GLP-1 (glukagonin kaltainen peptidi 1) -reseptoriagonistit syömishäiriöissä

• GLP-1 (glukagonin kaltainen peptidi-1) -agonisteja käytetään tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden hoitoon «Laine MK, Eriksson JG. GLP-1-reseptoriagonistit. Duodecim 2020;136:2153-60»1.
  • GLP-1 on proglukagonimolekyylistä johdettu inkretiinihormoni, joka muun muassa lisää kylläisyyttä ja vähentää ruokahalua «Laurindo LF, Barbalho SM, Guiguer EL, ym. GLP-1a: Going beyond Traditional Use. Int J Mol Sci 2022;23(2): »2.
  • Elimistön glukoositasapainoon ne vaikuttavat ainakin kahdella tavalla: lisäämällä insuliinineritystä sekä vähentämällä glukagonin eritystä ja siten hillitsemällä maksan liiallista glukoosintuotantoa.
  • Suomessa ajankohtaisesti myynnissä olevia GLP-1-lääkevalmisteita ovat liraglutidi, semaglutidi, dulaglutidi, eksenatidi ja liksisenatidi.
    • Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ruuansulatuskanavan oireet kuten pahoinvointi, oksentelu ja ripuli tai ummetus. Harvinaisempiin vakaviin haittavaikutuksiin kuuluvat muun muassa haimatulehdus ja kilpirauhassyöpä. Pitkänajan haitoista tietoa on toistaiseksi vähän.
• Ahmintakirjon syömishäiriöiden monimuotoisen somaattisen ja psykiatrisen alttiusprofiilin ja samanaikaissairastavuuden vuoksi GLP-1-analogeilla saattaa tämänhetkisen tiedon valossa olla vaikutuspotentiaalia näiden syömishäiriöiden keskeiseen etiologiaan ja samanaikaissairastavuuteen «Laurindo LF, Barbalho SM, Guiguer EL, ym. GLP-1a: Going beyond Traditional Use. Int J Mol Sci 2022;23(2): »2, «Anderberg RH, Richard JE, Hansson C, ym. GLP-1 is both anxiogenic and antidepressant; divergent effects of acute and chronic GLP-1 on emotionality. Psychoneuroendocrinology 2016;65():54-66 »3, «Smith KR, Moran TH. Gastrointestinal peptides in eating-related disorders. Physiol Behav 2021;238():113456 »4. Kliininen tutkimustieto on kuitenkin toistaiseksi vähäistä, ja lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan.
• Ahmintakirjon syömishäiriöiden eli bulimian, BEDin (binge-eating disorder) geneettiseen etiologiaan kuuluu painonnousuherkkyys ja alttius korkeampaan BMI:hin «Hübel C, Abdulkadir M, Herle M, ym. One size does not fit all. Genomics differentiates among anorexia nervosa, bulimia nervosa, and binge-eating disorder. Int J Eat Disord 2021;54(5):785-793 »5. Lisäksi niihin liittyy heikentynyt insuliiniherkkyys «Ilyas A, Hübel C, Stahl D, ym. The metabolic underpinning of eating disorders: A systematic review and meta-analysis of insulin sensitivity. Mol Cell Endocrinol 2019;497():110307 »6 ja lisääntynyt taipumus tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle «Raevuori A, Suokas J, Haukka J, ym. Highly increased risk of type 2 diabetes in patients with binge eating disorder and bulimia nervosa. Int J Eat Disord 2015;48(6):555-62 »7, jotka eivät selity pelkästään kehon koostumuksella ja BMI:llä «Hudson JI, Lalonde JK, Coit CE, ym. Longitudinal study of the diagnosis of components of the metabolic syndrome in individuals with binge-eating disorder. Am J Clin Nutr 2010;91(6):1568-73 »8, «Olguin P, Fuentes M, Gabler G, ym. Medical comorbidity of binge eating disorder. Eat Weight Disord 2017;22(1):13-26 »9.
