ymmärtää ympäristön "kirjoittamattomia" sosiaalisia sääntöjä, vaikeudet neuvottelutaidoissa, kompromisseissa ja konfliktien ratkaisemisessa ja ongelmat vuorovaikutteisessa leikissä tai vapaa-ajan toimintaan osallistumisessa «Hyman SL, Levy SE, Myers SM ym. Identification, Evaluation, and Management of Children With Autism Spectrum Disorder. Pediatrics 2020;145: »2.
• Vanhempien merkitys sosiaalisten taitojen opettamisessa korostuu autismikirjon yhteydessä varsinkin lapsuudessa. Lisäksi varhaiskasvatuksessa tapahtuva sosiaalisten taitojen harjoittelu on tärkeää. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistaminen on keskeistä sovellettuun käyttäytymisanalyysiin pohjautuvissa luonnollisesti kehityksellisesti etenevissä käyttäytymisperustaisissa kuntoutusohjelmissa (NDBI) «Schreibman L, Dawson G, Stahmer AC ym. Naturalistic Developmental Behavioral Interventions: Empirically Validated Treatments for Autism Spectrum Disorder. J Autism Dev Disord 2015;45:2411-28 »3. Sosiaalista vuorovaikutusta opetetaan lisäksi useissa muissakin terapiamuodoissa, kuten puheterapiassa «Otero TL, Schatz RB, Merrill AC ym. Social skills training for youth with autism spectrum disorders: a follow-up. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2015;24:99-115 »4.
• Kouluikäisten autismikirjon lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen tukemista olisi kodin lisäksi tehtävä kouluissa ja useissa muissa ympäristöissä. Sosiaalisten taitojen interventiot voidaan jakaa aikuisvälitteisiin (taitojen kehittäminen yksittäisen lapsen kanssa), vertaisvälitteisiin (taitojen kehittäminen lapsen ja tavanomaisesti kehittyvien luokkatovereiden kanssa) ja sekamuotoisiin lähestymistapoihin. Lapsilähtöisiä sosiaalisia taitoja edistäviä interventioita toteutetaan usein yksilöllisesti tai pienryhmissä muiden sellaisten lasten ja nuorten kanssa, joilla on samanlaiset tarpeet. Sosiaalisiin taitoihin tähtäävillä interventioilla voidaan lisätä lasten ja nuorten tietoa sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyvistä vihjeistä ja opettaa sosiaalisten ongelmien ratkaisustrategioita «Hyman SL, Levy SE, Myers SM ym. Identification, Evaluation, and Management of Children With Autism Spectrum Disorder. Pediatrics 2020;145: »2. Sosiaalisten taitojen ryhmien tehokkuutta autismikirjon kuntoutuksessa on tutkittu vaihtelevin tuloksin. Taitoryhmät ovat kuitenkin usein käytetty interventio, varsinkin niille autismikirjon henkilöille, joilla on keskimääräinen tai keskimääräistä parempi kognitiivinen kapasiteetti. Sosiaalisten taitojen ryhmässä on yleensä 2–6 autismikirjon henkilöä ja 1–3 ryhmänvetäjää. Ryhmiin osallistujat ovat yleensä vähintään 6-vuotiaita, ja ryhmät kokoontuvat pääasiassa kerran viikossa noin 12 viikon ajan. Yksi tapaamiskerta kestää 60–90 minuuttia. Tapaamiset ovat selkeästi jäsenneltyjä ja keskittyvät taitoharjoituksiin: taidon mallintaminen, rooliharjoitukset, keskusteluharjoitukset ja palaute suoriutumisesta. Taitoharjoitukset vaihtelevat iän ja toimintatason mukaan, mutta liittyvät pääsääntöisesti tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn, sosiaaliseen ongelmaratkaisuun ja sosiaaliseen kommunikaatioon «Reichow B, Steiner AM, Volkmar F. Social skills groups for people aged 6 to 21 with autism spectrum disorders (ASD). Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD008511 »5. Suomessa toteutettavat esimerkiksi neuropsykologien vetämät sosiaalisten taitojen ryhmät saattavat kestää lukuvuoden.
