Työkykyä yhteistyöllä: Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyö hyvinvointialueella Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen laatiminen
Duodecimin työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyötä käsittelevän konsensussuosituksen laatimisen menetelmät ja prosessi kuvataan tässä dokumentissa (ks. myös kuvat «»1 ja «»2).
Kyseessä on tutkimusnäyttöön ja siihen perustuvaan konsensukseen pohjautuva suositus. Suosituksessa esitetään asiantuntijoiden etukäteen kuvatuilla menetelmillä saavutettu konsensus.
Suosituksen laatijat
Valmisteluryhmä
Valmisteluryhmä järjesti rahoituksen, kuvasi prosessin, päätti paneelin puheenjohtajat, paneelin kokoonpanon ja asiantuntijat.
Valmisteluryhmän jäsenet:
- Hanna Hakulinen
- Kaj Husman
- Pauliina Kangas
- Jorma Komulainen
- Minna Majuri
- Raija Sipilä
Kirjoittajaryhmä
Kirjoittajaryhmä valmisteli asiat paneelin kokoukseen. Valmistelu käsitti kirjallisuuden läpikäymisen ja sen perusteella yhteenvedon tekemisen, suositusluonnoksen ja sen taustamateriaalien kirjoittamisen ja konsensusäänestysten järjestämisen.
Kirjoittajaryhmän puheenjohtaja toimi suosituspaneelin esittelijänä. Hän ei äänestänyt konsensuksesta mutta osallistui muutoin päätöksentekoon.
Muilla kirjoittajaryhmän jäsenillä oli osallistumis-, puhe- ja esittelyoikeus paneelin kokouksissa, mutta he eivät osallistuneet päätöksentekoon suosituslauseiden sisällöstä. Ryhmä toimi paneelin kokouksissa sihteeristönä. Kirjoittajaryhmä esitti tarvittavia kuultavia asiantuntijoita.
Kirjoittajaryhmän jäsenet:
- Hanna-Reetta Brummert
- Jorma Komulainen (kirjoittajaryhmän pj. 30.6.2024 saakka)
- Minna Majuri
- Ilona Mikkola (kirjoittajaryhmän pj. 1.7.2024 alkaen)
Paneeli oli suosituksen sisällöstä päättävä ryhmä. Se valitsi ydinkysymykset enemmistöpäätöksellä ja suositusprosessin mukaan hyväksyi tai hylkäsi suosituslauseet. Lisäksi paneelin jäsenet tutustuivat lähetettyihin aineistoihin ennen kokousta, keskustelivat kokouksissa perustellen kantojaan, äänestivät konsensuksesta suosituslauseiden osalta ja tarkastavat lopullisen suosituksen.
Paneelilla ei ollut oikeutta muuttaa paneelin kokoonpanoa.
Paneelin jäsenet:
- Eva Helaskoski (1. pj.)
- Raija Sipilä (2. pj., ei osallistunut äänestyksiin)
- Juha Auvinen
- Marja-Leena Haavisto
- Hanna Hakulinen
- Tarja Heino-Tolonen
- Anne Juntunen
- Pauliina Kangas
- Jaro Karppinen
- Hanna-Maija Kause
- Jaana Kemppainen
- Mirva Kiiveri
- Inka Koskiaho
- Kati Kyrölä
- Jarmo Lappalainen
- Marika Löija
- Anu Neuvonen
- Jarmo Pajula
- Maija Paukkunen
- Pia Riikkala
- Päivi Rissanen
Suosituksen asiantuntijoiksi kutsuttiin etukäteen rahoittajan (Keski-Suomen hyvinvointialue, TYÖOTE-toimeenpanohanke) edustajina Kaj Husman ja Juha Paloneva. Kirjoittajaryhmän puheenjohtaja ja suosituspaneelin 2. puheenjohtaja keskustelivat heidän kanssaan ennen paneelin kokouksia ja välittivät heidän kommenttinsa tiedoksi paneelin kokouksiin. Kirjoittajaryhmä konsultoi myös muita asiantuntijoita. Asiantuntijat eivät osallistuneet päätöksentekoon eivätkä konsensuksesta äänestämiseen.
Hoitosuosituksen laatiminen
Ydinkysymykset
Ydinkysymyksillä tarkoitetaan kysymyksiä, joihin suosituksessa haluttiin vastata. Ydinkysymykset määriteltiin työn alussa ja kirjattiin ylös.
Valmisteluryhmä laati paneelille listan ehdotuksistaan ydinkysymyksiksi.
