Autismikirjon häiriö tytöillä ja naisilla
Lisätietoa aiheesta
13.10.2026
- Autismikirjon häiriö diagnosoidaan miehillä neljä kertaa todennäköisemmin kuin naisilla. Suhdeluvuksi on yleisesti arvioitu noin 4,2:1 «Zeidan J, Fombonne E, Scorah J, ym. Global prevalence of autism: A systematic review update. Autism Res 2022;15(5):778-790 »1.
- Autismikirjon häiriön ydinoireiden ilmenemisessä saattaa olla eroja sukupuolten välillä. Sukupuolen tai sukupuoli-identiteetin moderoivat vaikutukset saavat tukea epidemiologisista, käyttäytymis-, kognitiivisista, neurobiologisista, geneettisistä, endokrinologisista ja immunologisista tutkimuksista «Bölte S, Neufeld J, Marschik PB, ym. Sex and gender in neurodevelopmental conditions. Nat Rev Neurol 2023;19(3):136-159 »2.
- Autismikirjon häiriön diagnostiset kriteerit ovat samat sukupuolesta ja sukupuoli-identiteetistä riippumatta, mutta sukupuoleen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa oireiden ilmenemiseen «Bölte S, Neufeld J, Marschik PB, ym. Sex and gender in neurodevelopmental conditions. Nat Rev Neurol 2023;19(3):136-159 »2.
- Tämän vuoksi tyttöjen ja naisten autismikirjon häiriön diagnosoiminen vaatii tarkkuutta, jotta vältytään ali- tai ylidiagnostiikalta.
- Yksittäiset autismipiirteet ovat väestössä yleisiä «Marinopoulou M, Billstedt E, Wessman C, ym. Association Between Intellectual Functioning and Autistic Traits in the General Population of Children. Child Psychiatry Hum Dev 2025;56(1):264-275 »3, ja myös moniin muihin psykiatrisiin häiriöihin liittyy piirteitä, jotka on helppo sekoittaa autismikirjon piirteisiin «Akbari M, Seydavi M, Hosseini ZS, ym. Experiential avoidance in depression, anxiety, obsessive-compulsive related, and posttraumatic stress disorders: a comprehensive systematic review and meta-analys»4, «Limburg K, Watson HJ, Hagger MS, ym. The Relationship Between Perfectionism and Psychopathology: A Meta-Analysis. J Clin Psychol 2017;73(10):1301-1326 »5, «Abramovitch A, Short T, Schweiger A. The C Factor: Cognitive dysfunction as a transdiagnostic dimension in psychopathology. Clin Psychol Rev 2021;86():102007 »6.
- Tutkimukset ydinoireiden ilmenemisen eroista ovat jossain määrin ristiriitaisia riippuen käytetyistä menetelmistä.
- Laadukasta tutkimusta autismikirjon häiriöstä aikuisilla naisilla on vähän, ja edelleen tarvitaan lisätutkimuksia, etenkin pitkittäistutkimuksia lapsuudesta. Aikuisia naisia tarkastelleissa tutkimuksissa otoksen valikointi perustuu usein itse raportoituun diagnoosiin tai epäluotettaviin itsearviomittareihin eikä psykiatrista erotusdiagnostiikkaa ole aina tehty. On epävarmaa, kuvaavatko näin tehtyjen tutkimusten löydökset todella häiriötasoista autismia, jotain muuta psykiatrista häiriötä vai normaalivaihtelun piiriin kuuluvia yleisväestön piirteitä.
- Cruzin ym. «Cruz S, Zubizarreta SC, Costa AD, ym. Is There a Bias Towards Males in the Diagnosis of Autism? A Systematic Review and Meta-Analysis. Neuropsychol Rev 2025;35(1):153-176 »7 meta-analyysissä tutkittiin nais- ja miessukupuolten välisiä eroja autismikirjon häiriön ydinoireiden ilmenemisessä. Meta-analyysiin mukaan otetut ADOS-havainnointimenetelmää käyttäneet tutkimukset oli tehty pääosin lapsilla ja nuorilla. Meta-analyysissa oli vain yksi tutkimus «Lai MC, Lombardo MV, Ruigrok AN, ym. Quantifying and exploring camouflaging in men and women with autism. Autism 2017;21(6):690-702 »8, jossa ADOS-havainnointia oli käytetty aikuisilla (n = 30, ikä 18–49 vuotta).