• Suomessa on kehitetty autismikirjon lapsille ja nuorille sosiaalisen toimintakyvyn neuropsykologinen ryhmäkuntoutusmalli SOTOKU «Kylliäinen A, Helmine T. Rantanen K. SOTOKU Sosiaalisen toimintakyvyn ryhmäkuntoutus autismikirjon lapsille ja nuorille. Psykologian opetus- ja tutkimusklinikan julkaisuja 2/2016. Kuntoutuskäsikirja.»6, jossa tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn, toiminnanohjauksen ja myönteisen minäkuvan tukeminen. Toimintamalli mukailee kansainvälisiä ryhmäkuntoutusmalleja, ja menetelminä käytetään tutkimuksissa koeteltuja autismikirjoon soveltuvia toimintatapoja. SOTOKUn vaikuttavuuden tutkimus rajoittuu rohkaisevaan pilottitutkimukseen «Kylliäinen A, Häkkinen S, Eränen S ym. Social competence group intervention (SOCO) for children with autism spectrum disorder: A pilot study. Scand J Psychol 2020;61:835-845 »7.
• Systemaattinen katsaus RCT-tutkimuksista, joissa tutkittiin 6–21-vuotiaille autismikirjon henkilöille suunnatun sosiaalisten taitojen ryhmän tehokkuutta, osoitti, että interventiot edistivät sosiaalista kompetenssia ja ystävyyssuhteiden laatua, mutta eivät vaikuttaneet eroihin tunteiden tunnistamisessa ja sosiaalisessa viestinnässä. Taitojen yleistyminen eri ympäristöihin oli epäjohdonmukaista «Reichow B, Steiner AM, Volkmar F. Social skills groups for people aged 6 to 21 with autism spectrum disorders (ASD). Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD008511 »5, «Sosiaalisten taitojen ryhmät saattavat jonkin verran parantaa kognitiivisesti hyvätasoisten 5–21-vuotiaiden autismikirjon henkilöiden sosiaalista kompetenssia.»C.
• Sosiaalisten taitojen edistämiseen voidaan käyttää teknologiapohjaisia lähestymistapoja vaihtoehtona tavanomaisille tukitoimille sekä yksilö- että ryhmäkuntoutuksessa. Videomallinnus sosiaalisesta taidosta, taitoharjoittelu sekä palaute (tavallisimmin keskustelu- tai leikkitaitomallinnus) on tyypillinen teknologiaa hyödyntävä harjoitus. Tunnetaitojen harjoitteluun suunnatut tietokoneohjelmat, mobiiliapplikaatiot ja virtuaalitodellisuutta hyödyntävä tekniikka ovat helppokäyttöisiä ja helposti saavutettavia teknisiä apukeinoja «Fuentes J, Hervás A, Howlin P ym. ESCAP practice guidance for autism: a summary of evidence-based recommendations for diagnosis and treatment. Eur Child Adolesc Psychiatry 2021;30:961-984 »1, «Reed FD, Hyman S, Hirst J. Applications of technology to teach social skills to children with autism. Research in autism spectrum disorders 2011;5:issue 3»8.
