Lisätietoa aiheesta

Autismikirjon häiriö tytöillä ja naisilla

Lisätietoa aiheesta

10.4.2024

Sari Kujanpää

Autismikirjon häiriö diagnosoidaan miehillä neljä kertaa todennäköisemmin kuin naisilla. Suhdeluvuksi on yleisesti arvioitu noin 4,2:1 «Zeidan J, Fombonne E, Scorah J ym. Global prevalence of autism: A systematic review update. Autism Res 2022;15:778-790 »1.
Autismikirjon häiriön lisäksi tytöillä ja naisilla diagnosoidaan usein samanaikainen älyllisen kehityksen häiriö. Tämä voi viitata siihen, että naisoletettujen lievemmät oireet saattavat jäädä havaitsematta «ICD-11 for Mortality and Morbidity statistics 2022»2.
Keskilapsuudessa (ikävuodet 7–11) sukupuolten väliset erot voivat vaikuttaa eri tavoin toimintakykyyn. Pojat saattavat käyttäytyä reaktiivisen aggressiivisesti tai käyttäytymisoirein tai turhautua. Tytöillä on taipumus vetäytyä sosiaalisesti. Tytöt myös reagoivat emotionaalisilla muutoksilla sosiaalisiin sopeutumisvaikeuksiinsa «ICD-11 for Mortality and Morbidity statistics 2022»2. Poikien ulospäin suuntautuneet oireet saattavat lisätä todennäköisyyttä autismikirjon häiriön piirteiden tunnistamiseen heillä tyttöjä aiemmin.
Nykyään ollaan yhä tietoisempia siitä, että autismikirjo saattaa jäädä diagnosoimatta tytöillä ja naisilla, koska autististen tyttöjen ja naisten oireiden ilmeneminen voi olla epätyypillistä. Erityisesti sosiaaliset ja kommunikaation vaikeudet ovat heillä usein hienovaraisempia kuin miehillä. Heillä on muun muassa parempi sosiaalinen tarkkaavuus ja suurempi motivaatio ystävystyä. Lisäksi naisilla on yleensä miehiä vähemmän rajoittuneita, toistavia mielenkiinnon kohteita ja käyttäytymistä «Rudeejawa T, Zama SH. The Diagnosis and Management of Autism Spectrum Disorder (ASD) in Adult Females in the Presence or Absence of an Intellectual Disability. International Journal of Environmental »3.
Sukupuolieroa diagnoosien määrässä voi selittää myös se, että poikia lähetetään diagnostiseen arvioon kymmenen kertaa useammin kuin tyttöjä «Wilkinson LA. Self-management for children with high- functioning autism spectrum disorders. Intervention in School and Clinic 2008;43:150-7»4. Vaikka tyttöjen ja poikien oireet olisivat yhtä vaikeita, pojat saavat useammin autismikirjon häiriö -diagnoosin. Mahdollisesti ennakko-odotukset tai asenteet ohjaavat paitsi tutkimuksiin lähettämistä myös diagnostiikkaa «Geelhand P, Bernard P, Klein O ym. The role of gender in the perception of autism symptom severity and future behavioral development. Mol Autism 2019;10:16 »5.
Poikiin ja miehiin verrattuna tytöt ja naiset pyrkivät todennäköisemmin seurustelemaan, ja heillä on usein yksi tai kaksi ystävää. Heillä on myös taipumus kehittää enemmän mielikuvitusleikkejä, käyttää enemmän tunnekieltä ja osoittaa vähemmän toistavaa käyttäytymistä. Erityiset mielenkiinnon kohteet ovat tytöillä ja naisilla usein sisällöltään sosiaalisempia «Lord K, ym. The Lancet Commission on the future of care and clinical research in autism. Lancet 2022;15:399 »6.
Nykyisissä autismin diagnostisissa arvioinneissa ei oteta huomioon mahdollisia sukupuolten välisiä eroja, ja autismin tunnistaminen naisilla saattaa vaatia paljon tarkemman ja yksilöllisemmän kliinisen tutkimuksen «Rudeejawa T, Zama SH. The Diagnosis and Management of Autism Spectrum Disorder (ASD) in Adult Females in the Presence or Absence of an Intellectual Disability. International Journal of Environmental »3, «Kaat AJ, Shui AM, Ghods SS ym. Sex differences in scores on standardized measures of autism symptoms: a multisite integrative data analysis. J Child Psychol Psychiatry 2021;62:97-106 »7.
ADOSin ja ADI-R:n osa-alueiden pistemäärissä havaitut sukupuolten väliset erot ovat vähäisiä, eivätkä ne ole kliinisesti merkittäviä varsinkaan pienten lasten diagnostiikassa. Sukupuoleen perustuvat erot voivat tulla esiin tai selvemmiksi vasta iän myötä «Wiggins LD, Rubenstein E, Windham G ym. Evaluation of sex differences in preschool children with and without autism spectrum disorder enrolled in the study to explore early development. Res Dev Disabi»8. On kuitenkin edelleen huomioitava, että yleisesti käytetyt diagnostiset välineet saattavat tuottaa systemaattisesti alhaisemmat pisteet tytöillä ja naisilla «Kaat AJ, Shui AM, Ghods SS ym. Sex differences in scores on standardized measures of autism symptoms: a multisite integrative data analysis. J Child Psychol Psychiatry 2021;62:97-106 »7.