- Tyttöjen ja poikien välillä todettiin ryhmätasolla pieni, mutta merkitsevä ero ADOS-asteikon vaikeusasteessa (16 tutkimusta, n = 3 582) ja sosiaalisen vuorovaikutuksen osa-alueella (13 tutkimusta, n = 2 997).
- Tytöillä autismikirjon oireet olivat lieväasteisempia, ja heillä ilmeni vähemmän sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia kuin pojilla.
- Sen sijaan vanhempien tai huoltajien tai opettajien raportointiin pohjautuvia menetelmiä (kuten SRS-2- tai Vineland-II-asteikkoa) käyttäen autistisilla tytöillä tuli tässä meta-analyysissä esiin enemmän sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia kuin pojilla.
- Keskilapsuudessa (ikävuodet 7–11) sukupuolten väliset erot voivat vaikuttaa eri tavoin toimintakykyyn. ICD-11-luokituksen mukaan pojat saattavat käyttäytyä reaktiivisen aggressiivisesti tai käyttäytymisoirein tai turhautua. Tytöillä on taipumus vetäytyä sosiaalisesti. Tytöt myös reagoivat emotionaalisilla muutoksilla sosiaalisiin sopeutumisvaikeuksiin « The World Health Organization (WHO). International Classification of Diseases Eleventh Revision (ICD-11). Geneva: World Health Organization; 2022.»9. Poikien ulospäin suuntautuneet oireet saattavat lisätä todennäköisyyttä autismikirjon häiriön piirteiden tunnistamiseen heillä tyttöjä aiemmin.
- Aikuisilla sukupuolieroja autismin ydinpiirteissä on todettu niukasti niissä tutkimuksissa, joissa autismidiagnostiikassa on käytetty kattavia arviointimenetelmiä (ADI-R ja ADOS) ja psykiatrinen erotusdiagnostiikka on tehty huolella. Näiden tutkimusten mukaan autististen naisten kokema hyvinvointi on miehiä heikompaa «Dubreucq J, Coutelle R, Lajnef M, ym. Gender differences in psychosocial function and self-reported health status in late-diagnosed autistic adults: results from the FACE-ASD national cohort. Psychol »10, autistiset naiset raportoivat itse enemmän oireita kuin miehet «Lai MC, Lombardo MV, Pasco G, ym. A behavioral comparison of male and female adults with high functioning autism spectrum conditions. PLoS One 2011;6(6):e20835 »11 ja naisten oirekuvat ovat miehiä lievempiä. Lisäksi joidenkin tutkimusten mukaan toistavaa käyttäytymistä on vähemmän «Stroth S, Tauscher J, Wolff N, ym. Phenotypic differences between female and male individuals with suspicion of autism spectrum disorder. Mol Autism 2022;13(1):11 »12.
- Autismikirjon häiriön lisäksi tytöillä ja naisilla diagnosoidaan usein samanaikainen älyllisen kehityksen häiriö « The World Health Organization (WHO). International Classification of Diseases Eleventh Revision (ICD-11). Geneva: World Health Organization; 2022.»9. Tytöillä ja naisilla, joilla on todettu sekä autismikirjon häiriö että älyllinen kehitysvammaisuus, on poikia ja miehiä enemmän sosiaalisia vaikeuksia, toistavaa käyttäytymistä ja mielenkiinnon kohteisiin juuttumista sekä heikommat kielelliset taidot ja enemmän motorisia ongelmia « The World Health Organization (WHO). International Classification of Diseases Eleventh Revision (ICD-11). Geneva: World Health Organization; 2022.»9, «Saure E, Castrén M, Mikkola K, ym. Intellectual disabilities moderate sex/gender differences in autism spectrum disorder: a systematic review and meta-analysis. J Intellect Disabil Res 2023;67(1):1-34»13.
- Tytöt ja naiset pyrkivät seurustelemaan poikia ja miehiä todennäköisemmin, ja heillä on usein yksi tai kaksi ystävää. Heillä on myös taipumus kehittää enemmän mielikuvitusleikkejä ja käyttää enemmän tunnekieltä. Erityiset mielenkiinnon kohteet ovat tytöillä ja naisilla usein sisällöltään sosiaalisempia «Lord C, Charman T, Havdahl A, ym. The Lancet Commission on the future of care and clinical research in autism. Lancet 2022;399(10321):271-334 »14.
