Aistisäätelyn epätyypillisyys autismikirjon häiriössä

Tausta

Aistitiedon käsittelyllä tarkoitetaan prosessia, jonka lopputuloksena kehon ulkoisista ja sisäisistä aistiärsykkeistä jäsentyy järkevä havainto. Se on tiedostamatonta toimintaa, jota ei huomata silloin, kun se toimii tehokkaasti. Aivot säätelevät aistien välittämiä viestejä ja mahdollistavat tehokkaan aistitiedon käsittelyn. Vastasyntynyt on aistiensa armoilla, mutta kehityksen myötä merkityksettömiä ärsykkeitä opitaan ohittamaan. Puhutaan aistisäätelyjärjestelmästä, joka jarruttaa ärsykkeitä, ohittaa epäolennaiset ja reagoi tarpeellisiin.

Aistitiedon käsittelyn vaikeuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa aivot eivät rekisteröi, käsittele ja jäsennä aistimuksia tehokkaasti. Näitä vaikeuksia on tapana tarkastella toiminnallisuuden näkökulmasta, ja ne on jaettu kolmeen ryhmään: aistisäätelyn vaikeudet, aistimusten erottelun vaikeudet ja aistipohjaiset motoriikan vaikeudet.

ICD-11:n ja DSM-5:n diagnostisissa luokituksissa autismikirjon häiriön kriteereihin sisältyy yli- tai alireagoivuus aistiärsykkeisiin tai epätavallinen kiinnostuneisuus erilaisia aistimuksia kohtaan «American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders (5th ed.). 2013. Arlington, VA.»1, «ICD-11 for mortality and morbidity statistics. Version 2/2022. Mental, behavioural or neurodevelopmental disorders. »2. Nämä ovat epätyypillisen aistisäätelyn piirteitä: epätavanomaista herkistymistä aistimuksille tai tottumista aistimuksiin.

Aistijärjestelmät tuovat tietoa kehon ulkopuolelta ja kehosta itsestään. Kehon ulkopuolelta tietoa tuovat tunto-, näkö-, kuulo-, haju- ja makujärjestelmät sekä kehon asennosta ja liikkeistä viestivä vestibulaarinen aistijärjestelmä (painovoima, pään liike, tasapaino), proprioseptiivinen aistijärjestelmä (asento ja liike) ja viskeraalinen aistijärjestelmä (sisäelinaistimukset).

Aistisäätelyn epätyypillisyys voi liittyä paitsi autismikirjon häiriöön myös muihin kehityksellisiin ja psyykkisiin häiriöihin, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön «Parush S, Sohmer H, Steinberg A ym. Somatosensory function in boys with ADHD and tactile defensiveness. Physiol Behav 2007;90:553-8 »3, skitsofreniaan «Javitt DC. Sensory processing in schizophrenia: neither simple nor intact. Schizophr Bull 2009;35:1059-64 »4, ahdistuneisuuteen «Ben-Sasson A, Carter AS, Briggs-Gowan MJ. Sensory over-responsivity in elementary school: prevalence and social-emotional correlates. J Abnorm Child Psychol 2009;37:705-16 »5, laihuushäiriöön «Saure E, Lepistö-Paisley T, Raevuori A ym. Atypical Sensory Processing Is Associated With Lower Body Mass Index and Increased Eating Disturbance in Individuals With Anorexia Nervosa. Front Psychiatry »6, traumaperäiseen stressihäiriöön «Harricharan S, McKinnon MC, Lanius RA. How Processing of Sensory Information From the Internal and External Worlds Shape the Perception and Engagement With the World in the Aftermath of Trauma: Implic»7 tai keskosuuteen «Niutanen U, Harra T, Lano A ym. Systematic review of sensory processing in preterm children reveals abnormal sensory modulation, somatosensory processing and sensory-based motor processing. Acta Paedi»8, «Rahkonen P, Lano A, Pesonen AK ym. Atypical sensory processing is common in extremely low gestational age children. Acta Paediatr 2015;104:522-8 »9), ja sitä voi esiintyä myös ilman muita diagnosoitavissa olevia tiloja.