  • Näiden syömishäiriöiden etiologiassa nähdään täten käänteinen metabolinen profiili suhteessa anoreksiaan «Ilyas A, Hübel C, Stahl D, ym. The metabolic underpinning of eating disorders: A systematic review and meta-analysis of insulin sensitivity. Mol Cell Endocrinol 2019;497():110307 »6, «Anoreksian suurin genominlaajuinen assosiaatiotutkimus (GWAS)»1, jonka geneettisissä tutkimuksissa osoitettuun etiologiaan kuuluu heikentyneeltä sokerinsiedolta, tyypin 2 diabetekselta ja painon nousulta suojaava metabolinen profiili, kuten parempi insuliiniherkkyys ja alhaisemmat paastoinsuliinitasot, korkeampi HDL ja alttius matalaan BMI:hin.
  • Ahmintapainotteisen syömisen häiriintymisen ja tyypin 2 diabeteksen riski on osoitettu myös toisin päin «Abbott S, Dindol N, Tahrani AA, ym. Binge eating disorder and night eating syndrome in adults with type 2 diabetes: a systematic review. J Eat Disord 2018;6():36 »10.
    • Tyypin 2 diabetekseen liittyy yleisväestöön verrattuna moninkertaisesti kohonnut riski ahmintakirjon syömishäiriöille: 20 %:lla tyypin 2 diabetesta sairastavista aikuisista on arvioitu olevan samanaikainen syömishäiriö «Harris SR, Carrillo M, Fujioka K. Binge-Eating Disorder and Type 2 Diabetes: A Review. Endocr Pract 2021;27(2):158-164 »11, ja 8 %:lla on diagnosoitu BED «Abbott S, Dindol N, Tahrani AA, ym. Binge eating disorder and night eating syndrome in adults with type 2 diabetes: a systematic review. J Eat Disord 2018;6():36 »10.
  • Tämän perusteella ahmintakirjon syömishäiriöistä kärsivien potilaiden metaboliseen profiiliin liittyvät häiriöt eivät ole pelkästään seurausta häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä, vaan metabolisten, psykologisten ja käyttäytymiseen liittyvien piirteiden ja oireiden tausta on toisiinsa kietoutunut ja juontaa jaettuihin alttiustekijöihin. Ainakin osa näistä alttiustekijöistä on geneettisiä.
• Metabolisten alttiuden ja siihen liittyvän monimuotoisen somaattisen sairastavuuden lisäksi bulimiaan ja BEDiin liittyy huomattavaa, usein pitkäkestoista, psykiatrista samanaikaissairastavuutta «Keski-Rahkonen A. Epidemiology of binge eating disorder: prevalence, course, comorbidity, and risk factors. Curr Opin Psychiatry 2021;34(6):525-531 »12, «Udo T, Grilo CM. Psychiatric and medical correlates of DSM-5 eating disorders in a nationally representative sample of adults in the United States. Int J Eat Disord 2019;52(1):42-50 »13.
  • Esimerkiksi mielialahäiriöiden, kuten depression, elämänaikainen esiintyvyys bulimiassa on jopa 80 % ja BEDissä 70 %, ja päihteiden ongelmakäytön (nikotiinituotteet mukaan lukien) esiintyvyys vastaavasti 67 % kummassakin.
  • Käytännössä ilman psyykkistä komorbiditeettia olevia ahmintakirjon potilaita ei kliinisessä todellisuudessa juuri tavata.
• GLP-1-agonisteilla on laaja-alaisia vaikutuksia useaan elinjärjestelmään «Laine MK, Eriksson JG. GLP-1-reseptoriagonistit. Duodecim 2020;136:2153-60»1, «Laurindo LF, Barbalho SM, Guiguer EL, ym. GLP-1a: Going beyond Traditional Use. Int J Mol Sci 2022;23(2): »2, kuten
  • maksaan (lisääntynyt glukoosin varastoituminen ja sen uudismuodostuksen väheneminen)
  • haimaan (lisääntynyt insuliinin synteesi ja eritys, vähentynyt glukagonin vapautuminen)
  • keskushermostoon (neuroprotektio, lisääntynyt kylläisyys)
  • ruuansulatuskanavaan (motiliteetin hidastuminen)
  • lihaskudokseen (lisääntynyt insuliiniherkkyys)
  • rasvasoluihin (lisääntynyt lipolyysi)
  • sydämeen (lisääntynyt supistumisvoima)
  • munuaisiin (lievästi lisääntynyt natriureesi).