- ADOSin ja ADI-R:n osa-alueiden pistemäärissä havaitut sukupuolten väliset erot ovat lapsilla ja nuorilla vähäisiä, eivätkä ne ole kliinisesti merkittäviä varsinkaan pienten lasten diagnostiikassa «Kaat AJ, Shui AM, Ghods SS, ym. Sex differences in scores on standardized measures of autism symptoms: a multisite integrative data analysis. J Child Psychol Psychiatry 2021;62(1):97-106 »15, «Wiggins LD, Rubenstein E, Windham G, ym. Evaluation of sex differences in preschool children with and without autism spectrum disorder enrolled in the study to explore early development. Res Dev Disab»16.
- Naisten autismin seulontaan on ehdotettu työkaluksi Girls Questionnaire for Autism Spectrum Condition (GQ-ASC) -kyselyä (suomennos saatavilla Autismiliiton sivuilta «https://autismiliitto.fi/autismi/diagnosointi/»1). On kuitenkin huomioitava, että GQ-ASC-kyselyä arvioivassa Brownin ym. «Brown CM, Attwood T, Garnett M, ym. Am I Autistic? Utility of the Girls Questionnaire for Autism Spectrum Condition as an Autism Assessment in Adult Women. Autism Adulthood 2020;2(3):216-226 »17 tutkimuksessa osallistujien autismidiagnoosia ei varmistettu eikä kyselyn erottelukyvystä ole laajempaa tutkimusnäyttöä. Suuret pisteet GQ-ASC:ssä voivat siis kertoa myös muista ongelmista kuin autismikirjon häiriöstä.
- Autismikirjon henkilöillä on kuvattu pyrkimyksiä naamioida (camouflage) tai kompensoida oireita, mitä on tuotu esiin erityisesti naispuolisten kohdalla « The World Health Organization (WHO). International Classification of Diseases Eleventh Revision (ICD-11). Geneva: World Health Organization; 2022.»9, «Tubío-Fungueiriño M, Cruz S, Sampaio A, ym. Social Camouflaging in Females with Autism Spectrum Disorder: A Systematic Review. J Autism Dev Disord 2021;51(7):2190-2199 »18. Naamioimisella viitataan tavanomaisesta sosiaalisesta mukautumisesta poikkeavaan käyttäytymiseen, joka vaatii paljon voimavaroja ja jonka ei voida autistisella henkilöllä ajatella täysin peittävän autismikirjon häiriön diagnoosin edellyttämiä sosiaalisen vuorovaikutuksen erityispiirteitä. Pyrkimyksestä peitellä autismikirjon oireita käytetään myös termiä maskaaminen.
- Naamioinnin käsitteeseen ja arviointiin liittyy useita kiistanalaisia kysymyksiä «Fombonne E. Camouflage and autism. J Child Psychol Psychiatry 2020;61(7):735-738 »19, «Arnold WM, Bitsika V, Sharpley CF. Camouflaging and autism: Conceptualisation and methodological issues. Autism 2026;30(5):1131-1146 »20, mikä korostaa aikuisten autismikirjon häiriön arvioinnissa erityisesti lapsuusiän oireiden varmistamisen ja psykiatrisen erotusdiagnostiikan tärkeyttä.
- Naamioinnin tunnistamiseen on kehitetty menetelmiä, mutta esimerkiksi naamioinnin tunnistamiseen kehitetyn The Camouflaging Autistic Traits Questionnaire (CAT-Q) -kyselyn validaatiotutkimuksen «Hull L, Mandy W, Lai MC, ym. Development and Validation of the Camouflaging Autistic Traits Questionnaire (CAT-Q). J Autism Dev Disord 2019;49(3):819-833 »21 metodologiassa on selviä puutteita muun muassa diagnostiikan varmentamisen ja psykiatristen oireiden selitysosuuden kontrolloimisen osalta. Erityisesti koetun naamioimisen yhteys sosiaaliseen ahdistukseen sekä autistisilla että ei-autistisilla henkilöillä edellyttää lisätutkimusta « Hull, L., Petrides, K.V. & Mandy, W. The Female Autism Phenotype and Camouflaging: a Narrative Review. Rev J Autism Dev Disord 2020;7:306–317. https://doi.org/10.1007/s40489-020-00197-9»22, «Cage E, Troxell-Whitman Z. Understanding the Reasons, Contexts and Costs of Camouflaging for Autistic Adults. J Autism Dev Disord 2019;49(5):1899-1911 »23, «Arnold WM, Bitsika V, Sharpley CF. Camouflaging and autism: Conceptualisation and methodological issues. Autism 2026;30(5):1131-1146 »20.