Suurimmasta osasta ydinkysymyksiä päätettiin suosituspaneelin ensimmäisessä kokouksessa. Kun ydinkysymysten mukaan ottamisesta päätettiin, kokouksessa tuli olla paikalla vähintään puolet paneelin jäsenistä. Ydinkysymys hyväksyttiin käsiteltäväksi suosituksessa, jos vähintään 50 % paikalla olleista äänesti ydinkysymyksen puolesta. Ydinkysymysten sanallista muotoilua ja järjestystä muokattiin työn edetessä kokonaisuuden loogisuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi.
Suositustekstiin on kirjattu ydinkysymyksistä yhteenveto ja lisäksi, jos tarkoituksenmukaista ja mahdollista, aiheesta muotoillut suosituslauseet (recommendation). Suosituslauseet on kirjattu suositukseen, kun paneeli on saavuttanut asiasta riittävän konsensuksen (ks. kohta Konsensuspäätösten tekeminen). Näytön luotettavuutta ei ole systemaattisesti arvioitu.
Työn edetessä ydinkysymykset muotoutuivat seuraaviksi:
- Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden välistä yhteistyötä säätelevä lainsäädäntö
- Työikäinen väestö Suomessa
- Työkyvyttömyyden tilanne Suomessa
- Työikäisille sote-palveluita hyvinvointialueilla tuottavat toimijat ja heidän yhteistyönsä
- Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden rooli työkyvyn arvioijana sekä työkyvyn ja työhön paluun tukijana
- Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyön kehittäminen TYÖOTE-toimintamallin ja muiden toimintamallien pohjalta
- Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyön seuranta ja toimintamallien kehittäminen edelleen
- Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyöhön liittyvän tieteellisen tutkimuksen tarve
Sidonnaisuudet
Paneeli kävi ensimmäisessä kokouksessaan läpi jäsenten sidonnaisuudet ja totesi, että esteellisyyksiä osallistua paneelin työskentelyyn ei ollut. Sidonnaisuusilmoitukset viimeisten kolmen vuoden ajalta kerättiin työn loppuvaiheessa, ja ne julkaistaan suosituksen yhteydessä.
Konsensuspäätösten tekeminen
Kaikki suosituslauseet (recommendations) käsiteltiin konsensusmenettelyllä (kuva «»1). Suosituslauseiden perustelut (yhteenvedot) ja lisätietoaineistot esiteltiin suosituspaneelille ja paneelin jäsenille varattiin mahdollisuus kommentoida niitä. Kommentit huomioitiin kirjoittajaryhmän harkinnan mukaan, mutta yhteenvedoista ja lisätietoaineistoista ei haettu muodollista konsensusta.
Paneelin yksittäisessä kokouksessa käsiteltiin rajallinen määrä suosituslauseluonnoksia ja niihin liittyvät taustamateriaalit. Ennen kokousta suosituspaneelin jäsenille lähetettiin sähköinen kysely, jossa he arvioivat seuraavassa kokouksessa käsiteltävät suosituslauseet. Arvioinnin pohjana toimivat taustamateriaalit. Kyselyyn vastaamiseen oli varattu 2 viikkoa aikaa.
Kukin suosituslause arvioitiin Likert-asteikolla 1–9 kysymyksenasettelulla "Olen samaa mieltä suosituksen sisällöstä ja sanamuodosta". Arvioinnissa käytetyssä asteikossa 9 = täysin samaa mieltä, 5 = ei samaa eikä eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä. Arviointien tulkinnassa muodostetaan 3 ryhmää: 9–7 = samaa mieltä, 6–4 = ei samaa eikä eri mieltä ja 3–1 = eri mieltä. Arvioinnin lisäksi annettiin mahdollisuus kommentoida jokaista suosituslauseluonnosta. Suosituspaneelin jäseniä pyydettiin vastaamaan kysymykseen "Miten muotoilisit suosituslauseen, jotta voisit vastata 9 = täysin samaa mieltä?".
Arvioinnin tulokset esiteltiin suosituspaneelin kokouksessa. Vähintään 50 %:n panelisteista piti vastata kyselyyn suosituslausekohtaisesti, jotta päätös hyväksymisestä tai hylkäämisestä voitiin tehdä. Kirjoittajaryhmällä oli harkintansa mukaan mahdollisuus kirjata suosituksen käsittelyssä mahdollisesti ilmenneet merkittävät eriävät kannat suosituksen lisätietoaineistoihin. Eriäviä kantoja ei voinut kirjata suosituslauseiden yhteyteen.