Girls Questionnaire for Autism Spectrum Condition (GQ-ASC) on tutkittu tehokkaaksi cis-sukupuolisten ja transnaisten autismikirjon oireiden erottelussa (suomennos saatavilla www.autismiliitto.fi «http://www.autismiliitto.fi»1). Brownin ym. tutkimuksessa «Brown C, ym. Am I Autistic? Utility of the Girls Questionnaire for Autism Spectrum Condition as an Autism Assessment in Adult Women. Autism in Adulthood 2020;Vol 2. No.3 »9 GQ-ASC tunnisti oikein 80,0 % tapauksista (18–72-vuotiaat naiset).
Osalla naispuolisista (myös miespuolisilla) autismikirjon henkilöistä on kyky naamioida (camouflaging) autistiset oireensa. Tämä voi johtaa myöhäiseen diagnoosiin tai autismi ja ahdistus sekä masennus voivat jäädä jopa diagnosoimatta. Naamiointi koostuu monimutkaisesta kopiointikäyttäytymisestä ja/ tai joidenkin persoonallisuuden piirteiden peittämisestä. Näin henkilö pyrkii sulautumaan joukkoon ilman, että autismikirjon oireet näkyisivät. Naamioitumista esiintyy yleisemmin sosiaalisissa tilanteissa, mutta se ei rajoitu niihin. Naamioituminen voi liittyä sosiaalisiin odotuksiin, väärinymmärretyksi tai hylätyksi tulemisen välttämiseen tai tunneilmaisun vaikeuteen. Naamiointi on selviytymisstrategia. Naiset saattavat jäljitellä ikätovereitaan naamioidakseen autistiset piirteensä «Tubío-Fungueiriño M, Cruz S, Sampaio A ym. Social Camouflaging in Females with Autism Spectrum Disorder: A Systematic Review. J Autism Dev Disord 2021;51:2190-2199 »10.
Maskaamisella (masking) pyritään välttämään autismille tyypillistä käyttäytymistä. Maskaaminen ja naamioiminen kuormittavat autismikirjon ihmistä usein voimakkaasti ja vaikuttavat siten toimintakykyyn.
Diagnoosin puuttuminen tai hyvin viivästynyt diagnoosi, vaikeuksiin tarjotun avun puute ja pyrkimys näyttää normaalilta lisäävät tyttöjen stressiä ja riskiä kehittää emotionaalisia ja muita ongelmia. Heidän naiiviutensa sosiaalisissa suhteissa saattaa altistaa heidät uhriksi joutumiselle, kiusaamiselle ja seksuaaliselle kaltoinkohtelulle.
Autismikirjon naisilla syömishäiriöt ovat yleisiä. Ne saattavat osittain johtua aistien integrointiongelmista. Poikkeukselliseen syömiskäyttäytymiseen voivat vaikuttaa myös vaikeudet vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa sekä taipumus kaavamaiseen käyttäytymiseen. Autismiin tyypillisesti liittyviä syömishäiriöitä on kahdenlaisia: välttelevä tai rajoittava syömishäiriö (ARFID) (ks. «Autismikirjon häiriö ja välttelevä ja rajoittava syömishäiriö»1) ja laihuushäiriö (ks. «Syömishäiriöt ja autismikirjon häiriö»2, «Rudeejawa T, Zama SH. The Diagnosis and Management of Autism Spectrum Disorder (ASD) in Adult Females in the Presence or Absence of an Intellectual Disability. International Journal of Environmental »3).
Monilla autismikirjon naisilla diagnosoidaan erilaisia mielenterveysongelmia, kuten epävakaa persoonallisuushäiriö, jolloin autismikirjon häiriö voi jäädä diagnosoimatta. Masennusta ja ahdistuneisuutta esiintyy autismikirjon naisilla miehiä enemmän «Rudeejawa T, Zama SH. The Diagnosis and Management of Autism Spectrum Disorder (ASD) in Adult Females in the Presence or Absence of an Intellectual Disability. International Journal of Environmental »3.
Autismin diagnosointi saattaa olla monimutkaista aikuisilla naisilla, jotka eivät ole saaneet diagnoosia lapsuudessa. Aikuisella iällä diagnostiikkavaiheessa ei ole välttämättä mahdollista haastatella henkilöitä, jotka ovat tunteneet tutkittavan lapsuudesta asti. Joidenkin autististen naisten voimakas emotionaalisuus, ilmaisuvaikeudet ja itsetutkiskelu merkitsevät sitä, että heillä voi olla vaikeuksia selittää ongelmia tai tunteitaan. On tärkeää, että ammattilaiset eivät hylkää autismikirjon diagnoosin mahdollisuutta naisilla, vaikka oireet jäisivät alle diagnostisen rajan. Sen sijaan voi olla tarpeen tavata tutkittavaa useita kertoja ennen lopullisen diagnoosin asettamista «Brown C, ym. Am I Autistic? Utility of the Girls Questionnaire for Autism Spectrum Condition as an Autism Assessment in Adult Women. Autism in Adulthood 2020;Vol 2. No.3 »9.