Suomalaisessa 8-vuotiaiden kohorttitutkimuksessa (N = 4 397) aistiyli- ja aliherkkyyksien esiintyvyys oli koko kohortissa 8,3 % ja ei-autismikirjon lapsilla 8 %. Aistiyli- ja aliherkkyydet selittivät vaihtelua kaikkien, myös muiden kuin autismikirjon lasten autistisissa piirteissä eli sosiaalisessa toimintakyvyssä «Jussila K, Junttila M, Kielinen M ym. Sensory Abnormality and Quantitative Autism Traits in Children With and Without Autism Spectrum Disorder in an Epidemiological Population. J Autism Dev Disord 202»10.

Aistiyliherkkä henkilö huomaa tavanomaista vaimeampia ärsykkeitä, reagoi niihin tavanomaista nopeammin ja voimakkaammin eikä totu niihin tavanomaiseen tapaan. Arjessa yliherkkyys näkyy esimerkiksi siten, että tottumista toistuvaan aistimukseen ei tapahdu, jolloin sitä voi olla vaikea sietää ja sitä pyritään välttelemään. Aistialiherkkä puolestaan vaatii tavanomaista voimakkaamman ärsykkeen havaitakseen sen ja reagoi siihen tavanomaista vaimeammin. Tällöin esimerkiksi vuorovaikutukseen havahtuminen ja siinä pysyminen voi olla vaikeaa. Aistimushakuisella on taipumus hakeutua tietynlaisten ärsykkeiden äärelle tai tuottaa tietynlaisia ärsykkeitä joko mieltymyksen vuoksi, oman vireystilan ylläpitämiseksi tai itsensä rauhoittamiseksi.

Aistijärjestelmien herkkyys voi vaihdella tilannekohtaisesti yliherkästä aliherkkään. Esimerkiksi univaje, sairastaminen, nälkä ja pitkittynyt stressi voivat vaikuttaa aistijärjestelmien herkkyyteen niin, että kaikenlaisia aistimuksia voi olla vaikeampi sietää. Myös ahdistuneisuus voimistaa aistiherkkyyttä, ja toisaalta aistiherkkyys lisää ahdistuneisuutta «Horder J, Wilson CE, Mendez MA ym. Autistic traits and abnormal sensory experiences in adults. J Autism Dev Disord 2014;44:1461-9 »11, «Pfeiffer, Kinnealey, Reed, & Herzberg (2005). Sensory modulation and affective disorders in children and adolescents with Asperger disorder. American Journal of Occupational Therapy, 59, 335–345.»12. Lasten kohdalla on usein nähtävissä, että jotain tiettyä aistimusta on helpompi sietää kotioloissa kuin koulussa, missä aisti- ja muuta kuormitusta on enemmän, kuormitukseen ei pysty itse vaikuttamaan eikä sitä pysty täysin ennakoimaan. Toiset lapset sen sijaan hyötyvät kouluarjen struktuurista ja rytmistä.

Aistisäätelyn epätyypillisyys autismikirjon häiriössä

Epätyypillisen aistisäätelyn esiintyvyys autismikirjon häiriössä on lapsilla 45–95 % «Kojovic N, Ben Hadid L, Franchini M ym. Sensory Processing Issues and Their Association with Social Difficulties in Children with Autism Spectrum Disorders. J Clin Med 2019;8: »13 ja aikuisilla 94 % «Crane, Goddard, Pring. Sensory processing in adults with autism spectrum disorders. Autism. 2009; 13:215–228.»14. Sen on osoitettu selittävän autismikirjon henkilöiden autististen piirteiden voimakkuutta «Jussila K, Junttila M, Kielinen M ym. Sensory Abnormality and Quantitative Autism Traits in Children With and Without Autism Spectrum Disorder in an Epidemiological Population. J Autism Dev Disord 202»10, «Tavassoli T, Miller LJ, Schoen SA ym. Sensory over-responsivity in adults with autism spectrum conditions. Autism 2014;18:428-32 »15, ja sitä voi esiintyä minkä tahansa aistijärjestelmän alueella «Marco EJ, Hinkley LB, Hill SS ym. Sensory processing in autism: a review of neurophysiologic findings. Pediatr Res 2011;69:48R-54R »16.