- Diagnoosin puuttuminen tai hyvin viivästynyt diagnoosi, vaikeuksiin tarjotun avun puute ja pyrkimys näyttää normaalilta lisäävät tyttöjen stressiä ja riskiä kehittää emotionaalisia ja muita ongelmia. Puutteet sosiaalisissa taidoissa saattavat altistaa heidät uhriksi joutumiselle, kiusaamiselle ja seksuaaliselle kaltoinkohtelulle «Rujeedawa T, Zaman SH. The Diagnosis and Management of Autism Spectrum Disorder (ASD) in Adult Females in the Presence or Absence of an Intellectual Disability. Int J Environ Res Public Health 2022;19»24.
- Erilaisia psykiatrisia häiriöitä, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta «Rujeedawa T, Zaman SH. The Diagnosis and Management of Autism Spectrum Disorder (ASD) in Adult Females in the Presence or Absence of an Intellectual Disability. Int J Environ Res Public Health 2022;19»24 ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä «Varcin KJ, Herniman SE, Lin A, ym. Occurrence of psychosis and bipolar disorder in adults with autism: A systematic review and meta-analysis. Neurosci Biobehav Rev 2022;134():104543 »25, esiintyy autismikirjon naisilla enemmän kuin miehillä. Myös tytöillä on havaittu ahdistuneisuutta useammin kuin pojilla «Suominen EH, Chen CA, Dunlop A, ym. Sex/Gender Differences in Internalizing Problems of Autistic Children and Young People: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 20»26. Naisilla esiintyy useammin kuin miehillä epävakaata persoonallisuutta, jonka erottaminen autismikirjon häiriöstä voi olla haastavaa ja vaatii huolellista erotusdiagnostiikkaa «Gordon C, Lewis M, Knight D. Differentiating between borderline personality disorder and autism spectrum disorder. Ment Health Pract, julkaistu verkossa 23.3.2020. DOI: 10.7748/mhp.2020.e1456»27.
- Syömishäiriöt ovat autismikirjon naisilla yleisiä. Ne saattavat osittain johtua aistien integrointiongelmista. Poikkeukselliseen syömiskäyttäytymiseen voivat vaikuttaa myös vaikeudet vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa sekä taipumus kaavamaiseen käyttäytymiseen. Autismiin tyypillisesti liittyviä syömishäiriöitä on kahdenlaisia: syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö (ARFID) ks. «Autismikirjon häiriö ja välttelevä ja rajoittava syömishäiriö»1 ja laihuushäiriö ks. «Syömishäiriöt ja autismikirjon häiriö»2, «Rujeedawa T, Zaman SH. The Diagnosis and Management of Autism Spectrum Disorder (ASD) in Adult Females in the Presence or Absence of an Intellectual Disability. Int J Environ Res Public Health 2022;19»24.
Kirjallisuutta
- Zeidan J, Fombonne E, Scorah J, ym. Global prevalence of autism: A systematic review update. Autism Res 2022;15(5):778-790 «PMID: 35238171»PubMed
- Bölte S, Neufeld J, Marschik PB, ym. Sex and gender in neurodevelopmental conditions. Nat Rev Neurol 2023;19(3):136-159 «PMID: 36747038»PubMed
- Marinopoulou M, Billstedt E, Wessman C, ym. Association Between Intellectual Functioning and Autistic Traits in the General Population of Children. Child Psychiatry Hum Dev 2025;56(1):264-275 «PMID: 37351708»PubMed
- Akbari M, Seydavi M, Hosseini ZS, ym. Experiential avoidance in depression, anxiety, obsessive-compulsive related, and posttraumatic stress disorders: a comprehensive systematic review and meta-analysis. J Context Behav Sci 2022; 24:65–78
- Limburg K, Watson HJ, Hagger MS, ym. The Relationship Between Perfectionism and Psychopathology: A Meta-Analysis. J Clin Psychol 2017;73(10):1301-1326 «PMID: 28026869»PubMed
- Abramovitch A, Short T, Schweiger A. The C Factor: Cognitive dysfunction as a transdiagnostic dimension in psychopathology. Clin Psychol Rev 2021;86():102007 «PMID: 33864968»PubMed
- Cruz S, Zubizarreta SC, Costa AD, ym. Is There a Bias Towards Males in the Diagnosis of Autism? A Systematic Review and Meta-Analysis. Neuropsychol Rev 2025;35(1):153-176 «PMID: 38285291»PubMed
- Lai MC, Lombardo MV, Ruigrok AN, ym. Quantifying and exploring camouflaging in men and women with autism. Autism 2017;21(6):690-702 «PMID: 27899710»PubMed
- The World Health Organization (WHO). International Classification of Diseases Eleventh Revision (ICD-11). Geneva: World Health Organization; 2022.