| Tulos | Tulkinta | Toimintatapa |
|---|---|---|
| ≥ 75 % vastanneista vastannut 9–7 | Konsensus hyväksymisestä | Suosituslause hyväksyttiin, ja se sisällytettiin suositukseen. Siihen voitiin tehdä kyselyn ja keskustelun pohjalta pieniä muutoksia. |
| ≥ 75 % vastanneista vastannut 3–1 | Konsensus hylkäämisestä | Suosituslause hylättiin, joten sitä ei sisällytetty suositukseen. Yhteenveto ja lisätietoaineisto julkaistaan. Puheenjohtajan päätöksellä lisäkäsittely mahdollinen. |
| Edellä olevat eivät täyty | Ei riittävää konsensusta, uusi käsittely | Kirjoittajaryhmä kokosi kyselystä mahdollisia suosituslausemuotoiluja. Kokouksessa keskusteltiin näistä ehdotuksista, ja niitä muokattiin ja muotoiltiin uudelleen seuraavaa sähköistä äänestystä varten. Varauduttiin äänestämään kokouksessa niin, että jokainen antaa 3 parhaalle luonnokselle ääniä (3, 2, 1 ääntä) (nominaalinen ryhmätekniikka). Kokouksen äänestyksessä eniten ääniä saanut vaihtoehto valmisteltiin seuraavaan sähköiseen äänestykseen. Puheenjohtajan päätöksellä useampi kuin yksi lisäkäsittely oli mahdollinen. Jos kahden tai useamman kierroksen jälkeen ei saavutettu riittävää konsensusta, suositusehdotus hylättiin. |
Kirjallisuushaut
Duodecimin informaatikko teki kirjallisuushaut työn alussa. Työn aikana tehtiin kohdennettuja hakuja ydinkysymyksittäin. Lähteitä haettiin lisäksi löydettyjen artikkelien viitteistä ja suosituspaneelin tunnistamista kirjallisuushakujen ulkopuolisista tutkimusjulkaisuista.
Kirjoittajaryhmä valitsi suositusta varten käytettävät tutkimukset ydinkysymyksittäin ja konsultoi tarvittaessa asiantuntijoita ja suosituspaneelin jäseniä. Tutkimusten kriittistä arviointia ei tehty.
Hoitosuosituksen ja lisätietoaineistojen kirjoittaminen
Kirjoittajaryhmän jäsenet kirjoittivat vastuualueidensa mukaisesti taustamateriaalit ja suositusluonnoksen. Luonnokset käsiteltiin sähköisissä arviointikyselyissä ja kokouksissa. Niitä muokattiin kyselyiden ja kokouksissa käytyjen keskustelujen perusteella.
Lausunnot
Duodecim lähetti hoitosuosituksen ja siihen liittyvät materiaalit lausuntokierrokselle. Lausuntokierros toteutettiin sekä kohdennettuna että avoimena. Suosituspaneeli tunnisti suosituksen kannalta olennaisia tahoja ja asiantuntijoita, joilta pyydettiin suosituksesta lausunto (kohdennettu). Lisäksi suositus asetettiin lausuttavaksi Terveysportissa siten, että kuka tahansa, jolla on pääsy Terveysporttiin, voi antaa lausunnon.
Lausuntokierros toteutettiin rakenteisella lomakkeella. Lausuntoja saatiin kaikkiaan 32 henkilöltä tai taholta. Nimettömänä annettuja lausuntoja ei olisi huomioitu, mutta sellaisia ei ollut. Lausunnot ovat kirjoittajaryhmän ja suosituspaneelien jäsenten käytettävissä. Niitä ei julkaista.
Kirjoittajaryhmä käsitteli saadut lausunnot, keskusteli tarvittaessa muutoksista asiantuntijoiden ja suosituspaneelin jäsenten kanssa ja teki harkintansa mukaisesti ehdotuksia tarvittavista muutoksista hoitosuosituskokonaisuuteen. Muutokset käsiteltiin suosituspaneelin kokouksessa. Muutokset suosituslauseisiin hyväksyttiin 75 %:n enemmistöllä. Lausuntokierroksen jälkeen muutoksia tehtiin 13 suosituslauseeseen ja useisiin kohtiin yhteenvedoissa ja tausta-aineistoissa. Muutokset olivat pääosin vähäisiä.
Julkaiseminen ja ylläpito
Hoitosuosituksen julkaisemisesta päätti Duodecim, jolla on suosituksen copyright. Hoitosuositus julkaistaan Duodecimin alustalla niin, että se on avoimesti saatavilla.
Suositukselle ei etukäteen ole suunniteltu ylläpitoa. Suositus on voimassa 5 vuotta sen julkaisemisesta, jos sitä ei päivitetä.