Autismikirjoon voi liittyä epätyypillisyyttä paitsi yksittäisten aistimusten käsittelyssä myös monikanavaisessa aistitiedon prosessoinnissa. Näin voi olla silloinkin, kun millekään tietynlaisille aistimuksille ei vaikuttaisi esiintyvän yli- tai aliherkkyyttä (ks. «Baum SH, Stevenson RA, Wallace MT. Behavioral, perceptual, and neural alterations in sensory and multisensory function in autism spectrum disorder. Prog Neurobiol 2015;134:140-60 »17, «Bertone, Mottron, Jelenic, Faubert. Motion perception in autism: a "complex" issue. J Cogn Neurosci 2003;15:218-225»18, «Brandwein AB, Foxe JJ, Butler JS ym. The development of multisensory integration in high-functioning autism: high-density electrical mapping and psychophysical measures reveal impairments in the proce»19, «Leekam S. Social cognitive impairment and autism: what are we trying to explain? Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci 2016;371:20150082 »20, «Robertson, Baron-Cohen. Sensory perception in autism. Nat Rev Neurosci. 2017;18:671-684»21). Tehokas monikanavaisen aistitiedon jäsentäminen helpottaa muun muassa puheen ymmärtämistä, kun kuuloärsyke (puhe) ja näköärsyke (puhujan huulion liike, ilmeet ja eleet) yhdistyvät mielekkääksi havainnoksi «Sumby, Pollack. Visual contribution to speech intelligibility in noise. J Acoustical Soc Am 1954;26:212-215»22. Monikanavaisen aistitiedon yhdistämisen vaikeudet selittävät mahdollisesti autismikirjon häiriöön liittyviä vaikeuksia jäsentää erilaisista aistimuksista mielekkäitä havaintoja «Frith U, Happé F. Autism: beyond "theory of mind". Cognition 1994;50:115-32 »23.

On esitetty, että autismikirjon häiriöön liittyvät sosiaalisen kommunikaation haasteet ja toistavat käyttäytymistavat voivat heijastaa aistiprosessoinnin epätyypillisyyttä «Gliga T, Bedford R, Charman T ym. Enhanced Visual Search in Infancy Predicts Emerging Autism Symptoms. Curr Biol 2015;25:1727-30 »24, «Ronconi L, Molteni M, Casartelli L. Building Blocks of Others' Understanding: A Perspective Shift in Investigating Social-Communicative Deficit in Autism. Front Hum Neurosci 2016;10:144 »25, «Thye MD, Bednarz HM, Herringshaw AJ ym. The impact of atypical sensory processing on social impairments in autism spectrum disorder. Dev Cogn Neurosci 2018;29:151-167 »26. Epätyypillisen aistiprosessoinnin on havaittu olevan yhteydessä muun muassa jaetun tarkkaavuuden haasteisiin ja kielellisen ilmaisun pulmiin «Ausderau K, Sideris J, Furlong M ym. National survey of sensory features in children with ASD: factor structure of the sensory experience questionnaire (3.0). J Autism Dev Disord 2014;44:915-25 »27, vuorovaikutteisten leikkitaitojen niukkuuteen «Miller Kuhaneck, Britner. A preliminary investigation of the relationship between sensory processing and social play in autism spectrum disorder. OTJR (Thorofare N J). 2013;33:159-67»28, sosiaaliseen vetäytyvyyteen ja negatiiviseen temperamenttiin «Brock ME, Freuler A, Baranek GT ym. Temperament and sensory features of children with autism. J Autism Dev Disord 2012;42:2271-84 »29 ja toistavaan käyttäytymiseen «Chen YH, Rodgers J, McConachie H. Restricted and repetitive behaviors, sensory processing and cognitive style in children with autism spectrum disorders. Journal of Autism and Developmental Disorders »30. Sen on havaittu olevan yhteydessä myös aikuisten autismikirjon henkilöiden tavanomaista heikompiin sosiaalisiin taitoihin «Hilton CL, Harper JD, Kueker RH ym. Sensory responsiveness as a predictor of social severity in children with high functioning autism spectrum disorders. J Autism Dev Disord 2010;40:937-45 »31.

Useat tavanomaiset ärsykkeet aiheuttavat jopa 70 %:lla autismikirjon lapsista autonomisen hermoston pitkittyneen ylivireystilan «Hirstein W, Iversen P, Ramachandran VS. Autonomic responses of autistic children to people and objects. Proc Biol Sci 2001;268:1883-8 »32, johon liittyy taipumus havainnoida ympäristössä uhkia ja tulkita tilanteita väärin. Pitkittynyt ja usein toistuva autonomisen hermoston ylivireystila voi altistaa psyykkiselle oirehdinnalle ja somaattisille sairauksille. Ahdistuneisuus- ja masennusoirehdinnan on todettu liittyvän autismikirjon lasten epätyypilliseen aistiprosessointiin «Pfeiffer, Kinnealey, Reed, & Herzberg (2005). Sensory modulation and affective disorders in children and adolescents with Asperger disorder. American Journal of Occupational Therapy, 59, 335–345.»12, «Tsuji Y, Imaizumi S, Sugawara M ym. Internalizing problems and suffering due to sensory symptoms in children and adolescents with and without autism spectrum disorder. Front Psychol 2022;13:872185 »33, «Mazurek MO, Vasa RA, Kalb LG ym. Anxiety, sensory over-responsivity, and gastrointestinal problems in children with autism spectrum disorders. J Abnorm Child Psychol 2013;41:165-76 »34.