• Sosiaalisissa kuvatarinoissa käytetään sosiaalista narratiivia, jolla autetaan autismikirjon henkilöä visuaalisella tuella jäsentämään sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää käyttäytymistä. Tarinan avulla sosiaalinen tilanne käydään läpi ennakoiden, mitä tapahtuu, missä järjestyksessä ja kuinka toimia tilanteessa. Näin tilanne on tutumpi ja turvallisempi ja toimintavarmuus lisääntyy. Sosiaalinen tarina voidaan tehdä piirtäen tai kirjoittaen sarjakuvitettuna keskusteluna senhetkisessä tilanteessa tai sosiaalisena tarinana ennen tulevaa tilannetta joko ryhmätilanteessa tai yksilökeskusteluissa «Heikura-Pulkkinen U, Kujanpää S. Sosiaaliset kuvatarinat. Valterikoulu. 2016.»9. Sosiaalinen kuvatarina on niin sanottua kasvatuksellista puhetta, jossa avataan sosiaalinen tilanne kuvaus-, näkökulma-, ohjaus- ja tarkistuslauseita apuna käyttäen «Gray C. The New Social Story Book. Future Horizons Incorporated. 2015»10. Tarkoitus on, että tarinan kautta tilanne siirtyy sisäiseksi puheeksi, opitun siirtovaikutus paranee ja muutokset tilanteissa on helpompi sietää. Tarkoitus on opettaa sosiaalisia taitoja ja vähentää sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää epävarmuutta, pelkoa ja ahdistusta «Heikura-Pulkkinen U, Kujanpää S. Sosiaaliset kuvatarinat. Valterikoulu. 2016.»9.
• Kognitiivisen käyttäytymisterapian sosiaalisten taitojen interventiossa henkilö oppii tunnistamaan tunteitaan ja ajatuksiaan ja korvaamaan vääristyneitä tai virheellisiä uskomuksiaan sosiaalisesti sopivammilla vaihtoehdoilla «Otero TL, Schatz RB, Merrill AC ym. Social skills training for youth with autism spectrum disorders: a follow-up. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2015;24:99-115 »4. Sosiaalisten taitojen puutteet ovat usein autismikirjon nuorten ahdistuneisuuden taustalla ja voivat johtaa välttelykäyttäytymiseen, joka rajoittaa mahdollisuuksia kehittää ikätasolle sopivia sosiaalisia taitoja «Johnco C, Storch EA. Anxiety in youth with autism spectrum disorders: implications for treatment. Expert Rev Neurother 2015;15:1343-52 »11.
• Sosiaalisten taitojen ryhmäinterventioita on kehitetty toteutettavaksi erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä, kuten kouluissa. Tunnetuin ja tutkituin ohjelma on PEERS (The Program for the Education and Enrichment of Relational Skills) «Laugeson EA, Gantman A, Kapp SK ym. A Randomized Controlled Trial to Improve Social Skills in Young Adults with Autism Spectrum Disorder: The UCLA PEERS(®) Program. J Autism Dev Disord 2015;45:3978-89»12. Autismikirjon oppilaille suunnatut vertaisryhmävälitteiset interventiot ovat osoittaneet, että sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ovat edistyneet ja sosiaalinen eristäytyminen on vähentynyt. PEERS-ohjelma saattaa edistää sekä opettajien raportoimaa oppilaiden sosiaalista toimintakykyä että nuorten itsensä raportoimaa sosiaalista kognitiota myös autismikirjon nuorilla aikuisilla «Laugeson EA, Gantman A, Kapp SK ym. A Randomized Controlled Trial to Improve Social Skills in Young Adults with Autism Spectrum Disorder: The UCLA PEERS(®) Program. J Autism Dev Disord 2015;45:3978-89»12.
• Aikuisuudessa kyky selviytyä sosiaalisista suhteista voi muuttua yhä vaikeammaksi ja kliininen oireilu lisääntyä, kun sosiaaliset vaatimukset ylittävät kompensointikyvyn. Vaikka näyttöä aikuisiässä toteutettavista interventioista on vain vähän, on jonkin verran näyttöä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen tähtäävistä interventioista, joihin kuuluu mallintamista, suoraa palautetta, keskustelu- ja päätöksenteon harjoituksia sekä sosiaalisten tilanteiden sääntöjen ja strategioiden laatimista muun muassa narratiivien avulla «Fuentes J, Hervás A, Howlin P ym. ESCAP practice guidance for autism: a summary of evidence-based recommendations for diagnosis and treatment. Eur Child Adolesc Psychiatry 2021;30:961-984 »1.