• GLP-1-agonistien suotuisat vaikutukset endoteeli- ja rasvakudokseen heijastuvat verisuoniin ja hermosoluihin (kardiovaskulaari- ja neuroprotektiiviset vaikutukset).
  • Niitä tutkitaankin useiden sairauksien, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudin, rasvamaksan (alkoholin suurkulutukseen liittymätön muoto), depression ja päihderiippuvuuksien hoidossa «Laurindo LF, Barbalho SM, Guiguer EL, ym. GLP-1a: Going beyond Traditional Use. Int J Mol Sci 2022;23(2): »2.

Kirjallisuutta

1. Laine MK, Eriksson JG. GLP-1-reseptoriagonistit. Duodecim 2020;136:2153-60
2. Laurindo LF, Barbalho SM, Guiguer EL, ym. GLP-1a: Going beyond Traditional Use. Int J Mol Sci 2022;23(2): «PMID: 35054924»PubMed
3. Anderberg RH, Richard JE, Hansson C, ym. GLP-1 is both anxiogenic and antidepressant; divergent effects of acute and chronic GLP-1 on emotionality. Psychoneuroendocrinology 2016;65():54-66 «PMID: 26724568»PubMed
4. Smith KR, Moran TH. Gastrointestinal peptides in eating-related disorders. Physiol Behav 2021;238():113456 «PMID: 33989649»PubMed
5. Hübel C, Abdulkadir M, Herle M, ym. One size does not fit all. Genomics differentiates among anorexia nervosa, bulimia nervosa, and binge-eating disorder. Int J Eat Disord 2021;54(5):785-793 «PMID: 33644868»PubMed
6. Ilyas A, Hübel C, Stahl D, ym. The metabolic underpinning of eating disorders: A systematic review and meta-analysis of insulin sensitivity. Mol Cell Endocrinol 2019;497():110307 «PMID: 30393006»PubMed
7. Raevuori A, Suokas J, Haukka J, ym. Highly increased risk of type 2 diabetes in patients with binge eating disorder and bulimia nervosa. Int J Eat Disord 2015;48(6):555-62 «PMID: 25060427»PubMed
8. Hudson JI, Lalonde JK, Coit CE, ym. Longitudinal study of the diagnosis of components of the metabolic syndrome in individuals with binge-eating disorder. Am J Clin Nutr 2010;91(6):1568-73 «PMID: 20427731»PubMed
9. Olguin P, Fuentes M, Gabler G, ym. Medical comorbidity of binge eating disorder. Eat Weight Disord 2017;22(1):13-26 «PMID: 27553016»PubMed
10. Abbott S, Dindol N, Tahrani AA, ym. Binge eating disorder and night eating syndrome in adults with type 2 diabetes: a systematic review. J Eat Disord 2018;6():36 «PMID: 30410761»PubMed
11. Harris SR, Carrillo M, Fujioka K. Binge-Eating Disorder and Type 2 Diabetes: A Review. Endocr Pract 2021;27(2):158-164 «PMID: 33554873»PubMed
12. Keski-Rahkonen A. Epidemiology of binge eating disorder: prevalence, course, comorbidity, and risk factors. Curr Opin Psychiatry 2021;34(6):525-531 «PMID: 34494972»PubMed
13. Udo T, Grilo CM. Psychiatric and medical correlates of DSM-5 eating disorders in a nationally representative sample of adults in the United States. Int J Eat Disord 2019;52(1):42-50 «PMID: 30756422»PubMed