Aistiprosessoinnin epätyypillisyyden on todettu vaikuttavan autismikirjon häiriössä paitsi yleisesti arjen toimintakykyyn «Suarez MA. Sensory processing in children with autism spectrum disorders and impact on functioning. Pediatr Clin North Am 2012;59:203-14, xii-xiii »35 myös oppimiskykyyn «Howe, Stagg. How Sensory Experiences Affect Adolescents with an Autistic Spectrum Condition within the Classroom. J Autism Dev Disord 2016;46:1656-68»36 ja koulutyössä alisuoriutumiseen «Ashburner J, Ziviani J, Rodger S. Sensory processing and classroom emotional, behavioral, and educational outcomes in children with autism spectrum disorder. Am J Occup Ther 2008;62:564-73 »37. Vanhemmat ja opettajat ovat tunnistaneet, että autismikirjon lasten koulukuormitus liittyy heidän kokemaansa kouluympäristön aistiärsyketulvaan «Jones, Hanley, Riby. Distraction, distress and diversity: Exploring the impact of sensory processing differences on learning and school life for pupils with autism spectrum disorders. Research in Auti»38.

Interoseptiolla tarkoitetaan aistihavaintoja kehon sisäisestä tilasta, esimerkiksi tunnetiloista, kivusta ja sydämen sykkeestä. Myös näiden aistimusten havaitseminen tai prosessoiminen voi olla epätavanomaista. Autismikirjon lasten kyky oppia esimerkiksi rakon ja suolen hallintaa tai havaita ja viestiä nälkää, janoa, väsymystä tai kipua voi olla heikentynyt. Vaikeuksien havaita ja tunnistaa kehon sisäisiä aistimuksia on esitetty mahdollisesti selittävän sitä, että somaattiset sairaudet pääsevät etenemään autismikirjon henkilöillä usein pitkälle ennen hoitoon hakeutumista, ja sitä, että autismikirjon häiriöön liittyy tavanomaista suurempi ennenaikainen kuolleisuuden riski «Sala R, Amet L, Blagojevic-Stokic N ym. Bridging the Gap Between Physical Health and Autism Spectrum Disorder. Neuropsychiatr Dis Treat 2020;16:1605-1618 »39.

Kivun aistimista käsittelevät tutkimukset ovat ymmärrettävästi perustuneet pääosin käyttäytymisen havainnointiin ja informanttipohjaiseen tietoon «Allely CS. Pain sensitivity and observer perception of pain in individuals with autistic spectrum disorder. ScientificWorldJournal 2013;2013:916178 »40. Kipukokemusta on tutkittu myös erilaisilla aistiärsykkeillä ja todettu, että autismikirjon henkilöt havaitsevat ärsykkeen herkemmin, mutta heidän kipukynnyksensä tai kivunsietonsa ei eroa verrokkiryhmän vastaavista. Kivun voimakkuuden raportoimisessa sekä kipuaistimuksen herättämässä tunnetilassa sen sijaan on todettu ryhmätason ero: autismikirjon henkilöt raportoivat kivun lievempiasteiseksi ja sietävät sitä tunnetasolla paremmin «Yasuda, Hashimoto, Nakae, Kang, Ohi, Yamamori, Fujimoto, Hagihira, Takeda. Sensory cognitive abnormalities of pain in autism spectrum disorder: a case-control study. Ann Gen Psychiatry 2016;15:8»41. On viitteitä siitä, että krooninen kipu on yleisempää autismikirjon naisilla kuin naisväestössä keskimäärin «Asztély K, Kopp S, Gillberg C ym. Chronic Pain And Health-Related Quality Of Life In Women With Autism And/Or ADHD: A Prospective Longitudinal Study. J Pain Res 2019;12:2925-2932 »42. On mahdollista, että autismikirjon henkilö ei kommunikoi kipuaistimuksistaan, vaan kipu näkyy haastavana tai itseä vahingoittavana käyttäytymisenä «Sala R, Amet L, Blagojevic-Stokic N ym. Bridging the Gap Between Physical Health and Autism Spectrum Disorder. Neuropsychiatr Dis Treat 2020;16:1605-1618 »39.