- Dubreucq J, Coutelle R, Lajnef M, ym. Gender differences in psychosocial function and self-reported health status in late-diagnosed autistic adults: results from the FACE-ASD national cohort. Psychol Med 2023;53(12):5674-5684 «PMID: 36177672»PubMed
- Lai MC, Lombardo MV, Pasco G, ym. A behavioral comparison of male and female adults with high functioning autism spectrum conditions. PLoS One 2011;6(6):e20835 «PMID: 21695147»PubMed
- Stroth S, Tauscher J, Wolff N, ym. Phenotypic differences between female and male individuals with suspicion of autism spectrum disorder. Mol Autism 2022;13(1):11 «PMID: 35255969»PubMed
- Saure E, Castrén M, Mikkola K, ym. Intellectual disabilities moderate sex/gender differences in autism spectrum disorder: a systematic review and meta-analysis. J Intellect Disabil Res 2023;67(1):1-34 «PMID: 36444668»PubMed
- Lord C, Charman T, Havdahl A, ym. The Lancet Commission on the future of care and clinical research in autism. Lancet 2022;399(10321):271-334 «PMID: 34883054»PubMed
- Kaat AJ, Shui AM, Ghods SS, ym. Sex differences in scores on standardized measures of autism symptoms: a multisite integrative data analysis. J Child Psychol Psychiatry 2021;62(1):97-106 «PMID: 32314393»PubMed
- Wiggins LD, Rubenstein E, Windham G, ym. Evaluation of sex differences in preschool children with and without autism spectrum disorder enrolled in the study to explore early development. Res Dev Disabil 2021;112():103897 «PMID: 33610079»PubMed
- Brown CM, Attwood T, Garnett M, ym. Am I Autistic? Utility of the Girls Questionnaire for Autism Spectrum Condition as an Autism Assessment in Adult Women. Autism Adulthood 2020;2(3):216-226 «PMID: 36601442»PubMed
- Tubío-Fungueiriño M, Cruz S, Sampaio A, ym. Social Camouflaging in Females with Autism Spectrum Disorder: A Systematic Review. J Autism Dev Disord 2021;51(7):2190-2199 «PMID: 32926304»PubMed
- Fombonne E. Camouflage and autism. J Child Psychol Psychiatry 2020;61(7):735-738 «PMID: 32658354»PubMed
- Arnold WM, Bitsika V, Sharpley CF. Camouflaging and autism: Conceptualisation and methodological issues. Autism 2026;30(5):1131-1146 «PMID: 41721649»PubMed
- Hull L, Mandy W, Lai MC, ym. Development and Validation of the Camouflaging Autistic Traits Questionnaire (CAT-Q). J Autism Dev Disord 2019;49(3):819-833 «PMID: 30361940»PubMed
- Hull, L., Petrides, K.V. & Mandy, W. The Female Autism Phenotype and Camouflaging: a Narrative Review. Rev J Autism Dev Disord 2020;7:306–317. https://doi.org/10.1007/s40489-020-00197-9
- Cage E, Troxell-Whitman Z. Understanding the Reasons, Contexts and Costs of Camouflaging for Autistic Adults. J Autism Dev Disord 2019;49(5):1899-1911 «PMID: 30627892»PubMed
- Rujeedawa T, Zaman SH. The Diagnosis and Management of Autism Spectrum Disorder (ASD) in Adult Females in the Presence or Absence of an Intellectual Disability. Int J Environ Res Public Health 2022;19(3): «PMID: 35162336»PubMed
- Varcin KJ, Herniman SE, Lin A, ym. Occurrence of psychosis and bipolar disorder in adults with autism: A systematic review and meta-analysis. Neurosci Biobehav Rev 2022;134():104543 «PMID: 35063494»PubMed
- Suominen EH, Chen CA, Dunlop A, ym. Sex/Gender Differences in Internalizing Problems of Autistic Children and Young People: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2026;65(8):995-1016 «PMID: 41125201»PubMed
- Gordon C, Lewis M, Knight D. Differentiating between borderline personality disorder and autism spectrum disorder. Ment Health Pract, julkaistu verkossa 23.3.2020. DOI: 10.7748/mhp.2020.e1456