Farmakogeneettisen tiedon käyttö ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidon suunnittelussa

Bradleyn ym. laajassa interventiotutkimuksessa «Bradley P, Shiekh M, Mehra V, ym. Improved efficacy with targeted pharmacogenetic-guided treatment of patients with depression and anxiety: A randomized clinical trial demonstrating clinical utility. »1 kartoitettiin farmakogeneettisesti ohjatun hoidon tehoa depression lääkehoidossa yhteensä 685 potilaan aineistossa, joka koostui psykiatrian, sisätautien, gynekologian ja yleislääketieteen piirissä hoidetuista depressio- ja ahdistuneisuuspotilaista. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko farmakogeneettisesti ohjattua lääkehoitoa NeuroIDgenetix®-testiä käyttäen tai tavanomaista lääkehoitoa. Sekä potilaat että hoitava henkilökunta sokkoutettiin käytettävän ohjausmenetelmän suhteen. Potilaita arvioitiin 4, 8 ja 12 viikon aikapisteissä depression ja ahdistuneisuuden suhteen HAM-D17- ja HAM-A-asteikoilla. Diagnosoitujen depressiopotilaiden hoitovasteet (OR 4,72; 95 % luottamusväli 1,93–11,52; p = 0,001) ja remissio olivat todennäköisempiä (OR 3,54; 95 % luottamusväli 1,27–9,8; p = 0,02) farmakogeneettisesti ohjatussa hoidossa kuin tavanomaisessa hoidossa. Vastaava hyöty todettiin ahdistuneisuushäiriöpotilailla sekä oirepistemäärissä (p = 0,02) että hoitovasteen todennäköisyydessä (OR 1,76; 95 % luottamusväli 1,03–2,99; p = 0,04).

Espadalerin ym. takautuvassa tutkimuksessa «Espadaler J, Tuson M, Lopez-Ibor JM, ym. Pharmacogenetic testing for the guidance of psychiatric treatment: a multicenter retrospective analysis. CNS Spectr 2017;22(4):315-324 »2 selvitettiin farmakogeneettisen testauksen ja sen tulosten hyödyntämisen vaikutuksia 182:n ahdistuneisuushäiriöstä, depressiosta, psykoosista tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän potilaan hoitovasteeseen. Tutkijoiden mukaan oireiston korjautuminen oli 4 kertaa (OR 3,86; 95 % luottamusväli 1,36–10,95) yleisempää niillä potilailla, joiden lääkehoidossa hyödynnettiin farmakogeneettisen testauksen tuloksia. Vaste oli parempi vaikeaoireisemmilla potilaalla (CGI-S > 3), mutta ei riippunut diagnoosista. Haittaoireissa ei ollut eroja.

Tulossa olevaa tutkimusta ks. «Pelgrim TAD, Philipsen A, Young AH, ym. A New Intervention for Implementation of Pharmacogenetics in Psychiatry: A Description of the PSY-PGx Clinical Study. Pharmaceuticals (Basel) 2024;17(2): »3. Artikkelissa kuvataan tutkimussuunnitelma, jossa pyritään rekrytoimaan 2 500 psykooseista, mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsivää potilasta, jotka satunnaistetaan kahteen ryhmään, joista toisen hoidossa hyödynnetään farmakogeneettisen testauksen tuloksia ja toisessa ryhmässä hoito toteutetaan tavanomaisesti. Vastetta tarkastellaan 24 viikon tutkimusjakson aikana.