Interoseption havaitsemis- ja tulkitsemishaasteet liittyvät myös tunnetaitojen ja tunnesäätelyn vaikeuksiin. Kaikkiin tunnekokemuksiin liittyy muutoksia kehollisissa tuntemuksissa «Pace-Schott EF, Amole MC, Aue T ym. Physiological feelings. Neurosci Biobehav Rev 2019;103:267-304 »43. Autismikirjon häiriöön liittyy vaikeus tunnistaa tunteita sekä vaikeus erottaa niitä toisistaan, eikä henkilö näin ollen välttämättä tiedosta, minkälaiset tilanteet ilahduttavat tai jännittävät häntä, mistä hän ärsyyntyy tai milloin hän on innostunut, peloissaan, häpeissään tai liikuttunut. Edellä kuvattu autonomisen hermoston ylivireystila voi olla seurausta myös negatiivisiksi tai positiivisiksi koettujen tunnekokemusten liiallisesta määrästä tai liiallisesta voimakkuudesta. Jos tunnetiloja ei tunnista, kuormituksen sääteleminen oma-aloitteisesti voi olla vaikeaa, mikä voi johtaa ylikuormitustilaan ja käyttäytymisen säätelyn pettämiseen (tunneromahdus). Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää, että myös tunnekuormitusta säädellään aikuisjohtoisesti.

Vastikään valmistuneessa prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa (N = 1 517) saatiin ensimmäistä kertaa pitkittäistietoa aistitiedon prosessoinnista autismikirjon häiriössä. Tutkimuksessa tarkasteltiin reagointitavan muutoksia ja todettiin, että lasten, joilla oli autismikirjon häiriö tai paljon autistisia piirteitä, taaperoiässä ilmenneet tyypilliset tavat reagoida aistimuksiin voimistuivat iän myötä. Sen sijaan lasten, joilla ei ollut autismikirjon häiriötä, reagointitavat pysyivät samankaltaisina taaperoiästä kouluikään – myös niiden lasten, joilla oli vanhempien ilmoittamia aistihäiriöitä «Chen YJ, Sideris J, Watson LR ym. Developmental trajectories of sensory patterns from infancy to school age in a community sample and associations with autistic traits. Child Dev 2022;93:e446-e459 »44.

Aistitiedon käsittelyyn liittyvät vaikeudet olisi hyvä kartoittaa jo neuvolassa, jotta osattaisiin kiinnittää erityistä huomiota niiden lasten vuorovaikutusvalmiuksien kehittymiseen, joilla aistisäätelyn vaikeuksia esiintyy. Neuvolajärjestelmäämme kuuluvat säännölliset ikäkausitarkastukset mahdollistavat vuorovaikutusvalmiuksien kehittymisen seuraamisen muiden kehitysseurantojen yhteydessä, ja varhain ilmenevät epätyypilliset tavat reagoida aistimuksiin voivat viitata autismikirjon häiriön mahdollisuuteen «Jussila K, Junttila M, Kielinen M ym. Sensory Abnormality and Quantitative Autism Traits in Children With and Without Autism Spectrum Disorder in an Epidemiological Population. J Autism Dev Disord 202»10, «Chen YJ, Sideris J, Watson LR ym. Developmental trajectories of sensory patterns from infancy to school age in a community sample and associations with autistic traits. Child Dev 2022;93:e446-e459 »44.

On tärkeää tiedostaa, että vaikka autismikirjon häiriöön liittyy yleensä aistitiedon käsittelyn haasteita, suurimmalla osalla lapsista, joilla on aistitiedon käsittelyn haasteita, ei ole autismikirjon häiriötä. Esimerkiksi edellä mainittu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen 8-vuotiaiden ikäkohortissa tehty suomalaistutkimus osoitti, että vaikka aistiyli- tai aliherkkyydet lisäsivät autismikirjon häiriön todennäköisyyttä, vain 4 %:lla niistä lapsista, joilla vanhemmat raportoivat olevan aistiyli- tai aliherkkyyksiä, oli autismikirjon häiriö «Jussila K, Junttila M, Kielinen M ym. Sensory Abnormality and Quantitative Autism Traits in Children With and Without Autism Spectrum Disorder in an Epidemiological Population. J Autism Dev Disord 202»10.

