Autismikirjon neurokognitiiviset selitysmallit

Keskeisimpiä ja eniten tutkittuja neurokognitiivisia teorioita, joiden avulla on pyritty selittämään ja ymmärtämään autismikirjon oirekuvaa ja erityispiirteitä, ovat teoria mielen teorian puutteellisuudesta, heikon sentraalisen koherenssin teoria ja eksekutiivinen teoria. Nykykäsityksen mukaan nämä teoriat selittävät autismikirjon erityispiirteitä paremmin yhdessä kuin erikseen «Happé F, Ronald A, Plomin R. Time to give up on a single explanation for autism. Nat Neurosci 2006;9:1218-20 »1. Edellä mainittujen lisäksi tekstissä esitellään Enhanced Perceptual Functions (EPF) -teoriaa.

• Autismikirjon henkilöiden sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeuksia on selitetty puutteellisella mielen teorialla (Theory of Mind, ToM) «Frith U, Morton J, Leslie AM. The cognitive basis of a biological disorder: autism. Trends Neurosci 1991;14:433-8 »2. Mielen teorialla eli mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä päätellä toisten henkilöiden mielensisältöjä (uskomuksia, tietoja, aikomuksia ja tunteita) sekä ennakoida ja ymmärtää toisten ihmisten käyttäytymistä näiden päätelmien perusteella. Toisin sanoen kyse on kyvystä asettua ja eläytyä toisen henkilön asemaan. Vaikeudet mielen teorian taidoissa ovat tutkimusten mukaan yhteydessä autismikirjon henkilöiden sosiaalisen kommunikaation haasteisiin (esim. «Jones CRG, Simonoff E, Baird G ym. The association between theory of mind, executive function, and the symptoms of autism spectrum disorder. Autism Res 2018;11:95-109 »3). Mitä paremmat autismikirjon henkilön kielelliset taidot ovat, sitä paremmin hän yleensä suoriutuu mielen teoriaa vaativista tehtävistä testitasolla; tästä huolimatta mielen teorian puutteet voivat tulla näkyviin arkielämän monimutkaisissa sosiaalisissa tilanteissa, joissa vaaditaan nopeaa ja intuitiivista mentalisaatiota «Happé F. The role of age and verbal ability in the theory of mind task performance of subjects with autism. Child Development 1995;66:843-55»4.
• Eksekutiivinen teoria (Executive function, EF) «Pennington BF, Rogers SJ, Bennetto L, Griffith EM, Reed DT, Shyu V. Validity tests of the executive dysfunction hypothesis of autism. In J. Russell (Ed.), Autism as an exectuive disorder 1997 (pp. 143»5, «Russell J. (Toim.) Autism as an executive disorder. Oxford University Press. 1997»6 painottaa toiminnanohjauksen vaikeuksien laaja-alaista merkitystä autismikirjon henkilöiden toimintaan. Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat autismikirjon henkilöillä ilmetä esimerkiksi toimintojen aloittamisen, jäsentämisen ja suunnittelun vaikeutena, kognitiivisena joustamattomuutena, juuttumistaipumuksena ja rutiinihakuisuutena. Käytännössä esimerkiksi autismikirjon lapsen voi olla vaikea löytää itselleen vaihtelevaa, mielekästä tekemistä ja siirtymätilanteet ja muutokset rutiineissa voivat olla hänelle vaikeita.
• Heikon sentraalisen koherenssin teoria (Weak Central Coherence, WCC) «Frith U. Autism - Explaining the Enigma. Blackwell Publishing. 1989»7, «Happé F, Frith U. The weak coherence account: detail-focused cognitive style in autism spectrum disorders. J Autism Dev Disord 2006;36:5-25 »8 pyrkii selittämään sekä autismikirjon henkilöiden kognitiivisen prosessoinnin vahvuuksia että heikkouksia. Tavanomaisesti kehittyvillä henkilöillä tiedonkäsittely keskittyy kokonaisuuksien hahmottamiseen yksityiskohtien havainnoinnin kustannuksella. Autismikirjon henkilöt sen sijaan suoriutuvat tavanomaista paremmin monista yksityiskohtien havainnoimista vaativista tehtävistä, kun taas kokonaisuuksien hahmottaminen saattaa olla heille vaikeaa «Happé F, Frith U. The weak coherence account: detail-focused cognitive style in autism spectrum disorders. J Autism Dev Disord 2006;36:5-25 »8. Yksityiskohtien korostunut huomioiminen saattaa selittää osalla autismikirjon henkilöistä olevaa vaikeutta yleistää oppimiaan taitoja uusiin, erilaisiin tilanteisiin.
• Havaitsemisen taitoihin keskittyy myös Enhanced Perceptual Functions (EPF) -teoria «Mottron L, Burack J. Enhanced perceptual functioning in the development of autism. In J. Burack, T. Charman, N. Yirmiya, & P. D. Zelaco (Eds.), The development of autism: Perspectives from theory and»9, «Mottron L, Dawson M, Soulières I ym. Enhanced perceptual functioning in autism: an update, and eight principles of autistic perception. J Autism Dev Disord 2006;36:27-43 »10. Sen mukaan autismikirjon henkilöt havaitsevat ja prosessoivat yksityiskohtia tavallista tehokkaammin. Teorian mukaan tämä ei aiheuttaisi vaikeuksia kokonaisuuksien prosessoinnissa. Kokonaisuuksien prosessoiminen ei kuitenkaan olisi autismikirjon henkilöillä tyypilliseen tapaan automatisoitunutta, vaan vaatisi vihjeitä onnistuakseen