Kirjallisuutta

Zeidan J, Fombonne E, Scorah J ym. Global prevalence of autism: A systematic review update. Autism Res 2022;15:778-790 «PMID: 35238171»PubMed
ICD-11 for Mortality and Morbidity statistics 2022
Rudeejawa T, Zama SH. The Diagnosis and Management of Autism Spectrum Disorder (ASD) in Adult Females in the Presence or Absence of an Intellectual Disability. International Journal of Environmental Research and Public Health 2022;19:1315
Wilkinson LA. Self-management for children with high- functioning autism spectrum disorders. Intervention in School and Clinic 2008;43:150-7
Geelhand P, Bernard P, Klein O ym. The role of gender in the perception of autism symptom severity and future behavioral development. Mol Autism 2019;10:16 «PMID: 30976383»PubMed
Lord K, ym. The Lancet Commission on the future of care and clinical research in autism. Lancet 2022;15:399
Kaat AJ, Shui AM, Ghods SS ym. Sex differences in scores on standardized measures of autism symptoms: a multisite integrative data analysis. J Child Psychol Psychiatry 2021;62:97-106 «PMID: 32314393»PubMed
Wiggins LD, Rubenstein E, Windham G ym. Evaluation of sex differences in preschool children with and without autism spectrum disorder enrolled in the study to explore early development. Res Dev Disabil 2021;112:103897 «PMID: 33610079»PubMed
Brown C, ym. Am I Autistic? Utility of the Girls Questionnaire for Autism Spectrum Condition as an Autism Assessment in Adult Women. Autism in Adulthood 2020;Vol 2. No.3
Tubío-Fungueiriño M, Cruz S, Sampaio A ym. Social Camouflaging in Females with Autism Spectrum Disorder: A Systematic Review. J Autism Dev Disord 2021;51:2190-2199 «PMID: 32926304»PubMed