Yksilölliset erot ja lievät tai tilannesidonnaiset (esim. stressi, elämäntilanteen muutokset, sairastaminen) poikkeamat aistisäätelyssä eivät ole sairauksia, jotka pitäisi korjata tai hoitaa. Olennaista on sen sijaan oppia tuntemaan lapsen yksilöllinen tapa reagoida aistimuksiin, muokata olosuhteita hänen toimintakykyään tukeviksi ja harjoitella säätelytaitoja yhdessä. Erityisen hankalat toimintakykyrajoitteet edellyttävät kuitenkin kuntoutusta.

Aistisäätelyn tukeminen

Kaikessa säätelyssä on olennaista tunnistaa henkilön vireystila. Vireystila vaihtelee unesta ja uneliaasta olotilasta stressaantuneeseen ja ylikuormittuneeseen tilaan. Sitä on tärkeää säädellä niin, että iänmukainen toimintakyky, osallistuminen ja vuorovaikutuksessa pysyminen on mahdollista (optimaalinen vireystila). Vireystilan säätelykyky alkaa kehittyä heti syntymän jälkeen ensisijaisen hoitajan avulla. Sen kehittyminen edellyttää riittävää sensitiivisyyttä vauvan tarpeille. Puhutaan kanssasäätelystä, jossa toinen henkilö auttaa toista vireystilan säätelemisessä tyynnyttämällä tai havahduttamalla häntä tarpeen mukaan. Tämä on yhteistä kaikille nisäkäslajeille.

Itsesäätelyllä tarkoitetaan kykyä pitää oma vireystila optimaalisella tasolla ilman muiden apua. Se on kykyä käyttää omia strategioita itsensä rauhoittamiseen tai valpastuttamiseen. Nämä strategiat ovat usein tiedostamattomia, mutta autismikirjon lapset tarvitsevat usein enemmän apua itsesäätelyn oppimiseen kuin lapset keskimäärin.

Itsesäätelykyvyn kehittyminen edellyttää, ettei lapsi ole ylivirittyneessä tilassa. Siksi kehittyvän lapsen olosuhteet ja toimintaympäristöt tulee muokata sellaisiksi, ettei aistikuormitus ole hänelle liian suurta. Esimerkiksi uusissa kouluissa suositut avoimet oppimistilat ovat monelle hyvin kuormittavia toimintaympäristöjä.

Aistiylikuormitustilanteissa ärsyketulvasta poistuminen ja niin sanottu aistikuormituksen nollaaminen auttavat parhaiten, mutta ylikuormittumisen ennaltaehkäisyssä voi olla apua myös seuraavista käytännön keinoista:

Vireystilan lasku

• Ääniaistimukset
  • Runsaasti tekstiilejä "imemään ääntä" (matot, verhot, raanut)
  • Radion tai TV:n sulkeminen, puheäänen, puhelimien ja tietokoneiden merkki- ja näppäinäänien vaimentaminen
  • Rauhoittavan musiikin kuunteleminen
• Näköaistimukset
  • Valaistuksen himmentäminen
  • Hillittyjen värisävyjen käyttäminen sisustuksessa
  • Symmetria, minimalistisuus
  • Ympäristön järjesteleminen selkeäksi
  • "Reviirien rajaaminen" maalarinteipillä tai kalusteilla
  • Rauhallisen liikkeen katseleminen (laavalamppu, akvaario)
• Hajuaistimukset
  • Tuoksuttomat pesuaineet
  • Mahdollisimman vähän erilaisia tuoksuja yhtä aikaa (sama pesu- ja hiusmuotoiluainesarja)
• Makuaistimukset
  • Ruuan tarjoilu viileänä
  • Happamien ja karvaiden makujen välttäminen
  • Herneiden, papujen tai muiden lapsen mielestä pahanmakuisten ruokien syöminen jäisinä
  • Miedon makuinen hammastahna
• Tuntoaistimukset
  • Vaatteiden kokolappujen poistaminen
  • Alusvaatteiden ja sukkien pukeminen nurinpäin niin, etteivät saumat paina ihoa
• Hygienia
  • Koko kehon kevyt hieronta tai painelu ennen suihkuun menemistä
  • Vedellä valelu tai kylpy suihkun sijaan
  • Uimalasit, suojalippa, korvatulpat
  • Sormenpäiden hieronta tai kevyt puristeleminen ennen kynsien leikkaamista

Aistialiherkkyys ja vireystilan nostaminen

• Kuvalliset toimintaohjeet puhuttujen toimintaohjeiden tueksi
• Sanallisten ohjeiden antaminen kohdennetusti, varmistus ymmärretyksi tulemisesta
• Värikoodien käyttäminen esimerkiksi vaatteiden ja lelujen säilytyksessä
• Vireystilan ylläpitäminen
  • Kutitteleminen, hierominen, harjaaminen
  • Nopeatempoinen liikunta tai tanssiminen
  • Monipuolinen tarkkaavaisuutta vaativa liike (temppuradat, kiipeileminen, skuuttaaminen)
  • Kylmät syötävät ja juotavat
  • Kylmän ja kuuman vaihtelu (saunasta lumihankeen ja takaisin tai kylmän ja kuuman suihkun vuorotteleminen)
  • Erilaiset pintamateriaalit
  • Kirkkaat värit
  • Valot ja varjot
  • Liike ja ääni – tuulikello, kaleidoskooppi
  • Kuviolliset verhot, yksityiskohtaiset julisteet
  • Etsi erot -tehtävät

Aistialiherkkyyteen liittyvien turvallisuusriskien huomioiminen

• Vaarallisten hajujen ja makujen tunnistamisen opetteleminen (savu, home, mädäntynyt) esimerkiksi tunnistamisleikkien avulla
• Säännöllisten rutiinien luominen syömiselle, peseytymiselle, vessakäynneille
• Säännölliset terveystarkastukset.

Aistimushakuisesta käyttäytymisestä käytetään termiä stimmaaminen. Se voi olla autismikirjon henkilölle yksi apukeino, jonka avulla hän voi säädellä aistikuormitusta, ja se voi auttaa rauhoittumaan tai kestämään aistiylikuormitusta. Tätä käyttäytymistä ei nykykäsityksen mukaan suositella rajoitettavan, jos se ei ole aivan välttämätöntä. Stimmaamista voi käyttää itsesäätelyn apuna myös koulupäivän aikana. Esimerkiksi taskussa voi pitää jotain pientä esinettä, jota on mukava hypistellä, tai omaa oloa rauhoittavaa lempituoksua voi pitää mukana pienessä kankaanpalassa. Stimmaamiseen on kehitetty myös erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi purukoruja.

Lihaksia ja niveliä aktivoiva toiminta auttaa tasapainottamaan aistijärjestelmiä. Monet eri liikuntalajit ja esimerkiksi painavien taakkojen kantaminen, vetäminen ja työntäminen (lumitöiden tekeminen, lastenrattaiden työntäminen, kirjapinojen tai painavien kauppakassien kantaminen), rimpuilutelineissä tai puolapuissa roikkuminen, kuntosaliharjoittelu, vaikeakulkuisessa maastossa kulkeminen, venyttely ja voimistelu sekä uiminen voivat olla avuksi.

Vireystilaa voi säädellä myös muilla tavoilla kuin aistimusten kautta, ja sopiva vireystila auttaa erilaisten aistimusten sietämisessä. Esimerkiksi jutteleminen auttaa monia säätelemään vireystilaansa. Itkeminen ja nauraminen voivat myös olla tehokkaita keinoja vireystilan tasaamiseen, samoin rauhoittavat hengitys- ja rentoutusharjoitukset.

Vireystilan tasaamiseen käytettävät kognitiiviset säätelystrategiat, esimerkiksi lukeminen, palapelit, värityskuvat, asioiden laskeminen ja huomio- ja päättelykykyä sopivasti kuormittavat pelit (esim. laiva on lastattu, keltainen auto jne.), perustuvat enemmän ajattelemiseen kuin aistimuksiin.

Sopivat säätelykeinot ovat yksilöllisiä. Toimivat keinot löytyvät kokeilemalla ja seuraamalla vaikutusta. Ne voivat myös vaihdella tilanteesta ja ajanjaksosta toiseen. Ajan myötä opitaan tuntemaan yksilölliset toimivat säätelykeinot.

Lisätietoa: «https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/atoms/files/opas_aistiyliherkan_lapsen_toiminnan_tukemiseksi.pdf»1 ja «https://www.tampere.fi/sites/default/files/2022-05/Opas%20AISTI.pdf»2